Käsmielein pit essiä portinloukas, mistä voi lähtiä ajamaan

Mirjami kävi Säkkijärvellä kutomakoulun 1930-luvun alussa. Kuva: Eija M.

Mäkelän Mirjamin muistelot: KOLARI

Tää on taas niitä nuoruusajan muistoja tapahtummiista, mitä isse kullekkii ol sillon alle 20 iässä sattunt. Tää tapahtuma sattu kujanpolvessa, punaselta laavolta vähän matkaa maantielle päin pimiännä lokakuun iltanna.

Mie olin sillon 17-kesänen ja tulin pyörällä koulusta. Kutomakoulu ol kyl loppunt oikialla ajalla, mut kun miun tek miel männä kassomaan Toisiin tyttöjä, lapsuusajan naapureita, niin lierahin niihin portista sissään. Siinä se aika huraht mukavast. Se ol jo ihan pimiä, kun läksin ajamaan pyörällä kylätietä kottiin. Pyörässä ei olt valova, vaan käsmielein pit essiä portinloukas, mistä voi lähtiä ajamaan. Lokakuun ilta on pimiä, kun sattuu kuuton aika ja pilvinen ilma. Mietin, jos ajjaa keskitietä, ei ainakkaan törmää tienvierusaitoihin.

Yht'äkkiä käi muksaus ja siinä sitä oltiin syrjällään varoseipäihen välissä. Kun enin pöpperöityminen ol hälvent, näin jottai vaaliaa samalla puolella tietä ja arvasin, jotta Aulishan se siinä makkaa vaalia tukka miuhun päin - niiku olkii. Aulis ol lähtent Rantalasta Iivarin pyörällä iltakyllään, Venäläisen mään poikiin parveen. Siinä sit kohhoiltiin yllää. Miulta ol lentänt kenkä pois toisesta jalasta, sitä pit essiä. Samoin kaikki kirjat ja tavarat tarakasta pitkin tietä. Kun sitte kaikki kaaveet ol saatu haalituks kokkoo, tarkasteltiin pyöriä. Miun ei olt käynt paljon mitenkään, mutt Iipon pyörästä ol männeet sarvet kaatuissaan linkkuun ja muutenkii niin köykkyyn, jotta etupyörä ei mahtunt pyörimään. Ei siinä muu auttant, ku ruveta oikomaan pyörää. Mie pein kiinni ja Aulis tersi. Vähä kerrassaan se oiken, jotta pyörä sopi liikkumaan. Ei ennää pelottant, jotta mitä se Iippo sannoo.

Lopuks ruvettiin sit riitelemmään, kump ol ajant väärin. Nähtäväst se liikennevalistus ol sillonnii jo opettant ajopuolet. Auliksella ol tikut taskussa ja niihii valossa piettiin tiellä syyniä. Lopputulos ol se, jotta kumpkii ol ajant keskitietä. Riita loppu siiheen. En muista, valittik Aulis mihinkää koskenneen, mutt miul ol oikia olkapää nii kipiä, jotten kolmeen päivään saant takkia naulaan sillä käällä. Kyl se hyvä on, ku vaa laittaa valolaitteet pyöriin ja ne pittää olla kunnossa.

(Laihajärven kylätoimikunta. Mirjam Mäkelän muistelot).