Monta paikkaa oli niinku hävinny mielestä, mut sit muistu mieleen, kun näki sen paikan
 |
| Maisema Laihajärvellä 1990-luvun alussa, Kosonmäeltä Oronmäelle. Kuva: Pirkko K. |
Sota-ajasta olisin kysynyt. Kun sota oli syttynyt, niin miten teillä valmistauduttiin siihen,
tehtiinkö lumipukuja tai kaasunaamareita?
Pekka: Kyllä niitä lumipukuja tekivät ja sit sellaisia hiilipusseja. En muista tekikö ne meillä niitä tai naapurissa. Sellaisia hiilipusseja, kangaspussiin hiiliä ja kun se, oliko huhua vai mitä, mut sellainen kaasun käyttövaara oli kuulemma, että tällaista.
Muistatko, joutuiko niitä käyttämään koskaan tositilanteessa?
Pekka: Ei ainakaan niitä kaasupusseja joutunu käyttämään. Enkä mä muista oisko lumipukujakaan tarvinu käyttää. Sitähä mäntii lentokonneita piiloon johonkin latoon tai minne nyt sit katon alle.
Jouduitko itse menemään piiloon lentokoneita?
Jouduin, jouduin. Tultiin Peltolan Taunon kanssa Muurikkalasta, Osuuskaupasta ja Suurensaaren kupeella oltii suksilla tulossa, ni sieltä tuli kylästä päin, oliko niitä nyt kaks vai kolme hävittäjää. Ni ne tuli pitkin jäätä siintä ja ei kai ne meitä nähny. Myö oltii siellä kiven sivussa piilossa ja ne ampu siellä jäällä konekiväärillä, mut tuota en mie tiiä ketä ne halus ampua siin. Ei ne varmast meitä nähny.
Pimennettiinkö teillä ikkunat talvisodan aikan, mites Mikko?
Kyllä ne pimennettiin. Ulkopuolelle jotain vanhaa täkkiä tai muuta.
Muistuuko mieleen pommituksia ja tuliko teidän lähelle?
Pekka: No kerran oltiin siellä Hyypiällä, ni siihen tuli sillon niihen pellolle navetan taakse ja Typön pellolleks se tuli toinen ja Einar-enon saunan viereen. Saunahan meni rikki siinä ja siintä mäni siitä Pukilta, lasieteisestä mäni ikkunat rikki. Sisäeteisessä oltii siellä ryömillään lattialla.
Otettiinko teiltä hevosta tai hevosia talvisodan aikan armeijan käyttöön? Muistatko Mikko?
Kyl hevonen otettiin. Isä ei ois antanu sitä, ku ol kantava hevonen, mut tuota ne kävi useamman kerran ja sit veivät.
Palautettiinko se vai jäikö se sille tielle?
Ei palautettu. Ne osti sen, maksoivat jotain siintä.
Paljonko siihen aikaan hevosesta maksettiin?
En sitä muista. Niitä oli ehkä kolme miestä, mitkä kävi arvioimassa.
Mites sitte lehmille ja muulle karjalle tapahtu, ku lähdettiin evakkoo?
Ne vietiin enstäin Muurikkalaan ja minä jäin lehmiin kans sinne. Rainion Salme ne lypsi. Isä tul iltayöstä sinne ja haki ne takasii. Ja sit siel oltii vielä jonkun aikaa. Sit lähettii uuestaa.
Sit olisin näist sodan jälkeen Laihajärvellä käynneistä kysynyt vaik ensin Pekalta.
Pekka: Kyllä niitä lumipukuja tekivät ja sit sellaisia hiilipusseja. En muista tekikö ne meillä niitä tai naapurissa. Sellaisia hiilipusseja, kangaspussiin hiiliä ja kun se, oliko huhua vai mitä, mut sellainen kaasun käyttövaara oli kuulemma, että tällaista.
Muistatko, joutuiko niitä käyttämään koskaan tositilanteessa?
Pekka: Ei ainakaan niitä kaasupusseja joutunu käyttämään. Enkä mä muista oisko lumipukujakaan tarvinu käyttää. Sitähä mäntii lentokonneita piiloon johonkin latoon tai minne nyt sit katon alle.
Jouduitko itse menemään piiloon lentokoneita?
Jouduin, jouduin. Tultiin Peltolan Taunon kanssa Muurikkalasta, Osuuskaupasta ja Suurensaaren kupeella oltii suksilla tulossa, ni sieltä tuli kylästä päin, oliko niitä nyt kaks vai kolme hävittäjää. Ni ne tuli pitkin jäätä siintä ja ei kai ne meitä nähny. Myö oltii siellä kiven sivussa piilossa ja ne ampu siellä jäällä konekiväärillä, mut tuota en mie tiiä ketä ne halus ampua siin. Ei ne varmast meitä nähny.
Pimennettiinkö teillä ikkunat talvisodan aikan, mites Mikko?
Kyllä ne pimennettiin. Ulkopuolelle jotain vanhaa täkkiä tai muuta.
Muistuuko mieleen pommituksia ja tuliko teidän lähelle?
Pekka: No kerran oltiin siellä Hyypiällä, ni siihen tuli sillon niihen pellolle navetan taakse ja Typön pellolleks se tuli toinen ja Einar-enon saunan viereen. Saunahan meni rikki siinä ja siintä mäni siitä Pukilta, lasieteisestä mäni ikkunat rikki. Sisäeteisessä oltii siellä ryömillään lattialla.
Otettiinko teiltä hevosta tai hevosia talvisodan aikan armeijan käyttöön? Muistatko Mikko?
Kyl hevonen otettiin. Isä ei ois antanu sitä, ku ol kantava hevonen, mut tuota ne kävi useamman kerran ja sit veivät.
Palautettiinko se vai jäikö se sille tielle?
Ei palautettu. Ne osti sen, maksoivat jotain siintä.
Paljonko siihen aikaan hevosesta maksettiin?
En sitä muista. Niitä oli ehkä kolme miestä, mitkä kävi arvioimassa.
Mites sitte lehmille ja muulle karjalle tapahtu, ku lähdettiin evakkoo?
Ne vietiin enstäin Muurikkalaan ja minä jäin lehmiin kans sinne. Rainion Salme ne lypsi. Isä tul iltayöstä sinne ja haki ne takasii. Ja sit siel oltii vielä jonkun aikaa. Sit lähettii uuestaa.
Sit olisin näist sodan jälkeen Laihajärvellä käynneistä kysynyt vaik ensin Pekalta.
Miltä siellä nyt näyttää?
Onhan siellä tullu käytyä. Ei siellä oo ku kivijalkojahan siellä vaan on näkyvissä, mut hyvihän tuo paikka löyty sieltä. Mut en mä nyt niistä tuntemuksista osaa oikein sanoa, et oisko siinä olt mitään sen kummempaa tuntemusta muuta ku ihmetteli, että tään näköine paikkako tää nyt sit oli.
Onhan siellä tullu käytyä. Ei siellä oo ku kivijalkojahan siellä vaan on näkyvissä, mut hyvihän tuo paikka löyty sieltä. Mut en mä nyt niistä tuntemuksista osaa oikein sanoa, et oisko siinä olt mitään sen kummempaa tuntemusta muuta ku ihmetteli, että tään näköine paikkako tää nyt sit oli.
 |
| 1990-luvun alussa maisema Kosonmäeltä katsottuna. Kuva: Pirkko K. |
No ei sitä sillo aikoinaan ehkä uskonu, mut nythä siellä tuli käytyä ja.
Mie oisin kysyny Mikolta, et nyt ku olet käyny siellä kotipaikalla, ni minkälaiset oli tunnelmat, ku sillo ensimmäisen kerran menit sillo sodan jälkeen?
No eihän se mukavalta näyttäny, mut ei siinä nyt itkeäkään tarvinu.
Uskoitko, et sinne pääsee joskus käymään?
No en, meinasin että on niin paljon lähellä rajaa, ettei ne laske sinne.
No miltä se kylä näytti, tuliko vanhoja muistoja mieleen?
No kyllähän siellä sellaista oli, niitä paikkoja, missä lapsena ja nuorena tul pyörittyä.
Joku on kertonut ja itsellekii on tullu mieleen, et monta paikkaa oli niinku hävinny mielestä, mut sit muistu mieleen, kun näki sen paikan.
Ilmeisesti tällaista on tapahtunut?
Pekka: Onhan sitä semmosta tietysti tapahtunut, mut ne mittasuhteet, ne vähäse tuntu sillo, et ne on paljon isommat, mut nyt ne onkin pienet.
Sit olisin kysellyt muistoja kylän elämästä. Miten itse vietitte vapaa-aikaa?
Missä siihen aikaan nuoret kokoontuivat vapaa-ajanviettoon kylällä? Mites Mikko?
No eihä sitä ihan kotona, ainahan sitä jossain päin tul siellä porukoissa pyörittyä. Talvella suksilla ja kesällä pyörällä liikkessä.
Käytiinkö naapurikylissä?
Vähemmän naapurikylissä, mutta välillä jatku ne pyöräretket vähän pitempäänkii.
Kävikö naapurikyläiset Laihajärven puolella ja oliko kylätappeluita?
Pekka: Ei suinkaa ollu, en minä ainakaan muista, et siel ois kylätappelua poikien porukassa ollu. Mie nyt olin vielä niin paljon nuoremp sillo ennen sotia, mut ei niistä kuulunu mitään. Ei niit tainnu olla vanhemmillakaan.
Missäpäin Laihajärven nuoriso kokoontu?
Mikko: No ei nyt oikein osaa sanoa. Siellähän se Typön luonahan se tais olla se meiän puolen kokoontumispaikka.
Eikö kylän nuoret kokoontuneet yhdessä samoilla paikoilla?
No tuntus niin, että ne oli vähän omalla puolellaan joka puolella, vähemmän ainakin yhdessä.
 |
| 1940 Ystävykset Typpö Eila, Koso Mikko, Typpö Urho ja Typpö Eila Laihajärvellä |
Mitä siellä luettiin? Kuka oli opettaja ja missä käytiin?
Kyllähän pyhäkoulussa tuli käytyä. Taavetin Liisi ja Rainion Lempihän sitä pitivät jotenkin vuorotellen sen puolen lähitaloissa. Ei siinä tainnu mitään vakinaista paikkaa olla.
Pidettiinkö sitä pyhäaamuna, mihin aikaan? Mitä siellä opetettiin ja oliko läksyä?
Kyllä se pyhäaamuna tai aamupäivällä oli. Ei muistaakseen läksyä ollu.
Kyllähän pyhäkoulussa tuli käytyä. Taavetin Liisi ja Rainion Lempihän sitä pitivät jotenkin vuorotellen sen puolen lähitaloissa. Ei siinä tainnu mitään vakinaista paikkaa olla.
Pidettiinkö sitä pyhäaamuna, mihin aikaan? Mitä siellä opetettiin ja oliko läksyä?
Kyllä se pyhäaamuna tai aamupäivällä oli. Ei muistaakseen läksyä ollu.
Eiköhän siellä opettaja selittänyt Raamatusta, raamatunhistoriasta ja vissii veisattiinkii, sikäli ku osattiin.
Siellähän oli kylällä hartaushetkiä. Kävikö siellä kylällä kiertäviä saarnamiehiä? Kävitkö niissä?
Ei tainnu tulla käytyä. En muista oliko saarnamiehiä.
Onko Pekalla mahdollisesti muistoja joulukirkkoreissuista?
En minä oikein muista niistä kirkkoreissuista, kyl kai sitä käytyä tuli, mut en muista.
Missä kävitte rippikoulun, mites Mikko?
Syksypuolen kävin Hausjärvellä ja kevätpuolen Miehikkälässä ja siellä sitte tapahtu se rippijuhla, konfirmaatio.
Säkkijärvellä ei kumpikaan käynyt rippikoulua.
Siellähän oli kylällä hartaushetkiä. Kävikö siellä kylällä kiertäviä saarnamiehiä? Kävitkö niissä?
Ei tainnu tulla käytyä. En muista oliko saarnamiehiä.
Onko Pekalla mahdollisesti muistoja joulukirkkoreissuista?
En minä oikein muista niistä kirkkoreissuista, kyl kai sitä käytyä tuli, mut en muista.
Missä kävitte rippikoulun, mites Mikko?
Syksypuolen kävin Hausjärvellä ja kevätpuolen Miehikkälässä ja siellä sitte tapahtu se rippijuhla, konfirmaatio.
Säkkijärvellä ei kumpikaan käynyt rippikoulua.
 |
| Laihajärven nuoria ja "rammari". Kuva: Terttu H. |
Sitte mennää vähän kevyempään aiheeseen. Huvitilaisuuksista olisin kysellyt teiltä molemmilta. Tuliko käytyä lavatansseissa Laihajärvellä?
Mikko: No ei ennen sotaa tainneet antaa siihen luppaa, mutta kyllähän sotien välillä niitä nurkkatansseja pidettiin. Anttilassa ja Kolholan lavalla, oiskohan niit olt sit Laihan lavallakkii.
Eiks sillo sodan aikana ollu tanssiminen kielletty? Tuliko mitään hankaluuksia, kun näitä nurkkatansseja pidettiin?
Kyllähän se kiellettyä oli ja kylhä ne poliisit pari kertaa ahistelivat. Kerran Anttilassa ja toisen kerran Kolholan lavalla.
Miten siitä selvis virkavallan kanssa, kun poliisit kävivät hajottamassa?
No Anttilassa talonväki kuuluu saaneen pienet sakot, mut ei siellä toisille mitään. Kolholassa ne ei tainnu saaha montakaa kiinni.
Ne hävis sinne männikköön sit tanssijat? Kukas siellä järjesti näitä nurkkatansseja ja kuka oli soittamassa?
Se porukkahan se touhus sen ja soittaja ol, kuka millon saatiin. Rammarilla ja ol niitä haitaristejakin - nimeltä mainitsematta.
Muistuuko mieleen laskiaisen, juhannuksen tai pääsiäisen vietosta mitään juttuja?
Pekka: Pääsiäisenä ainakii käytiin Typöllä kiikkumassa. Kelläkähän siellä oli, oliko se Kauton Taunolla uus puku päällä, ku se lensi kiikuista sinne lehmän jätöksiin. Uus puku tietyst meni vähän niinkun pilalle, mut eihä se mitä sen lystin rinnalla.
Sellainen muistikuva on, et herättelivät aamulla laskiaisena aikaisin ja veskelkalla siintä meiän mäen kalliolta sit alas. Vanhemmat jo navettaan mennessä tai takasiin tullessa ajoivat ylös laskiaista laskemaan.
Mites Mikko juhannusta vietettiin Laihajärvellä, oliko kokkoja missä?
En minä oikein muistakkaa siintä, mut eiköhän sitä järven rannalla kokkoja ollut.
No muistatko, kävitkö ropakoimassa itse ja missä päin kylällä?
Mikko: No ei ennen sotaa tainneet antaa siihen luppaa, mutta kyllähän sotien välillä niitä nurkkatansseja pidettiin. Anttilassa ja Kolholan lavalla, oiskohan niit olt sit Laihan lavallakkii.
Eiks sillo sodan aikana ollu tanssiminen kielletty? Tuliko mitään hankaluuksia, kun näitä nurkkatansseja pidettiin?
Kyllähän se kiellettyä oli ja kylhä ne poliisit pari kertaa ahistelivat. Kerran Anttilassa ja toisen kerran Kolholan lavalla.
Miten siitä selvis virkavallan kanssa, kun poliisit kävivät hajottamassa?
No Anttilassa talonväki kuuluu saaneen pienet sakot, mut ei siellä toisille mitään. Kolholassa ne ei tainnu saaha montakaa kiinni.
Ne hävis sinne männikköön sit tanssijat? Kukas siellä järjesti näitä nurkkatansseja ja kuka oli soittamassa?
Se porukkahan se touhus sen ja soittaja ol, kuka millon saatiin. Rammarilla ja ol niitä haitaristejakin - nimeltä mainitsematta.
Muistuuko mieleen laskiaisen, juhannuksen tai pääsiäisen vietosta mitään juttuja?
Pekka: Pääsiäisenä ainakii käytiin Typöllä kiikkumassa. Kelläkähän siellä oli, oliko se Kauton Taunolla uus puku päällä, ku se lensi kiikuista sinne lehmän jätöksiin. Uus puku tietyst meni vähän niinkun pilalle, mut eihä se mitä sen lystin rinnalla.
Sellainen muistikuva on, et herättelivät aamulla laskiaisena aikaisin ja veskelkalla siintä meiän mäen kalliolta sit alas. Vanhemmat jo navettaan mennessä tai takasiin tullessa ajoivat ylös laskiaista laskemaan.
Mites Mikko juhannusta vietettiin Laihajärvellä, oliko kokkoja missä?
En minä oikein muistakkaa siintä, mut eiköhän sitä järven rannalla kokkoja ollut.
No muistatko, kävitkö ropakoimassa itse ja missä päin kylällä?
Kyl niitä kävi jo ropakoita sillon siellä, mutta en tainnu käyä. En ainakaa muista.
Muistaako Pekka?
Kyl niitä kai kävi sillon, oisko sotien välillä käyny, mut en mää sitä muista, et ketä niitä oli, mut ei meikäläinen siellä mukana ollu.
Sit kysyisin teiltä molemmilta, missä aloititte koulunkäynnin Laihajärvellä ja minä vuonna?
Mikko: Kun seitsemän vuotiaana menin alakouluun, niin eiköhän se sitte 1932 ollu, en mie sitä sen tarkemmin muuten muista.
Osasitko lukea yhtään, kun menit kouluun?
En tuota muista, mut ehkä mie jonkun kirjaimen tunsin jo sillon.
Teiltähän ei ollut pitkä matka koululle?
Eihä siitä pitkältä ollu, oisko ollu arviolta parisataa metriä tai vähemmän.
Entä Pekka aloitko samassa koulussa ku Mikko?
Pekka: Kyllä juu, se ol -37 vuonna vissii tai-38. Sithä se -39 kai joku viikko käytiin koulua sitte.
Muistuuko vielä mieleen sen aikaisia koulukavereita, jotka olivat sillan, kun se koulu alko?
Tyttöjä oli 4 kappaletta ja mie olin ainoa poika sillä luokalla. Vuorelan Senjahan siinä oli, Kujalan Kerttu ja oliko Vääränmäen Elli. Ja ketähän muita siinä oli, niin Monnon Elma oli joo, Kiiskin Helvi. Siinähän ne olikii sitte viis, ku jätetään se Vääränmäen Elli pois.
Entä Mikko, muistatko ketä oli sinun luokalla, kun aloitit koulun?
Kyllähän niitä oli, Niemelän Onni, pitäs sanoa vissiin sukunimeltä, eikä talonnimeltä. Kokon Oiva, Kauton Tauno ja tytöt viimeisenä oli Kokon Tuovi ja Pöngän Ilmi.
Alma Vilamaahan siellä 25 vuotta tais olla, koska se ol vanhemmilla sekä sit se ol meilläkii.
Se ol sit teillä molemmilla opettajana?
Kyllä juu.
Minkälaisia olivat koulunkäynti ajat, sillo ku se syksyllä alko?
Oliks se supistettu koulu? Mitenkä siellä käytiin?
Kyllä se niin sanottu supistettu koulu oli. En nyt tarkkaan muista, mut oisko se ollu ne kaks alakoululuokkaa. Kuukaus ehkä oli, syksyllä ja keväällä. Muu aika oli sitte ne neljä luokkaa, ku vaan yks opettaja oli.
Oliks alakoulu, kaks ensimmäistä luokkaa, vaan näin lyhyt aika?
Se ol ilmeisesti vaan sillo. En nyt ihan tarkkaan muista, mut kuukaus tai oliko sit toista kuukautta. Mut ne ali kuitenkii syksyllä ja keväällä sen muun koulun jälkeen keväällä.
Mihinkä aikaan mentiin ja kuinka pitkiä koulupäivät oli?
Kyllä se yhdeksältä oli, mut se kai vaihteli se pois pääsy sitte sieltä. En mie sitä muista, mut kyl se yheksältä alko. Oisko sitte ollu yhteen tai kahteen saakka.
Oliks sillo kuuspäiväinen kouluviikko?
Oli, sillo ol lauantainakii koulua.
Muistatko Mikko minkälaisia aineita siellä koulussa opiskeltiin? Mikä sinulle ol kaikkein mieluisin aine?
- No välitunti (naurua)
Pekka: No kyllähän se välitunti tietyst paras ol, mut maantieto ol sellanen, mistä mie eniten tykkäsin.
(Laihajärven kylätoimikunta. Mikon ja Pekan haastattelu Vehkalahdella 27.3.1995.)
Muistaako Pekka?
Kyl niitä kai kävi sillon, oisko sotien välillä käyny, mut en mää sitä muista, et ketä niitä oli, mut ei meikäläinen siellä mukana ollu.
Sit kysyisin teiltä molemmilta, missä aloititte koulunkäynnin Laihajärvellä ja minä vuonna?
Mikko: Kun seitsemän vuotiaana menin alakouluun, niin eiköhän se sitte 1932 ollu, en mie sitä sen tarkemmin muuten muista.
Osasitko lukea yhtään, kun menit kouluun?
En tuota muista, mut ehkä mie jonkun kirjaimen tunsin jo sillon.
Teiltähän ei ollut pitkä matka koululle?
Eihä siitä pitkältä ollu, oisko ollu arviolta parisataa metriä tai vähemmän.
Entä Pekka aloitko samassa koulussa ku Mikko?
Pekka: Kyllä juu, se ol -37 vuonna vissii tai-38. Sithä se -39 kai joku viikko käytiin koulua sitte.
Muistuuko vielä mieleen sen aikaisia koulukavereita, jotka olivat sillan, kun se koulu alko?
Tyttöjä oli 4 kappaletta ja mie olin ainoa poika sillä luokalla. Vuorelan Senjahan siinä oli, Kujalan Kerttu ja oliko Vääränmäen Elli. Ja ketähän muita siinä oli, niin Monnon Elma oli joo, Kiiskin Helvi. Siinähän ne olikii sitte viis, ku jätetään se Vääränmäen Elli pois.
Entä Mikko, muistatko ketä oli sinun luokalla, kun aloitit koulun?
Kyllähän niitä oli, Niemelän Onni, pitäs sanoa vissiin sukunimeltä, eikä talonnimeltä. Kokon Oiva, Kauton Tauno ja tytöt viimeisenä oli Kokon Tuovi ja Pöngän Ilmi.
Alma Vilamaahan siellä 25 vuotta tais olla, koska se ol vanhemmilla sekä sit se ol meilläkii.
Se ol sit teillä molemmilla opettajana?
Kyllä juu.
Minkälaisia olivat koulunkäynti ajat, sillo ku se syksyllä alko?
Oliks se supistettu koulu? Mitenkä siellä käytiin?
Kyllä se niin sanottu supistettu koulu oli. En nyt tarkkaan muista, mut oisko se ollu ne kaks alakoululuokkaa. Kuukaus ehkä oli, syksyllä ja keväällä. Muu aika oli sitte ne neljä luokkaa, ku vaan yks opettaja oli.
Oliks alakoulu, kaks ensimmäistä luokkaa, vaan näin lyhyt aika?
Se ol ilmeisesti vaan sillo. En nyt ihan tarkkaan muista, mut kuukaus tai oliko sit toista kuukautta. Mut ne ali kuitenkii syksyllä ja keväällä sen muun koulun jälkeen keväällä.
Mihinkä aikaan mentiin ja kuinka pitkiä koulupäivät oli?
Kyllä se yhdeksältä oli, mut se kai vaihteli se pois pääsy sitte sieltä. En mie sitä muista, mut kyl se yheksältä alko. Oisko sitte ollu yhteen tai kahteen saakka.
Oliks sillo kuuspäiväinen kouluviikko?
Oli, sillo ol lauantainakii koulua.
Muistatko Mikko minkälaisia aineita siellä koulussa opiskeltiin? Mikä sinulle ol kaikkein mieluisin aine?
- No välitunti (naurua)
Pekka: No kyllähän se välitunti tietyst paras ol, mut maantieto ol sellanen, mistä mie eniten tykkäsin.
(Laihajärven kylätoimikunta. Mikon ja Pekan haastattelu Vehkalahdella 27.3.1995.)
Kommentit