Terveydenhoitoa Laihajärvellä
Puhuttiin Laihajärven terveyspalveluista. Siul on kokemus lääkärissä käynnistä. Kerro.
Keväällä oli tullu palvelija, se aina tuli Vapulta. Mä olin utelias, ku hää oli vast tullu ja mänin hänen mukaan sinne navetalle. Hää jauho sammalia sammalmyllyllä lehmien alle sitä turvepehkua. Hää sano miulle, et ”nouse sie tuohon päälle ja painat jalalla sit siihen”.
Miul ol sit nahkasaappaat jalassa, mut se rikko sen ja teki semmosen palkeenkielekkeen ja jalassaki oli sitte, siihen tulit kolme tikkiä. Sit, ku isä tuli markkinoilta kotiin, sit lähdettiin Virojoelle lääkäriin ja lääkäri ompeli sitte kolme tikkiä siihen. Se kesti sitte niin kauan, et mie en sinne koulun päättäjäisiinkään päässy.
Mites kävi niille uusille kengille, mitkä isä oli markkinoilta tuonut?
Ne uudistettiin sitte, kun jalka parantu. Sitte alettii pitämää uusia punasia kenkiä. Ne oli koulun päättäjäisiä varten tuotu, mut sinne ei ollut mänijää, ku ei saanu jalkineita jalkaan.
Siul oli myös mieluinen muisto itse tästä lääkärissä käynnistä.
Ku oli ommeltu se palkeenkieli, ja siihen oli laitettu ne kolme tikkiä ja se oli valmis, ni lääkärin rouva oli leiponut pullaa. Hää toi minulle kaks ohkasta, niin ohkasta pullapallaa, et mie en ollu nähny koskaan sellaista. Tää on jäänyt miun mieleen. Se pulla oli niin hyvää et. Tää on jääny mieleen siitä matkasta.
Oliko täällä kylällä kansanparantajia ja minkä nimisiä? Miten he toimivat?
Miul ei ole minkäänlaista muistia, et ois kansanparantajia ollu. On jonkunlainen sentäs. Isällä oli kova reumatismi. Hää ei päässy niinko kävelemäänkää ensinkään. Sitte siellä Virojoen puolella, Ylä-Urpalassa oli yks hieroja. Mistä hänestä ol tullu tieto. Hää käi meillä hieromassa ja hää sit keitti niitä omia lääkkeitä. Ja hää muunmuassa määräs tään, et kerätkää puolukan lehtiä ja kuivaatte niitä teeks. Hää keitti niitä omia lääkkeitä itte sit.
Isä oli semmonen, ettei hää pystynyt mitään keväällä tekemään. Meil ol vielä semmonen hevonen, joka pysähty aina, se ei lähteny mihinkään, isän piti mennä saranpäähän ja hihkasta sieltä, nii sit se lähti. Einar-setä ol ajamassa ja tekemässä viljoja. Tää kansanparantaja keitti sit niitä lääkkeitä ja tätä reseptiä hää ei sanont kellekää. Isä otti niit lääkkeitä ja hää parantu ihan niist lääkkeistä ja hänen hieromisesta iha terveeks. Sen jälkeen ei oo ollu mitään tommosta sairautta.
Oliko Laihajärvellä hierojia omasta takaa?
Ei meillä käyny. Meil ol tää sama iha niin kaua ku hää jakso, hää kävi meillä. Oli välillä viikonkii ja kakskii. Molempia hiero, isää sekä äitiä.
Entä sitten, kun eläimet sairastuivat, mistä silloin saatiin apua?
Säkkijärvellä oli jo eläinlääkäri. Tää kävi meillä aina, mitä eläimillä oli sairauksia.
Pukeutuminen
Mitenkä yleensä tää vaatetus oli. Aikaisemminhan ne kaikki tehtiin kotona, kudottiin kankaat, kehrättiin villat ja kaikki tehtiin näistä, mut mitenkä silloin, kun sinä olit nuori? Eikö silloin jo ostettu?
Silloin ostettiin kankaat, niin talvi ku kesäleninkikankaatkin. Ne ostettiin usein Säkkijärven Osuuskaupalta kirkolta. Niinku mie sanoin, tää Harjulan Aino oli siinä naapurissa ja hää teki meille paremmat vaatteet. Äitihän ompeli itte käyttö- ja jokapäiväiset vaatteet.
Mitenkä Laihajärvellä yleensä tehtiin vaatteet? Oliko siellä useimpia ompelijoita?
Jotkut teki itse. Ei meijän puolella ollu, ku tää Aino oli. En tiedä, ketä ol siel toisel puolella kylää. Kyllähän sieltä monet toi tänne Ainollekin. Ainolla ol paljon töitä ja loppuaikana toivat hänelle Urpalan puolisetkin.
Ostettiinko siihen aikaan vielä valmiita vaatteita, leninkejä ja muita?
Ei leninkiä ostettu valmiina, ku päällysvaatteita, takit ostettiin.
1938 Alli ja rippikoulukaverit kesämekoissaan. Kuva: Marjatta V.
Mistä ne käytiin ostamassa?
Viipurista. Mie muistan, ku isän kanssa käin ostamassa talvitakin sekä ulsterin. Isän kanssa käin ostoksilla. Äiti ei ollu mukana. Jonkun piti olla lasten kanssa kotonakin siihen aikaan, ei ollu enää palvelijaa sitte.
Käytiinkö siihen aikaan usein Viipurissa ja minkälaisilla asioilla?
Isähän käi markkinoilla, melkein kaikilla markkinoilla, mut ei muuten. Jos ol jotain suurempaa ostamista, niiku päällysvaatetta, ni sillo käytiin sitte.
 |
| Anton ja Hugo Viipurissa 1930-luvulla. Kuva: Marjatta V. |
Käytiinkö siihen aikaan paljon vieraisilla?
No meil ei kyl käyty, muute ku poikettiin tos arkipäivänäkii, jos ol mitä ja ohikulkeissa. Mut ei suurempia vierailuita tehty, ku kaikki serkukset ol siinä ympärillä melkein. Joskus muistan, et käytii äitin siskol siellä Karvalassa, mut sekin ol hyvin harvoin. Usein ku käytiin kevääl hautuumaalla, nii sit poikettii heillä äitin kanssa, mut ei niinkö koko perhe.
1940 Koso Mikko, Typpö Alli, Eila ja Urho Kuva: Marjatta V.
Miten Säkkijärvellä siihen aikaan pestiin pyykkiä, ennen talvisotaa ja silloin välillä?
Pyykki pestiin käsineen siellä saunalla. Oli se kotarakennus siinä saunan edessä, siitä mentiin saunaan. Siin oli iso pata ja siellä lämmitettiin vesi. Ol iso pyykkipunkka, mikä oli korkeilla jaloilla, et sitä sai pestä siinä laudalla, hangata punkassa selkä suorana. Jos kellä ei ollu sellaista, ni sit oli tehty sellainen jalallinen ristikko ja pesuastia ol nostettu sen päälle, käsineenhän ne pestiin.
Valkonen pyykki keitettiin padassa lipeävedessä. Kuka sit keitti koivutuhkassa, mut ei meillä keitetty. Sit huuhdottii pyykki. Monethan käi talven aikana huuhtomassa avannolla. Mie muistan Aino-tätikii käi avannolla huuhtomassa. Ei meillä käyty koskaan järven rannassa. Käsipesuahan se oli, ku laudalla hangattii.
 |
| 3 pyykkilautaa (vasemmalla lasinen), kaulauskapula sekä 3 kaulauslautaa. Rajalan kotimuseo. Kuva: Mervi T. |
Eikös sitä pyykkiä ensin liotettu?
Pyykki liotettiin. Edellisenä iltana laitettiin pyykki likkoon ja seuraavana aamuna se ol ensimmäisiä töitä melkein, se tulen laittaminen sinne, et sit ko navettatyöt ol tehty, sit mentii pyykille.
Missäs pyykki talvella kuivattiin?
Talvella kuivattiin, meil ol se navetan vinttiin, ylisille laitettu narut. Ku meitäkii ol kuus henkiä, siinähä tuli jo pyykki aika tavalla. Sitte myös tuvan vinnille vietii joskus, mut sinne ol vaikee päästä. Navetan vintille ol väljämpi päästä, sinne vietii.
Mitenkä pyykki sitte pesemisen ja kuivumisen jälkeen mankeloitiin?
Meil ol sellane käsimankeli, pulikka ja siinä sitte sen Kertun kans työnnettii sitä edestakasii.
Oliks ne kaulookapulat?
Kaulookapulat nii. Joissakii isommissa paikoissahan ol vissii niitä oikein isoja mankeleja.
Mahtoiko Laihalla olla semmosia?
En mie muista, et oisko olt. Mut maailmalla kulkeissaan on nähnt niitäkii. Mut sit päällysvaate, sehän silitettiin raudalla.
Minkälaisia oli siihen aikaan silitysraudat?
No ne oli semmosia, oliko ne sepän tekemiä, oliha ne varmaan ostettujakin, koska raudanpäät ne oli niiku koristeltu. Nehän oli vanhoja, suvulta suvulle kulkenu varmaan talossa.
Eiks ne hellan päällä kuumennettu?
Hellan päällä kuumennettiin, siinä sitte.
Siljaa tuli.
Siljaa tuli niin.
 |
| Ennen silitysraudat olivat valurautaisia. Rajalan kotimuseo. Kuva: Mervi T. |
Pellavaahan viljeltiin siihen aikaan joka talossa?
Kyllä, niin meilläkin kylvettiin se keväällä. Sanottiin, et ”tuomen kukan aikaan pellava kylvetään”. Sit, ku se oli tuollaista kymmensenttistä, niin sit se kitkettiin aina. Siellä istuttiin pellavamaalla ja joku kori tai joku, mihin roskat laitettiin. Välillä ol hyvinkii heinästä. Sitte, ku se oli kasvanu, ni syksyllä nyhdettiin ja laitettiin nipuille ja vietiin järveen. Siellä sitä liotettiin. Välillä käytiin kattomassa, että se oli siinä kunnossa, et se kuitu alkaa irtoamaan.
Pellavat laitettiin likoon ja sit kasattiin kiviä sieltä rannasta. Se ol kivinen ranta, sielt ol helppo niitä. Laitettiin kovan painon alle. Sitko ne ol tarpeeks kauan siellä ollu, ni sit nostettiin ylös ja tuotiin kotia. Levitettiin nurmelle kuivumaan ja sit ko oli syksyllä kaikki muut työt tehty, ni sit loukuttiin ja lihdattiin. Meiltä laitettiin sit kehrättäväks tuonne Tampereelle vai mihkä ne sit meni. Sielt sit tuli talvella johonkii aikaa pellavalangat sen paksusia, ku niistä ol tilattu ja minkälaisia niistä sai. Välillä oli se pellava-aineskii parempaa ja välillä huonompaa. Saatto olla joskus aina näinkii. Sit niist talven mittaa kudottiin aina, milloin miitäkii, pyyheliinoja ja lakanakankaita, palttinaa, leveämpääki. Välillä tehtii parempaakii, pöytäliinoja ja tommosia, et tämmöstä.
Tätä kudontaa tehtiin varmaankii talvella?
Niin talvella, talvisydännä kudottiin kankaita.
Mitä olivat miesten sisätyöt talvella?
Isä ei oikein ollut puumies, mut kyl hää jotakii, tais joskus olla reentekokii siel. Ei hää oikein harrastanut puutöitä. Mut reen aisa män josku poikki siel mettätöissä, ni puut hää toi sinne orrelle kuivumaan. Sitte laitto ne, mut se ol hyvin pientä. Mut oliha Laihalla semmosia, jotka teki varmaan paljokii kotona.
Pidettiinkö talvi-iltaisin myriäisiä ja mitä ne olivat? Käytettiinkö teillä sellaista sanaa?
Kyl meillä käytettiin sitä sanaa, mut ei meillä nyt varsinaisesti myriäisiä pidetty.
Se on ehkä ollu aikaisemmin?
Niin vähän aikaisemmin. Sehän ois venyny ne navettatyöt ja kaikki niin pitkään, kun ei ollu niin työntekijöitäkään, et ei meillä niiko myriäisiä pidetty sillä viisiin.
(Laihajärven kylätoimikunta. Haastattelu tehty Orimattilassa 30.3.1995).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti