Itte ne oli tienattava vaatteet päälle

Susson Helvin muistelot, osa 2:

Onko sinulla tietoa, mitenkä Laihajärvellä vanhukset hoidettiin? 

Hoidettiinko ja asuivatko he kotona vai vietiinkö kunnalliskotiin?
En muista, että sieltä kylältä ois ketään viety niinkun ennen sanottiin, että "vaivaistaloon". En muista ainakaa yhtää sellaista. Ne hoiettiin kotona. Meiän isän vanhemmat asuivat meillä ja osallistuvat talon töihin, niin kauan kun pystyivät. Mut isoisä olikin sokea viimeset ajat. Mamma kuoli sillo välirauhan aikana ko oltiin kotona. Taata oli kuollu aikasemmin.

Onko sulla tietoa orpolapsista? Oliko kylällä puoliorpoja tai täysorpoja? Oliks ottolapsia?
En muista ainakaan sellaisia, et siel ois ketään jääny silviisii. Ei varmasti ollu ottolapsiakaa. 

Mut Taavetin Santerilla oli kaks paimenpoikaa. Nuorempa oli tää. Se oli varmast Laisinkylästä, Arvi Laisi, mut se oli nuorempi, oli paimenpoika. Ensimmäinen oli Lauri Hyppänen. Mie en tienny, mistä se oli kotosiin, sekiin oli paimenpoikan ja minun kans yhtä aikaa koulussa Laihalla. Ne asu vaseten siellä. Tää Lauri Hyppänen, oikein viksu poika koulussa ja etevä, mut aika jurapää, jos hää päätti, että hää ei vastaa opettajalle, ni sehän ei vastannut. Ne kävi koulunkiin. Muistaakseen ainakiin tää Lauri Hyppänen käi, mut en muista sitä Arvia, mut kyllä varmasti se kävi ja. Se oli sen verran nuorempi. Ei kai ne saanu ku ruokapalkan ja saik ne sit vaatteita jonkunlaisia talon ylöspidon lisäksi. "Ne oli ympäri vuoden, niinko huutolaislapsia" sanottiin siihen aikaan. Mut en mie muualla siellä tienny. No se ol Jorma Pönkä, et se ol Hermannilla, sitäkään mie en tienny, et mistä se oli, mut kuitenkii se oli koulussa. 

Ku oli paimenpoikia, niin oliko paimentyttöjä kylällä?
Olihan niitä. Minä olin yks niitä. Valkosella olin ja Tauno veljeni oli aikaisemmin ollu jo Valkosella paimenena pienenä poikana. Myö asuttiin sillo vielä Urpalassa. Sit rnie olin Orolla paimentyttönä yhen kesän ainakii.

Kerroppa minkälainen oli paimentytön päivä ja oleminen vieraassa talossa?
No aamulla ylös sillon kun lehmänvienti oli. Se oli lähettävä viemään lehmiä ja sit mentävä toisiin mukaan pellolle, ei siinä armoa annettu.

Ne vietiin mettään, hakaan?
Mettään. Sillo, ku olin Valkosellakiin, ni pit kiertää koko se kylä ja tuonne Lammin taakse etäs viiä lehmät. Illalla taas hakia ne sieltä. Päivällä tehtiin sit töitä. Sillo, ku muut siellä oli pellolla, ni pellolle vaan paimentyttö ja -poika, sillo ku muutkii. 

Saaton olla 13-vuotta. Olink niinkään vanha vielä, 12-13 vuotias. Kansakoulu oli kesken niin. Siit tuli pitkä päivä. Se on totta. Kuuelta, puol seittemältä viimeistään viemään lehmiä mettän perille tuonne. Illalla sama takasiin. En mie siihen aikaan varmast lypsäny niitä et mut Orol ollessaan kyl mie sillo jo lypsin niitä, mut sit mie olin jo vähän vanhempi. Mie en muista oliko koulu jo sit käyty. 

Kuva Helvin lapsuuskodin naapurista.
1929 Peltolan perhekuvassa (Ivar, Saimi ja pieni Tauno-poika) 
mukana kuvassa myös heidän paimenpoika ja palvelustyttö. Kuva: Sylvi K.

    
Oliks siellä Orolla siihen aikaan lapsia, et pitiks olla lapsenpiikana?
Ei, siin oli Hanna sillon kotona vielä ja Oskarin häät oli justiin sillon kesällä, ko minä olin siellä, mut mie en ollu ko sen yhen kesän muistaakseen olin Orolla.

No, sinä asuit sit siinä talossa?
Siinä. Ja sit vaatteet sai palkaks syksyllä. Hame ja kengät ja sukat, mitä sielt mahto saaha. Se ol se palkka sit. Se ol se kesän aika. Alko keväällä. Koulu ehkä ol jo loppunu siihen aikaan, se loppu aikaisemmin kuin nyt. Koulu ku loppu, ni sitte paimentytöks tienaamaan leipänsä jostain muualta. Loppusyksyllä, kun karja tuli sisään, mut jos lehmät ol vielä ulkona, ni siellä pit käyä paimenessa pellolla. Istua lehmien perässä vielä, sillo ennen, ku koulut alko. 

Oron lehmät ja ne vietiin sinne Hiekan taakse sinne mettään. Ne män omia aikojaan sinne Lihavan reunoille ja sit ne saattovat olla et ne tuli puolenpäivän aikaan jo kotia. Ei tarvinu lähtä uuelleen viemään. Kyl ne sit kotia jäi, mut jos ei niitä kuulunu, ni sit pit lähteä ettimään. Se olikii hullua hommaa. Kylhä ne löyty sit aina, mut tuota. Kyl ne useimmiten tul kotia illan tullen. Niil oli kellot kaulassa, mut siel oli monen talon lehmät kaik, niitä ku laitettiin menemään siit Hiekan luota, ni nehän män omille teille sitte. Siel ei ollu mitään rajoja talojen välillä. Se oli yhteinen laidun.

Oliks tää sitä, ku sanottiin, että "viedään väljälle"?
Juu, se oli sitä justiin. Siviltähän vissiin useampa lehmä hukku jo sinne Lihavaan siihen aikaan.

Mites pyhäpäivänä, ne oli tehtävä ne samat työt? Se oli seitsemän päiväistä viikkoa?
Kyllä sitä se ol.

Tuliko koti-ikävä? Kerkesitkö käymään kotona, kun koti oli siinä kuitenkin niin lähellä?
Kerkis kotona siin käymään, ettei siint olt kiinni. Enhä mie tiiä, en mie oo olt paha ikävöimään missään, että.

Missäs paimentyttö nukku?
Valkosel taisin nukkua tuvassa. Sitä rnie en muista, mis mie Orolla nukuin, oisko se ollu Hannan kans siin samassa huoneessa.

Mites ne siell suhtautu tähän paimentyttöön, jos oli niinko lähes samanikäisiä lapsia talossa, oliks ne niinko samanarvosia? Annettiinko kovia sääntöjä, miten pitää olla?
No mie en tiiä, ko mie en ollu sellases talossa. No ei siellä piiskaa annettu. Sit olin jo kansakoulun käyny, ku olin Kokolla piikana. Siinä nyt oli lapset, mut ne oli niin paljon nuorempia, kun minä. Ne ol vielä niinku lapsia, mie olin olevinaan niinko aikuinen jo sillon.

Minkäslaista se oli sitten piikatyttönä olo?
Se täytyy sanoa, että se oli rankkaa meikäläiselle, nuorelle, sanotaan 15-vuotta vanhalle. Justiin hädin tuskin koulusta olin päässyt. Miehä olin Kokolla monta vuotta. Aamulla piti herätä aikaisin viien aikaan lypsylle ja siintä se päivä alko. Hyvä jos yheksään loppu illalla. Siihen kuulu kaik työt. Enstäin menin lypsylle ja tein kaik karjahommat ja sit sen jälkeen kesäaikan peltotöihin hyvin kiireesti. Illalla taas samat lypsyhommat. Ruoanlaittoon ei tarvinu osallistua, emäntä Hilma Kokko hoiti sen. Sit tarvi olla emännän mukana pyykinpesussa. Oli oikein pyykkipäivät siihen aikaan. Päivällä talviaikaan piika teki käsitöitä taloon, kehräs, raassi, tiskas, kaikki tollaset kuulu piian tehtäviin. Kutomisiakiin, jos oli jo siinä iässä, että pysty tekemään, mut yleensä emäntä ne teki, niinkun Kokolla -Hilma teki, mut ainahan sinne tuli tungettua kangaspuien väliin.

Minkälainen oli piian palkka? No oliko se samantyylinen, ko paimentytöllä? 

Saiko jo rahapalkkaa sillon?
Sai rahapalkkaa jo siihen aikaan. Mie muistan, et sen aikaista rahaa, mie olin ensimmäiset vuodet Kokolla, ni oisko se ollu 200 mk kuussa sen aikasta rahaa. Oisko se ollu tuolla -32 -33, niinä vuosina joskus. Mie olin ehkä tollanen 15-vuotias ko menin. Ei ollu vapaapäiviä, ei tullu kysymykseenkään. Pyhäsin piti hoitaa karja ja tiskata ja jotain tällaista. Kylhä siel piti pyöriä ja hääriä vastuksiin.

Mitenkä isäntäväki suhtautu piikoihin? Oliko kova kuri ja kovat säännöt?
Ei siellä nyt oikeastaan kuria ollu, mut ainahan ne yritti neuvoa ja ohjata. No nuortahan täytyykin ohjata ja neuvoa. En minä sitä pahaks yhtään sanoa, et tuota sanotaan, et "tee näin tai älä tee niin". Ainahan nuorta pittää ohjata. 

Samat hommat oli tehtävä pyhänä, ku arkenakkii. Ei siihen aikaan tunnettu mitään vapaapäiviä, ei kesälomia, ei mitään tollaista. Mie olin Kokolla muistaakseen 3 vuotta ainakii yhtäpainoo, sit mie olin muuallakkii tuolla ylikylissäkii piikana, yleensä piikana piti olla. Ittensä piti elättää. Sit olin Paavoilla (Matti Monnolla), olinkhan mie 2 vuotta vai 3, kun sota alko.

Riittiks tää palkka sitte omiin tarpeisiin, vaatteisiin ja semmosiin?
Se piti ajatella, mitä siintä saap, ettei elä yli varojen. Se pit harkita, et paljon mie saan ja mitä rniun kannatta ostaa. Ei siinä auttant rehennellä lopen suurta ja levjää. Talosta ei saanu vaatetta. Se piti omalla rahalla ostaa. Yhen muistan Kokolla ollessan ostin sellasen ruskean villatakin.

Sitä en muista kyllä, että mitä se rnakso, mut minust oli se hirveän hieno ja kaunis. Joku kulkukauppias Ala-Urpalasta, vai mistä se oli kulki siellä ja siltä ostin. Hevosen kans kulki ja siltä ostin. Itte ne oli tienattava vaatteet päälle, ei ollu vanhemmilla varaa jelpata yhtään.
Jalkineita aina osti sen mukaan, mitä rahat riitti. Ei siinä lopen monia jalkineita vuuessa ostettu.

Oliko sinulla polkupyörä?
Oli, viimeisinä vuosina sit ol jo polkupyöräkiin, omilla rahoilla ostin senkii. Sitä en muist yhtään mistä ostin. Kyl se sit sota-aikanakii aika kauan kulki mukana vielä.

Sit olisin vielä kysynyt. Eiks se jatkokoulu ollu kansakoulun jälkeen, vai oliks jatkokoulu käyty jo 15-vuotiaana? Kävitkö sieltä Kokolta koulua?
Kävin jatkokurssin, sanottiin, et se on iltakoulua sit aina muutama ilta viikossa. Sitä kävin sieltä Kokolla ollessaan.

Muistatko oliko siellä näissä palvelupaikoissa tai teillä kotona sellanen tapa, että kun leivottiin, niin vietiin naapuriin lämpimäisiä?
En muista ainakaan tuota, että sieltä ois mitään viety naapureihin.

Ketkä olivat teillä kotipaikalla lähimmät naapurit?
Se oli se Valkosen Hugo ja Simokin oli silloin kotona vielä. Ja sit tuli se Uuno Koso siihen naapuriksi. Sit oli nää Rantalan livar ja Alma. Ja Peltolan Ivar ja Saimi.

