Haastetta kerrakseen -etenkin, kun ei löytynyt haastateltavia, jotka muistaisivat niitä Laihajärven jouluja. Mutta kaikesta selviää, kun on tarpeeksi päättäväinen ... Silloin löytyi "SE RUSKEA ARKISTOMAPPI", kirjoitettiin joulujuttu ja lopulta sitten elokuussa 2022 aloitettiin tämän blogin kirjoittaminen.
JOULUN VIETTOA LAIHAJÄRVELÄISITTÄIN
Kun koti valmistui jouluun, niin silloin siivottiin katosta lattiaan; pitihän suurena juhlana puhdasta olla.
Sota-ajan joulut
Talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939, evakkoon Laihajärveltä lähdettiin helmikuun lopulla 1940. Kylän yllä liikkui päivittäin koneita, mikäli sää oli kirkas ja salli lentämisen. Rauhassa ei saanut olla edes ensimmäisenä sotajouluna 1939 -onneksi laihalaiset saivat kuitenkin viettää joulun kotona Karjalassa. Joulu 1940 puolestaan oli evakkojoulu. Joulut 1941 - 1943 olivat sotajouluja kotona Laihalla. Toinen evakkoonlähtö oli juhannusviikolla 1944.
Joulukortit
1. ”Joulukortteja lähetettiin niille parhaille ystävil, joitten kans nyt oltii ja leikittii ja koulus oltii samoil luokil. Siel koulun joulujuhlassakkii laitettii ussein korttii kavereil. Ne jaettii siel sitte niinku pukin kontist ois jaettu. Kyl se ol hyvin pientä se joulukorttiin lähettäminen sukulaisil ja kauempaa asuvil tuttaville”.
2. ”Joulukorttia ruvettiin laittamaa ja niitä saikii. 20-luvulla mie en muista yhtään, mut sit jo 30-luvulla niitä alko sit olla jo ja kun osas jo kirjottaa. Kaupast ostettii, vissii 10 pennii kappale. Myöhän tilattii sit niitä korttia, kun ne ilmoitti ain, et saap. Sit käytii myymässäkkii niitä, niit sai tilata siin 100 kappaletta ja sillail”.
JOULUN VIETTOA LAIHAJÄRVELÄISITTÄIN
Kun koti valmistui jouluun, niin silloin siivottiin katosta lattiaan; pitihän suurena juhlana puhdasta olla.
Sota-ajan joulut
Talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939, evakkoon Laihajärveltä lähdettiin helmikuun lopulla 1940. Kylän yllä liikkui päivittäin koneita, mikäli sää oli kirkas ja salli lentämisen. Rauhassa ei saanut olla edes ensimmäisenä sotajouluna 1939 -onneksi laihalaiset saivat kuitenkin viettää joulun kotona Karjalassa. Joulu 1940 puolestaan oli evakkojoulu. Joulut 1941 - 1943 olivat sotajouluja kotona Laihalla. Toinen evakkoonlähtö oli juhannusviikolla 1944.
 |
| Sota-ajan lasten joululehti Joululahja 1943 (Otava). Runo "Isän jouluaatto", Lauri Kemiläinen. |
Pienen pojan sota-ajan elämästä ja joulusta Laihalla on jäänyt muisto, että sotatilan takia lämmityksessä piti ottaa huomioon savun muodostuminen sekä iltasaikaan piti välttää valoja (ne olivat viholliselle merkkejä, että kohteessa asuttiin). Jatkosodan aikana istuttiin iltaa päreen valossa, koska venäläiset olivat purkaneet sähkölinjat.
Kuusjuhla
Laihajärven koulu oli keskeisellä paikalla kylää ja siellä pidettiin erilaisia juhlia, kuten kuusijuhla, joka oli tarkoitettu lähinnä koulun oppilaille omaisineen. Lapset puettiin juhliin siististi.
”Kuusjuhlassa oli koululaisten ohjelmaa, runoja ja kertomuksia, yhteisest laulettii. Opettaja ol tehny pieniä pussia, siel oli piparkakkuja. Tais olla jo viimeisinä vuosina omenakin. Oppilaat jakoivat ne lahjat, jotka joulupukki oli tuont. Jälkeenpäin arvailtiin, kuka pukki oli”.
Kuusjuhla
Laihajärven koulu oli keskeisellä paikalla kylää ja siellä pidettiin erilaisia juhlia, kuten kuusijuhla, joka oli tarkoitettu lähinnä koulun oppilaille omaisineen. Lapset puettiin juhliin siististi.
”Kuusjuhlassa oli koululaisten ohjelmaa, runoja ja kertomuksia, yhteisest laulettii. Opettaja ol tehny pieniä pussia, siel oli piparkakkuja. Tais olla jo viimeisinä vuosina omenakin. Oppilaat jakoivat ne lahjat, jotka joulupukki oli tuont. Jälkeenpäin arvailtiin, kuka pukki oli”.
Joulukuusi
Joulukuuseksi valittiin tietysti metsän komein kuusi ja se kannettiin tupaan jouluaattona. Kuusen koristelu oli kovin vaatimaton nykyajan joulukuusiin verrattuna. Ensimmäisenä laitettiin tähti latvaan. Kuusen oksille laitettiin kulta- tai hopealankaa ja oksissa roikkui myös omenoita sekä kuusenkaramelleja enkelikiiltokuvalla. Omenat ja karamellit sai syödä sitten joulun jälkeen. Valekaramelleja käytettiin myös – niissä oli sisällä pahvinpala (tai puunpala) ja koristepaperissa enkelikiiltokuva. Tuohon aikaan joulukuusissa oli elävät kynttilät. Kynttilät sidottiin langalla tiukasti kiinni oksaan, ettei kynttilä keikahtaisi ja aiheuttaisi tulipaloa. Joissakin kodeissa käytettiin koristeena myös Suomen lippunauhaa kuusenoksilla. Joulukuusta pidettiin sisällä loppiaiseen saakka.
Joulukuuseksi valittiin tietysti metsän komein kuusi ja se kannettiin tupaan jouluaattona. Kuusen koristelu oli kovin vaatimaton nykyajan joulukuusiin verrattuna. Ensimmäisenä laitettiin tähti latvaan. Kuusen oksille laitettiin kulta- tai hopealankaa ja oksissa roikkui myös omenoita sekä kuusenkaramelleja enkelikiiltokuvalla. Omenat ja karamellit sai syödä sitten joulun jälkeen. Valekaramelleja käytettiin myös – niissä oli sisällä pahvinpala (tai puunpala) ja koristepaperissa enkelikiiltokuva. Tuohon aikaan joulukuusissa oli elävät kynttilät. Kynttilät sidottiin langalla tiukasti kiinni oksaan, ettei kynttilä keikahtaisi ja aiheuttaisi tulipaloa. Joissakin kodeissa käytettiin koristeena myös Suomen lippunauhaa kuusenoksilla. Joulukuusta pidettiin sisällä loppiaiseen saakka.
1. ”Joulukortteja lähetettiin niille parhaille ystävil, joitten kans nyt oltii ja leikittii ja koulus oltii samoil luokil. Siel koulun joulujuhlassakkii laitettii ussein korttii kavereil. Ne jaettii siel sitte niinku pukin kontist ois jaettu. Kyl se ol hyvin pientä se joulukorttiin lähettäminen sukulaisil ja kauempaa asuvil tuttaville”.
2. ”Joulukorttia ruvettiin laittamaa ja niitä saikii. 20-luvulla mie en muista yhtään, mut sit jo 30-luvulla niitä alko sit olla jo ja kun osas jo kirjottaa. Kaupast ostettii, vissii 10 pennii kappale. Myöhän tilattii sit niitä korttia, kun ne ilmoitti ain, et saap. Sit käytii myymässäkkii niitä, niit sai tilata siin 100 kappaletta ja sillail”.
Joululehdet
1. ”Joululehtii niit tul ja sit meil koulun puolest tul Koitto-lehti. Se luettii ain kannest kanteen. Se ol hyvä lehti. Siin ol runoja ja kertomuksia. Immi Hellenin kirjotuksii siin ol paljo”.
2. ”Joululehtii tilattii joka joulu. Opettaja otti ylös, kuka mitäkii lehtii tilas. Ne sai enne joulua sillo kuusjuhlilla. Siel ol lasten lehtiä erikseen ja aikuisten lehtiä. En muista niit nimiä, joku Koti se ol, mut en muista olko siin jotain jatkoa vai oliko se vaan Koti. Ne ol kuvitettu ja ol niissä sellasii pieniä kirjotuksiikii”.
Lasten joululehtiä 1930-1940 luvuilta:
Joulupukki lehti (Valistuksen lastenlehti)
Koitto / Koiton joulu (Raittiuskansan kirjapaino)
Lasten joulukirkko (Pyhäkouluyhdistys)
Joka poika (Poikien keskus ry)
Joululahja (Otava)
Pääskysen joulukontti (Otava)
Sirkka, tyttöjen ja poikien lehti
(Toimittaja Anni Swan ja Helvi Karahka, Werner Söderström Osakeyhtiön kirjapaino)
1. ”Joululehtii niit tul ja sit meil koulun puolest tul Koitto-lehti. Se luettii ain kannest kanteen. Se ol hyvä lehti. Siin ol runoja ja kertomuksia. Immi Hellenin kirjotuksii siin ol paljo”.
2. ”Joululehtii tilattii joka joulu. Opettaja otti ylös, kuka mitäkii lehtii tilas. Ne sai enne joulua sillo kuusjuhlilla. Siel ol lasten lehtiä erikseen ja aikuisten lehtiä. En muista niit nimiä, joku Koti se ol, mut en muista olko siin jotain jatkoa vai oliko se vaan Koti. Ne ol kuvitettu ja ol niissä sellasii pieniä kirjotuksiikii”.
Joululahja 1943 (Otava), Laula lapsi (WSOY) ja Koiton Joulu 1943.
Lasten joululehtiä 1930-1940 luvuilta:
Joulupukki lehti (Valistuksen lastenlehti)
Koitto / Koiton joulu (Raittiuskansan kirjapaino)
Lasten joulukirkko (Pyhäkouluyhdistys)
Joka poika (Poikien keskus ry)
Joululahja (Otava)
Pääskysen joulukontti (Otava)
Sirkka, tyttöjen ja poikien lehti
(Toimittaja Anni Swan ja Helvi Karahka, Werner Söderström Osakeyhtiön kirjapaino)
Jutussa käytetty materiaali:
Laihajärven kylätoimikunnan arkistot.
Vanhat joululehdet, -kortit ja -koristeet laihajärveläisten kotiarkistoista.
Laihajärven kylätoimikunnan arkistot.
Vanhat joululehdet, -kortit ja -koristeet laihajärveläisten kotiarkistoista.
Vanhat valokuvat laihajärveläisten kotiarkistoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti