Myö oltiin paljon yhessä sitte

Alli Typön haastattelu, osa 5: 

Vuotuiset juhlat

Siihen aikaanhan ei yleensä sunnuntaina tehty töitä. 

Mitä sie muistat näiden juhlapyhien vietosta, niinkun joulu, uusvuos, loppiainen ja sitte oli pääsiäinen, helluntai ja mitä kaikkea?
Tietyst joulu on semmonen, jota vartuttiin kovasti ja joulupukille kirjoitettiin kirjelappusia, lahjatoivomukset siihe sitte. Tytöille se oli nukkeja, mut vaatteitahan ne etupäässä olivat, mitä joululahjaa saatiin. Ennen oli tarviskappaleita, eikä niiku nykyään. Lapsilla on ihan kauheesti sitä krääsää, mut eihä sitä ennen.

Vanha joulukortti. Kuva: Merja T.

Kuka teil ol pukkina?

Isä ol hyvin usein pukkina. Ei meillä ollu vierasta pukkia. Sitä ihmeteltiin sitte, kun isä hävis aina siks aikaa, ku joulupukki oli. Iso kuus ol lakkee saakka keskellä lattiaa, ku ol iso tupa ja sitä mie oon kaivannut täälläkii ja vaatinu aina ison kuusen. Joulupäivänä kotona oltiin ja leikittiin siinä kuusen ympärillä. Joulukirkko ol tietysti jouluaamuna. Usein käytiin isän kanssa hevosella. Äiti jäi hoitamaan lehmiä, ruokkimaan ja lypsämään. Myö lapset oltiin isän kanssa joulukirkossa ja ko se Roope-setä asu siinä lähellä, ni hyö monta kertaa tahto, sit heille poikettiin. Millo ei poikettu heillä, ni sit tultii kottii ja kottiitulo ol maantiellä niinku kilpa-ajoa, ku koitettiin et kene hevonen pääsee ensimmäiseksi kottii. En mie osaa sen kummallisempaa siitä kertoa.

Silloinhan ei joulupäivänä käyty kylässä.
Ei käyty joulupäivänä, eikä myö suuremmin käyty tapaninpäivänäkää. Ei ollu sellaisia perinteitä, et ois käyty, että melkein ne kotona meni.

Sit ol loppiainen ja uusi vuosi. Otettiinko uutta vuotta vastaan? 

Ei otettu uutta vuottakaan erikoisemmin vastaan. Olihan se, kun oli kuus, niin juhlallisempaa, mut muuten ne ol samanlaisia pyhiä, niiku pääsiäinenkin. Tietyst silloin oli se keinu sitten. Sen puolen nuoret kokonnuttii usein meillä tai Harjulassa tai käytiin molemmissa.

Niin siis siellä Hyypiän Harjulassa?
Niin Hyypiän Harjulassa, Meerin ja Elinan kotona. Meeri oli Eilan kanssa saman ikäinen, vuotta nuorempi miusta. Myö oltiin paljon yhessä sitte. Meillä ku ol korkea se katos, ni siellä pääs niin ylös sitte keinumaan ja sitte vielä, että näky se navetan päästä se ikkuna. Harjulassa oli matala, ni heil ei päästy. Usein se meille veti useammin. Koson pojatkii ol meillä ja Rainion Pentti. Meitä oli aika paljon.

Oliks pitkänäperjantaina jo keinut?
Ei pitkänäperjantaina vielä keinua ollu. Se oli vasta ensimmäisenä pääsiäisaamuna, isä teki sen. Se pitkäperjantai oli kyllä rauhallinen päivä.

Käytiinkö teiltä pääsiäisenä kirkossa?

Ei meiltä käyty.

Oliko pääsiäisenä erikoisia ruokia?
No mämmiä oli loppuaikoina, mutta en muuten muista. No kananmunia oli ja mämmiä aina pääsiäisenä. Ittehän ne sillo tehtii mämmi, oliko kaupassa myytävänäkää.

 

Entä pääsiäiskortteja, lähetettiinkö niitä?
No pääsiäiskortteja lähetettiin jonkun verran, mut kyl se aika pientä oli. Yhtee aikaa sitte tässä välill oli paljo yleisempää, nythä se on taas jäänyt niiku pois.

Vanha pääsiäiskortti. Kuva: Merja T.

Vielä tuosta pääsiäisestä, kävittekö työ virpomassa?
Ei käyty kylässä virpomassa. 

 

Ehkä se ei ollu silloin tapana.
Ei se ollut tapana niinku meiän puolella, kylhä se Karjalastahan se on tullu, mut jostain muualta.

Entä sitten laskiainen, mitenkä sitä vietettiin?
Meillä päin oli mäkiä ja sakilla oltiin mäessä. Joskus oli hevosrekikii, minkä kanssa laskettii, mut harvemmin. Mut muistan, et joskus on ollu. Mut suksilla, meillähän ol sitä rinnettä siinä, vaikkei se olt nyt niin jyrkkää, niiku ne Oron kalliot siellä, mut kuitenkii et mäkiä laskettii.

Olks koulusta lupa laskiaisena?
Ei varmaankaa, ku miull on semmonen käsitys, et koulussa oli usein laskiaisena hiihtokilpailut.

Vesikelkkoja. Kuva: Mervi T.

Kesällä oli helluntai ja juhannus. Mitenkä juhannusta vietettiin?
En mie mitään erikoista muista siitä juhannuksen vietosta. Sit ku aloin olla sen verran iso, et olin rippikoulun käyny, niin sinnehä se lavalle sitte veti. Mut en mie niinku lapsena muista se enemmän juhannuksen vietosta.

No mitäs juhannuskoristelusta?
Ei mulla siintäkään oo minkäänlaista mui toa ainakaan kotona.

 

Oliko silloin jo tapana tuoda juhannuskoivuja?
Kyllä ovenpieleen ja portinpieleen. Juhannuskoivuthan tuotiin joka vuos. Välillä isä toi pihlajankin. Meillä oli se pien portti siinä aitan nurkalla ja sit tää iso, joka vei sinne karjapihalle. Siin ol välillä pihlajaki.

Sitten sie muistat ne tanssit siellä Laihan lavalla?
Niin, juhannusaattonahan se oli ja siellä kentällä polttivat kokon sitte.

Oliko siellä muun kyläläisiä kuin laihalaisia?
Olihan siellä, siellähän oli koko järven ympärys ja saatto tulla niiku Tolppalastakii, ku se oli aika lähellä. Siellähän oli välillä joku kuulu orkesteri, viimeisinä vuosina niiku Dallapee ja Vesterinen. Sehän oli aina näin juhlapyhäaattoina sitte.

Oliko siellä myös jotain ohjelmaa, vai oliko vain tanssia?

En mie muista, et juhannusaattona ois ollu mitään ohjelmaa. Se ol erikseen, jos talvella ol jotain nuorisoseura juhlia koululla, siel ol ohjelmaa ja näytelmäkii.

Oliko näitä muita juhlapyhiä?

En mie muista et mitään erikoisii, näitä pyhäinmiestenpäivää tai näitä tällaisia ois vietetty.

Pidettinkö perheen keskuudessa nimipäiviä ja syntymäpäiviä?

No ei vietetty. Jos kotiväen kanssa jotain oli, mut ei muuten. Muistan ensimmäiseks, ku äiti täytti 50, Greta tuli sillo.

Mut ei pidetty päiviä.
Ei pidetty. Ei se ollu mitenkään tapana ainakaa meiän puolella kylää.

Äidistä puheen olle, niin äitienpäiväähän siellä vietettiin.
Niin äitienpäivä tietysti oli. Kukkia noukittii sieltä, luonnnonkukkia. Ei meillä ainakaa ostettu ei.

Valkovuokkoja. Kuva: Mervi T.

Oliks siihen aikaa tapana, että äidille vietii kahvit sänkyyn? 

Ei ollu.

Äiti varmaan ehti jo navettaa ennen?
Joo, hää heräs ensimmäiseks ja män navettaa. 

 

Mutta sitte äitienpäiväjuhlista. Kerroppa.
Koululla ol äitienpäiväjuhlat joka äitienpäivä. Nuorisoseura järjesti äitienpäiväjuhlat. Sillo ku oltii koulussa, sillo esiinnyttii: Kel ol mitäkii ohjelmaa. Koulussahan ol laulukuoro, laulettiin. Kel ol runoa, kellä kertomusta. Koululaisetha ne esitti sitä ohjelmaa. Mut sit ku mie en enää ollu koulussa, laulukuorossa mie lauloin. Sit oltii usein ja olinkin joka vuos, ku siel ol se kahvitarjoilu, nii sit mie olin siinä mukana.

Oliks siellä yleensä kaikki ne kylän äidit?

No kyllä ne melkeen oli.

Tää kouluhan oli varmaan sellainen keskeinen paikka, missä aina kokoonnuttin ja pidettiin erilaisia juhlia?
Mitä juhlia kylässä oli, nehän oli aina koululla. Ja voi sanoa että kaikki kylän väki kokoontu.

Kuusijuhlahan oli varmaan koululla?
Kuusijuhla ol samanlainen juhla ku sanotaan äitienpäiväkin, silloin kokoonnuttiin.

Käviks siellä sitte muita kun näitten sen aikaisten koululaisten vanhempia ja omaisia? Oliks siellä muitakii, vaik ei ollu lapsia koulussa?
Ei varmaa kuusjuhlassa muita ollu, ku koululaisten omaisia. Mut äitienpäivä tietyst ol sellane, että se keräs kaikki.

Kerroppa kuusjuhlasta, missä sie oot ollu mukana.
Kuusjuhlassa oli koululaisten ohjelmaa, runoja ja kertomuksia, yhteisest laulettii. Opettaja ol tehny pieniä pussia, siel oli piparkakkuja. Tais olla jo viimeisinä vuosina omenakin. Sitte ol mukava saaha.

Kävikö siellä joulupukki?
Joulupukki kävi. Oppilaat jakoivat ne lahjat, mutta joulupukk toi. 

 

Kukahan oli joulupukki?
Mie en erikoisest muista ketään - mut miust tuntuu et niit Oron poikii ol ainakii, joskus Lauri ja Oskar. En muuta muista. Oisko Hyypiän Lauri josku ollu.

Joulunvietosta vielä. Lähetettiinkö siihen aikaan joulukortteja ja kenelle lähetettiin?
Joulukortteja lähetettiin niille parhaille ystäville, joitten kans nyt oltii ja leikittii ja koulussa oltii samoilla luokilla. Siellä koulun joulujuhlassakii laitettiin usein kortteja kavereille. 

Vanha joulukortti. Kuva: Merja T.

Ne jaettiin siellä sitte?

Ne jaettiin siellä sitte niinku pukinkontista ois jaettu. 

 

Entä laitettiinko postin kautta joulukortteja sukulaisille ja kauempaa oleville tuttaville?
No kyl se, oli hyvin pientä se joulukorttien lähettäminen. 

(Laihajärven kylätoimikunta. Allin haastattelu: Orimattilassa 30.3.1995.)