Kantovat selässä sellaista, mitä tavarataloksi sanottiin
 |
| Hevosen suokengät, valmistanut Paavo Tommiska. Rajalan kotimuseo. Kuva: Mervi T. |
Kävikö teillä siellä kylällä kulkukauppiaita ja mitä ne kauppas?
Mikko: Kyllähän niitä kävi. Kantovat selässä sellaista, mitä tavarataloksi sanottiin. Siinä ol monessa kerroksessa pieniä matalia laatikoita ja niissä semmoista pientä rihkamaa. En osaa oikein luetella mitä siinä ol, mut jotain nappia, solkia ja nepparia, mitä lie.
Sitte ol semmonen Kapiaisen Ville, mikä ajo hevosella. Siinähän oli sit jo tavaraa vähän enemmänkin vaatetavaraa ja muuta. Kyyrölän miehet kävi kauppaamassa pottia.
Oliko kylänluvuissa rinkelikauppiaita?
Joo Paavilaisen Simohan oli pullan kaupalla sellaisissa kylän lukutilaisuuksissa.
Kävikö porsaskauppiaita?
Porsaskauppias kävi. En muista muita, mut Pellinen kävi.
Jos Pelliselle sano, et porsas on jo ostettu, niin Pellinen sano et ”ja se syö ja kasvaa”.
Mitenkä porsas valittiin? Oliko ne kuinka isoja?
Mikko: En mie oikein siitä valitsemisesta muista, mitenkä se tapahtu, mut ne ei ollu ku ehkä kaheksan kilosia.
Oliko ne porsaat jo niin sanottu salvettu, enne ku ne ostettiin, vai kuka siellä kylällä kävi salvamassa?
Ei tainnu salvettuja olla. Kyllähän siellä kylällä tais usempkii sen homman osata ja meillä se tapahtu kotona.
Mitenkä porsas valittiin? Oliko ne kuinka isoja?
Mikko: En mie oikein siitä valitsemisesta muista, mitenkä se tapahtu, mut ne ei ollu ku ehkä kaheksan kilosia.
Oliko ne porsaat jo niin sanottu salvettu, enne ku ne ostettiin, vai kuka siellä kylällä kävi salvamassa?
Ei tainnu salvettuja olla. Kyllähän siellä kylällä tais usempkii sen homman osata ja meillä se tapahtu kotona.
Isähä se otti ne tärkeimmät pois sieltä.
Kuinka monta sikaa teillä yleensä vuodessa kasvatettiin?
No kaks. En muista sitä nyt oikein sen tarkemmin.
Kuinka kauan sitä kasvatettiin? Siihen aikaan ilmeisesti läski piti olla läskiä verrattuna nykyajan sianlihaan?
Kyllä niin, eihän nää nykyajan siat siihen aikaan ois olleet sikojakkaa.
Kuinka kauan sitä kasvatettiin? Siihen aikaan ilmeisesti läski piti olla läskiä verrattuna nykyajan sianlihaan?
Kyllä niin, eihän nää nykyajan siat siihen aikaan ois olleet sikojakkaa.
Johonkin tuohon 80 - 100 kiloonhan vissiin taisivat olla.
Miten teurastaminen tapahtu? Kuka teillä kävi teurastamassa? Olitko mukana ja miten se tapahtu?
No kyl sekkii tapahtu kotona, isähän sen toimitti.
No kyl mie sitte ku olin sen ikänen, et aloin kykenee siihen, ni häiläsin siinä mukana.
Miten teurastaminen tapahtu? Kuka teillä kävi teurastamassa? Olitko mukana ja miten se tapahtu?
No kyl sekkii tapahtu kotona, isähän sen toimitti.
No kyl mie sitte ku olin sen ikänen, et aloin kykenee siihen, ni häiläsin siinä mukana.
Sellaisesta säästyin, kun jossain kuuluvat pienillä miehillä ”saparoveiviä” haettannee. Siltä mie säästyin.
Karjakeittiön paassa kuumennettiin se ves, millä se karva saatiin irtoavaan kuntoon.
Miten se tainnuttaminen tapahtu, käytettiinkö ampuma-asetta vai muuten?
Kyllä se ampumalla tais tapahtua. Se ol sellanen pieni pistooli.
Kyllähän veri talteen otettiin, se ol se apumiehen homma, veren sekottaminen. Ei verestä muuta tehty, ku verilettuja. Suolet sitte puhastettiin ja puhkottiin ja sitä saippuatavaraahan ne oli.
Muistuuks mieleen, miten saippuan valmistus tapahtu?
En minä oikein siitä. Paassahan se keitettiin ja jotain lipeäkiveähän siihen vissiin laitettiin sekaan, mitä lie ollu.
Teurastettiinko teillä muita eläimiä, nautaeläimiä?
Kyllähän niitäkin teurastettiin. Se ol siihen aikaan se paha tapa, että syksyllä teurastettiin useampia ja sitko sitä suolasta lihhaa piti syödä. Vasikka, sika ja saatto olla vielä jotain lampaitakkii, mitä laittovat pyttyyn.
Sit olisin vielä kysellyt mustalaisista. Kulkiko niitä kylällä ja muistuuko nimiä mieleen? Kävikö teillä?
Kyllähän meillä kävi, jos sattuvat kerkiämmää sisään, ettei taata huomannut, mut jos taata huomas, ni sit meil ei käyny.
Laittoiko taata ovet kiinni?
Kyllä vaan, ei tuntunu oikein tykkäävän.
Lapsiahan peloiteltiin ennen mustalaisilla. Pelolteltiinko teitä?
Mikko: En ainakaan muista.
Pekka: En ainakaan muista, ei ne pelotellu.
Muistuuko mustalaisten nimiä mieleen?
Mikko: En minä juur niitä muista, muuta ku sen mitä sanovat Polle Matti ja eiköhän ne sen perettä ja sukua suurimmalta osalta lie, mitä siinä kierteli. Kyl niillä hevonen oli vissiin aina, millä ne kulki.
Minkälaisia käsitöitä teillä tehtiin? Tekikö miesväki puutöitä ja naiset näitä kutomisia ja semmosia?
En minä nyt oikein paljon niistä muista, mut kylhä se isä tais reen kasaan saaha ja äiti neulo ja kuto ja tais paiankin tehä.
Minkälaisia rekiä teillä käytettiin? Missä tapahtu reen raudotus?
Oli kirkkoreki, mut ei sitä kotona tehty, parireet ja sit sellainen pitkä reki.
No siellähän oli kylässä kaks seppää, Iivar Monto ja Väinö Hyypiä, jotka ne hommat hoitivat.
Entä puuastiat, tiinut ja sellaiset, ostettiinko ne, tehtiinkö nekin kotona?
Ei tehty kotona, tietettiin Venäläisen Väinöllä, taikka sitten voi olla et jostain ostettiinkii.
Miten se tainnuttaminen tapahtu, käytettiinkö ampuma-asetta vai muuten?
Kyllä se ampumalla tais tapahtua. Se ol sellanen pieni pistooli.
Kyllähän veri talteen otettiin, se ol se apumiehen homma, veren sekottaminen. Ei verestä muuta tehty, ku verilettuja. Suolet sitte puhastettiin ja puhkottiin ja sitä saippuatavaraahan ne oli.
Muistuuks mieleen, miten saippuan valmistus tapahtu?
En minä oikein siitä. Paassahan se keitettiin ja jotain lipeäkiveähän siihen vissiin laitettiin sekaan, mitä lie ollu.
Teurastettiinko teillä muita eläimiä, nautaeläimiä?
Kyllähän niitäkin teurastettiin. Se ol siihen aikaan se paha tapa, että syksyllä teurastettiin useampia ja sitko sitä suolasta lihhaa piti syödä. Vasikka, sika ja saatto olla vielä jotain lampaitakkii, mitä laittovat pyttyyn.
Sit olisin vielä kysellyt mustalaisista. Kulkiko niitä kylällä ja muistuuko nimiä mieleen? Kävikö teillä?
Kyllähän meillä kävi, jos sattuvat kerkiämmää sisään, ettei taata huomannut, mut jos taata huomas, ni sit meil ei käyny.
Laittoiko taata ovet kiinni?
Kyllä vaan, ei tuntunu oikein tykkäävän.
Lapsiahan peloiteltiin ennen mustalaisilla. Pelolteltiinko teitä?
Mikko: En ainakaan muista.
Pekka: En ainakaan muista, ei ne pelotellu.
Muistuuko mustalaisten nimiä mieleen?
Mikko: En minä juur niitä muista, muuta ku sen mitä sanovat Polle Matti ja eiköhän ne sen perettä ja sukua suurimmalta osalta lie, mitä siinä kierteli. Kyl niillä hevonen oli vissiin aina, millä ne kulki.
Minkälaisia käsitöitä teillä tehtiin? Tekikö miesväki puutöitä ja naiset näitä kutomisia ja semmosia?
En minä nyt oikein paljon niistä muista, mut kylhä se isä tais reen kasaan saaha ja äiti neulo ja kuto ja tais paiankin tehä.
Minkälaisia rekiä teillä käytettiin? Missä tapahtu reen raudotus?
Oli kirkkoreki, mut ei sitä kotona tehty, parireet ja sit sellainen pitkä reki.
No siellähän oli kylässä kaks seppää, Iivar Monto ja Väinö Hyypiä, jotka ne hommat hoitivat.
Entä puuastiat, tiinut ja sellaiset, ostettiinko ne, tehtiinkö nekin kotona?
Ei tehty kotona, tietettiin Venäläisen Väinöllä, taikka sitten voi olla et jostain ostettiinkii.
Kuka teki suutarin työt? Kävikö suutari kotona vai oliko kylällä suutari, jolla teetettiin?
Kyllähän siellä kylässä ol sellanen suutar Mikko. Se tais meillä olla sellanen, millä teetettiin.
Kyllähän siellä kylässä ol sellanen suutar Mikko. Se tais meillä olla sellanen, millä teetettiin.
 |
| Suutarin lestit. Rajalan kotimuseo. Kuva: Mervi T |
Mites sitte naisväen työt?
Kyllähän äiti kankaita kuto, lattiamattoja ja muita, pyyheliinakangasta ja tais kutoa sellaisenkii kankaan, mistä Kujalan Antti puvun tek. Kylhä kangaspuut ol vissiin joka talossa, mut en minä osaa selittää, miten kangasta kudottiin.
Missä hevosien kengittäminen tapahtu?
Kyllähän se tais olla enemmän sepän hommaa, mut kyl isäkii sen homman sai aikaan.
Teillähän oli Suurellasuolla peltoa. Oliko teillä hevosilla suokengät? Minkälaiset ne olivat?
Kyllähän suokengät oli ja se ol sellainen lankunkappale, mikä ol sit sellaisten rautalenkkien kanssa kiristettiin siihen hevosen jalkaan.
Ne ei tainnu olla muuta ku takajalkoissa. Voi olla, että ihan pehmiällä, mut ei niitä käytetty ku etujaloissa.
Siellä oli pääasiassa, katiskoihan siellä oli ja kyl siellä saunan vintillä ol vanhoja verkkojakkii, mut en minä niitä nähny järvessä koskaan olevan. Kyl se pääasiassa katiska ol se niin ja hauenkoukku tietyst se oli sitte myöhemmin. Mut keväällä ol hauenkutuaikaan ni sillon katiskalla pyydettiin kalaa ja aika hyvin haukia tulikin.
Missä päin järvee oli parhaat kalapaikat?
Ihan siinä kotorannassa, kyl ne siinä oli niin. Hauenkoukut oli Toukoniemen kahen puolen, siinä kaislikon takana ol hauenkoukut. Katiska ol sitte siellä keväällä kaislikon ja rannan välissä.
Pyydettiinkö talvella mitään kaloja?
Ei, en mä kuult et siellä kukaan ois talvella mitään pyydystä pitäny järvessä. Se oli vaan kesäaikaan, ku pyydettiin.
Mitä kalaa siellä järvessä oli eniten?
No kyllähän se vissiin se särki ol sellanen kutuaikana, et sitä tuli kaik eniten ko katiskat ol sellaisen murron ympärillä.
Mut kai siinä sit oli sitä haukia ja ol kuulemma lahnaakii, se tais olla aika pientä piikkistä, ettei sillä oikein käyttöä ollu sillä tavalla.
Oliks teillä vene vai ruuhi, millä liikuitte järvellä?
Se ol ruuhi. Ei siellä miun muistaakseen montaa venettä taint olla siellä Laihankylän puolella ainakaa, ne ol pääasiassa ruuhia, millä siellä liikuttiin.
Oliks teillä vene vai ruuhi, millä liikuitte järvellä?
Se ol ruuhi. Ei siellä miun muistaakseen montaa venettä taint olla siellä Laihankylän puolella ainakaa, ne ol pääasiassa ruuhia, millä siellä liikuttiin.
 |
| Laihan nuoria. Kuva: Terttu H. |
Muistuuko mieleen kalastuksesta puheenollen kalakauppiaat, kävikö niitä siellä kylällä?
Eiköhän siellä käyny hailin kauppiaat sieltä Satamasta ja ehkä Jokikylästä, sieltä rantakylistä. Niitä kai siellä kävi. Mut en tiiä, et muuta kalaa, ku hailia ois käyty kaupan.
Milläs lailla se kauppias ilmoitti tulostaan talonväelle?
En minä sitä muista, että millä tavalla, oliks siinä mitään erikoista muuta kun pysähtyivät pihalle ja huuteliko ne mitään. En sitä muista, että miten ne ilmas ittiesä sitte. Oliko se vaan ihan niin, et ku näki ikkunasta, et kalakauppias tuli.
Ne jossain päin huus hirveen kovaa, et ”tuoretta silakkaa” jo enneku ne tuli lähelle taloa.
Ei tollasta.
Muistuuko kummalle mieleen, mitä teillä valmistettiin näistä kaloista, hauesta ja lahnasta?
Eiköhän se vaan hauki paistettu ja soppaa ja taisivat laittaa suolaankii.
Mites haili, ostettiinko sitä enemmän niinko talvenajaksi?
Eiköhän se sellaisissa puupyttyissähän se oli se suolakala.
Kyl mää muistan, et joka syksyhän ne osti sen suolakalan; talven kalan, sen hailin.
Entä lahnaa, laitettiinko sitä talveks?
Ei, ei meillä ainakaan. En mie muista, et sitä ois tehneet koskaan.
Sit mie oisin Mikolta kysynyt. Teillä oli peltoa, ni minkälaista viljaa teillä kasvatettiin? Oliks siellä nykyaikaan verrattuna sarat isompia vai pienempiä?
Kyllähän se ruista oli ja kauraa ja ohraa. Kylhä se sit rupes olemaa jo vehnääkii.
Eiköhän ne pienemmäks jääny. En osaa siitä sen enemmän sanoa. Luulisin, että pienempiä ne oli.
Oliks teiän pellot kivisiä vai minkälaista se maaperä ol siellä? Mites teillä maat muokattiin kylvö- ja kasvukuntoon?
Ei ne nyt pahemmin kivisiä ollu, mutta sellaisia multamaita ja jonkin verran niitä suomaita, mutamaita.
No nehän kynnettiin enstäin. Vilamaan Simon kanssa meillä ol hevonen parissa, ku molempiil ol yks hevonen ja sit sillä yhen hevosen äkkeellä vaan sitte keväällä pehmitettiin.
Muistatko kyntöauran merkkiä?
Eiköhän se Viskarssi vissiin oli, en sen paremmin muista.
Nehän oli niinku numeroitu muistaaksein ne aurat, oliko niitä kymppi ja?
Entä lahnaa, laitettiinko sitä talveks?
Ei, ei meillä ainakaan. En mie muista, et sitä ois tehneet koskaan.
Sit mie oisin Mikolta kysynyt. Teillä oli peltoa, ni minkälaista viljaa teillä kasvatettiin? Oliks siellä nykyaikaan verrattuna sarat isompia vai pienempiä?
Kyllähän se ruista oli ja kauraa ja ohraa. Kylhä se sit rupes olemaa jo vehnääkii.
Eiköhän ne pienemmäks jääny. En osaa siitä sen enemmän sanoa. Luulisin, että pienempiä ne oli.
Oliks teiän pellot kivisiä vai minkälaista se maaperä ol siellä? Mites teillä maat muokattiin kylvö- ja kasvukuntoon?
Ei ne nyt pahemmin kivisiä ollu, mutta sellaisia multamaita ja jonkin verran niitä suomaita, mutamaita.
No nehän kynnettiin enstäin. Vilamaan Simon kanssa meillä ol hevonen parissa, ku molempiil ol yks hevonen ja sit sillä yhen hevosen äkkeellä vaan sitte keväällä pehmitettiin.
Muistatko kyntöauran merkkiä?
Eiköhän se Viskarssi vissiin oli, en sen paremmin muista.
Nehän oli niinku numeroitu muistaaksein ne aurat, oliko niitä kymppi ja?
Oliko se isoin se kymppi?
No niin se tais ollakkii, että sillä sellainen numero ol.
Mites sitten kylväminen tapahtu? Oliko kylvökone vai kylvettiinkö käsin?
Ei ollu kylvökonetta, kyl se käsin kylvettiin.
Muistuuko mieleen, että paljonk sitä jyvää laitettiin hehtaarille tai aaria kohti?
En minä sitä osaa sanoa.
Oliks heinä luonnon heinää vai kylvöheinää?
Kylhän se rupes kylvöheinää jo olemaan.
Mites sitten kylväminen tapahtu? Oliko kylvökone vai kylvettiinkö käsin?
Ei ollu kylvökonetta, kyl se käsin kylvettiin.
Muistuuko mieleen, että paljonk sitä jyvää laitettiin hehtaarille tai aaria kohti?
En minä sitä osaa sanoa.
Oliks heinä luonnon heinää vai kylvöheinää?
Kylhän se rupes kylvöheinää jo olemaan.
Jossain niityllä tais olla vielä luonnon heinääkii, enimmäkseen kuitenkii kylvöheinää.
Entä kasvatettiinko teillä pellavaa?
Kyllä sitäkin kasvatettiin.
Missä teillä käytiin myllyssä?
Kyllähän se Muurikkalassa Lavosen mylly ol, missä pääasiassa käytiin, mut joskus saatto olla Rikkolassa ja.
Oliko nää maat hallanarkoja?
No eihän ne pahemmin olleet, ihan ne tietyst ne suomaat oli arempia, mut ei ne peltomaat niin arkoja ollu. Järvikin voi vaikuttaa siihen. En mie muista ainakaan, et siel ois hallanvahinkoja pahemmin tullu.
Käytettiinkö teillä apulantoja vai karjan lantaa tai jotain muuta maanparannusainetta pelloilla?
Kyllähän se tais pääasiassa karjanlantaa olla.
Ettei mitään mutaa tai muuta sellaista maat tarvinnu?
No ei niitä ainakaan taiettu ajaa.
Sitte näistä metsätöistä. Oliko teillä metsät lähellä?
Entä kasvatettiinko teillä pellavaa?
Kyllä sitäkin kasvatettiin.
Missä teillä käytiin myllyssä?
Kyllähän se Muurikkalassa Lavosen mylly ol, missä pääasiassa käytiin, mut joskus saatto olla Rikkolassa ja.
Oliko nää maat hallanarkoja?
No eihän ne pahemmin olleet, ihan ne tietyst ne suomaat oli arempia, mut ei ne peltomaat niin arkoja ollu. Järvikin voi vaikuttaa siihen. En mie muista ainakaan, et siel ois hallanvahinkoja pahemmin tullu.
Käytettiinkö teillä apulantoja vai karjan lantaa tai jotain muuta maanparannusainetta pelloilla?
Kyllähän se tais pääasiassa karjanlantaa olla.
Ettei mitään mutaa tai muuta sellaista maat tarvinnu?
No ei niitä ainakaan taiettu ajaa.
Sitte näistä metsätöistä. Oliko teillä metsät lähellä?
Myytiinkö sieltä tukkia tai puutavaraa vai käytettiinkö se vain kotitarpeisiin?
No eihän ne nyt ihan lähelläkkää ollu ja kylhän sieltä myytiin. Silla kun olin ihan pieni poika, ni sillo ajoivat halkoja Ala-Urpalaan ja sit ko rupes tienvarresta kelpaamaan, niin sit se korjas asiaa aika paljon.
Entä sitten tällaista puutavaraa, mitä uitettiin Laihajärveltä, ni myytiinkö teiltä sellaista pylvästä tai propsia?
En nyt aikeen muista tuohon, et oisko sitä. No kyl sitä saatto sentään olla, et rantaankiin uitettavakskii meni joskus jotain.
Oliks Laihajärven puolella, täällä teiän puolella semmosta laania, vai oliks se Kilkkilän ranta, mihin ajettiin uitettava tavara? Olitko itse koskaan tukinuitossa?
Kilkkilän rantahan se oli. En ollut minkäänlaisessa uitossa. Halkokauppa tapahtu niin että mettästä ajettiin rankoina Hiekan luokse, siin ol laanipaikka ja siinä tuota sahasivat, en muista, että oliko se 40 senttiä vai 35, mikä pituus lie olt, halkoiks ja siinä sitte talven päälle Ala-Urpalaan. Siellä ol taas laanin paikka. Maat sulivat, ni siellä sitte pinottiin. Siel sit vastaanottaja mittas. Mie olin sellanen, et toisten vastuksina kuljeskelin siellä.
Kuka siellä osti tätä puutavaraa?
Sitä mie en muista, et kuka se ois ollu.
(Laihajärven kylätoimikunta. Mikon ja Pekan haastattelu Vehkalahdella 27.3.1995.)
No eihän ne nyt ihan lähelläkkää ollu ja kylhän sieltä myytiin. Silla kun olin ihan pieni poika, ni sillo ajoivat halkoja Ala-Urpalaan ja sit ko rupes tienvarresta kelpaamaan, niin sit se korjas asiaa aika paljon.
Entä sitten tällaista puutavaraa, mitä uitettiin Laihajärveltä, ni myytiinkö teiltä sellaista pylvästä tai propsia?
En nyt aikeen muista tuohon, et oisko sitä. No kyl sitä saatto sentään olla, et rantaankiin uitettavakskii meni joskus jotain.
Oliks Laihajärven puolella, täällä teiän puolella semmosta laania, vai oliks se Kilkkilän ranta, mihin ajettiin uitettava tavara? Olitko itse koskaan tukinuitossa?
Kilkkilän rantahan se oli. En ollut minkäänlaisessa uitossa. Halkokauppa tapahtu niin että mettästä ajettiin rankoina Hiekan luokse, siin ol laanipaikka ja siinä tuota sahasivat, en muista, että oliko se 40 senttiä vai 35, mikä pituus lie olt, halkoiks ja siinä sitte talven päälle Ala-Urpalaan. Siellä ol taas laanin paikka. Maat sulivat, ni siellä sitte pinottiin. Siel sit vastaanottaja mittas. Mie olin sellanen, et toisten vastuksina kuljeskelin siellä.
Kuka siellä osti tätä puutavaraa?
Sitä mie en muista, et kuka se ois ollu.
(Laihajärven kylätoimikunta. Mikon ja Pekan haastattelu Vehkalahdella 27.3.1995.)
Kommentit