Oliko naapureiden kanssa minkäänlaista kanssakäymistä? 

Käytiinkö auttamassa töissä, viljanniiton aikaan, perunannoston aikaan? 

Käytiinkö kylässä usein?
No perunannoston aikaan oli ehkä talkoita, jotain sellaisia, mut en mie muista, että olisko siellä niinko töissä käyty.

Käytiin kylässä. Sitähän käytiin naapurissa hyvin usiast kylässä. Ei se ollu niinko nyt. Muistan siellä asu se isän täti se Hailin Helena Haapaniemellä. Hän oli vanha ihminen, mut usiast käytiin siellä iltaa istumassa. Oli oikein leikkisä ihminen ja sellanen huumorintajunen. Siellä käytiin ja naapurissa muutenkiin käytiin. Otettiin käsityö mukaan ja lähettiin naapuriin istumaan. Ei sinne tarvinu ilmoittaa, et saanks mie tulla. Ei erikoista asiaa tarvinu olla. 

26.9.1939 laihajärveläisiä perunankaivussa Kantolan pellolla. 

Minkäslaista se oli, kun sanottiin että myriäisiä istuttiin? 

Oliks nää justiin niitä, et illalla mentiin ja istuttiin puolpimeässä?
Nii mäntiin päiväsaikaan ja istuttiin siellä hämärässä vaan ja sit ku tuli tarpeeks pimiä, ni sit sytytettiin valo. Se ol sitä myriäisiin istumista. Ja kotonakkii istuttiin usiast kyllä silläviisiin. No en tiiä oliko se nuukuutta, vai säästiä mitä mahto olla.

Kun käytiin kylässä päivällä tai illalla, niin tarjottiinko sitä kyläläisille mitään vai istuttiinko sitä vaan muuten?
Kyllä tarjottiin kahvit aina, että ei sitä koskaan tarvinnu kuivin suin lähtee kotiin sieltä. Ei muistaakseen viety mitään. Ei ollu sellaista tapaa.

Mites sitte jos sattu menemään ruoka-aikaan, niin käskettiinkö vieraat syomään, vai kattoko vieraat vierestä, ku talonväki söi?
Vieraat katto tietyst vierestä, kun talonväki söi. En muista, että oisko siellä käsketty. Mut niinko Valkosella käytiin, myöhän oltiin sillon aika pieniä vielä, myö käytiin aika usiast, ni siellä myö kyllä mäntiin pöyän ääreen.

Kerroppa nyt sitte näistä hevosparantajista, sun isoisä oli kuulemma kylällä semmonen hevosparantaja.
Oli se (Simo Antinpoika Ollikka, s. 17.11.1856). Siellä käyttivät hevosia. Puhastettiin, niinku sanottiin "huusattiin hevosten suut" ja sillä oli kaik ne vempaimet ja sit määräs lääkkeitäkkii hevoselle. On nauraneet jälestä päin nytkiin, että ei ollu muuta reseptiä, mut. 

Simo kirjotti reseptin, et ”Sekoita nämä. Simo Ollikka"

Saiko näitä lääkkeitä sitte apteekista?
Apteekista vissiin sai niitä lääkkeitä. Siellä käytti hevosia pitkistä matkoistakkii ihan hoiatettavana hevosiin jalkoja ja just hampaitakiin.

Oliko siellä sitte joku henkilö. joka pysty lehmiä parantamaan?
En tiiä et siel ois ollu ketään sellaista, mut tää oli kyl tää taata oikein hevoslääkäri. Ei mikään lääkäri, mut itestään oppinu. Ihan käytännössä oppinut.

Mihin aikaan tämä tapahtu?
Myö oltiin ihan pieniä sillon vielä. Sanotaan, että tuolla ehkä 20-luvulla niihin aikoihin.

Kuva Susson naapurista, Rantalan pihalta. 
Sisarukset Iivari ja Alma.
Nuoremmat henkilöt tuntemattomia.

 
(Laihajärven kylätoimikunta, Pyhällön Mäntykankaalla 20.3.1996).