torstai 20. huhtikuuta 2023

Talo oli Venäläisenmäen korkeimmalla kohalla

Lauri Hyypiän talo Säkkijärven Laihajärvellä

Kyllikki Hyypiä-Lehtosen ja Kaija Jekusen muistelot, osa 1

Jos lähdetään alkuun teidän kotitalosta. Minkälainen se oli ja missä se sijaitsi?
Niin meiän talo oli Venäläisenmäen korkeimmalla kohalla. Sen korkeimpaa kohtaa siinä Venäläisenmäessä ei ole. Se oli valkonen talo. Se oli hirsistä rakennettu ja siinä oli laudat päällä valkoiseksi maalattu. Siinä oli kaksi kuistia. Oli kuisti, mistä mäntiin tupaan, joka oli tavallisempi, siis se ei ollu sillä tavalla koristeltu ja sitte oli suuren kammarin kuisti, joka oli sitten koristeellisempi. Siinä oli pitsikoristeinen puuleikkaus. Siinä oli kivijalkaa talossa niin, että sinne mahtu. Ainakin toisesta päästä mahtu sellaisista aukoista ryömimään sisäänkin, minne me ei koskaan Kaijan kanssa saatu mennä, mut paimenpoika meni joskus piiloonkin sinne. Kyllä siellä oli jonkinlainen kellari siellä maan alla, mut isompi kellari oli sitte se sellainen maakellari, joka oli siellä pihapiirissä. Kyllä niitä oli, et talvel esimerkiks ni ne käyttöperunat sun muut juurikaasvit, ni ne ol haettu sinne, mut oliks se siitä tuvan lattiasta vai keittiön lattiasta se käynti. 

Kyllikki, Airi ja Kaija Hyypiä kodin rappusilla.

Muistatko sen rakennuksen ulkomitat, kuinka pitkä ja leveä se oli?
Mää oon kauhean huono arvioimaan, mut olisko se ollu noin 15m pitkä ja noin 9 -10 m leveä.

Minkälaiset ikkunat tässä oli?
Tupa, joka oli talon länsipäädyssä, niin siinä oli pihan puolella yks ikkuna, päädyssä kaks ikkunaa ja sitte siellä puutarhan puolella oli yks ikkuna. Ikkunat oli kuusruutusia ja tästä (valokuvasta) tosiaan näkyy yks ikkuna tuossa kaks tuossa ja sitte tuolla taakse. Nää oli kaikki tupaa ja siinä kuistien välissä oli keittiö ja siinä oli ikkuna. Kuistista mentiin tupaan ja tuvasta mentiin keittiöön ja sen keittiön takana oli sitte isovanhempien makuuhuone. Tämä oli vähän niinku pienempi syvyydeltään kuin keittiö ja se isovanhempien huone oli taas vähän suurempi. Ja sitte sen jälkeen oli toinen eteinen, tampuuri. Ja siitä tampuurista mentiin niin sanottuun suureen kammariin, saliin. Siin oli huoneita 5 ja äidin ja isän makuuhuone oli täällä kulmassa. Tässä vieraskuistin, ni siitä ku tultiin sisään, ni sen mä muistan, että siinä oli vaatenaulakko, mitä tuvassa taas ei ollu, ku seinässä oli sellasia tappeja tai mitä ne oli, mihin sit laitettiin vaatteita ja alempana oli sit myös tappeja, mihin myö lapset saatiin ripustaa meiän omia takkeja.

No kerroppa miten se tupa oli sisustettu, oliko siellä hirsiseinät näkyvissä, oliko se paneloitu alapuolelta?
Paneloitu oli alapuolelta, mut yläpuolella oli tapetit tai maalattu pahvi. Lattia oli ruskea lankkulattia. Tupaa kiers kahdella seinustalla penkki, että heti kun tultiin ovesta sisään, ni siinä alko penkki ja sit se meni myöskin sinne päätyseinälle jonkin matkaa, kahden ikkunan väliin. Siihen se penkki loppu. Sitten siellä toisessa nurkassa, mihin se penkki loppu, ni sit siel oli kangaspuut ja talvella siellä oli myöskin sänky. Sillon kun meillä oli palvelija, ni palvelija nukku talvella siinä tuvan sängyssä. Meillä oli siinä tuvassa sellanen pitkä pöytä, joka oli siinä missä oli nää pitkät penkit, niin siinä kulmauksessa oli hyvin paksulautainen pitkä pöytä ja sit toisella puolella oli penkki siinä kanssa. Tuvan puolella oli leivinuuni ja se oli valkoisilla kaakeleilla päällystetty ja sinne pääs uunin päällekkii, et siellä oli erittäin hyvää tilaa. Isä kun sairasti aikoinaan, siihen aikaan, kun Kaija synty vuonna -33, ni toi isä oli melkein koko sen vuoden uunin päällä. Siellä poti ja parans itseensä. Varsinainen hella oli keittiön puolella, mut kyl siinä oli hella myöskin tuvan puolella.

Usein sanotaan, että meillä on niin ja niin monen leivän uuni. Osaatko sanoa kuinka monen leivän uuni teillä oli?
En osaa sanoa tarkalleen. Oisko se uunin suuruus ollu joku semmonen puoltoist metriä, tai jotain semmoista. Se oli melko lailla neliskanttinen siinä tuvan nurkassa koko uuni, et kuinka paljon sitä sisustaa siinä sit oli, ni sitä minä en osaa sanoa.

Käytettiinkö mattoja lattialla?
Juu käytettiin, meil oli kesämatot erikseen ja talvimatot erikseen. Ne oli räsymattoja, koska mamma itse kuto kaikki nää matot, et sehän oli kai vähän kunnia-asia, et ne oli itse kudottuja. Sitä paitsi miun isoäiti hän oli erittäin taitava kutoja muutenkin. Hänhän kuto miesten pukukankaat kaikki ja niitä oli meillä täällä joitakin vielä, sekä sitten paitakankaitakin oli sen tyyppisiä ku Marimekolla, mut vähän kapeampi raitasta.

Muistatko minkälaiset ikkunaverhot teillä oli tuvan puolella?
Ne oli myöskin kotikutoset aivan suorat, mut sitä mie en muista kun et oisko se ollu sellanen niinko pyöreä pulikka, jossa oli sellanen niinko sorvattu pää, verhotanko siellä ylhäällä. Siitä sit vaan ihan sellanen suora verho ja ne oli vaaleat ja sit semmosia kapeita tummempia raitoja.
Väriä en osaa sanoa, mutta ehkä tumman ruskea taikka sitte harmaa. Tuvassa ei ollu salusiinia, mutta keittiössä oli.

Mitä muita huonekaluja tuvassa oli?
Kiikkutuoli oli ja lasten leikkikehä siellä oli sillonkun toi, mul on sellanen mielikuva, et mie muistasin sen jopa Kaijan ajalta, mut tää nyt voi olla sellaista puhuttua mielikuvaa, mut Tertun ajalta sen mä muista erittäin hyvin, et lasten leikkikehä siellä oli ja sitte rukki siellä oli sillon kun kehrättiin. Sithän siellä oli tietysti vesisaavilla paikka ja sitten oli myöskin siinä hellan vieressä siinä oli kyllä joku tiskipöytä, semmonen komotti jonkinlainen kaappi, missä pidettiin pulaämpäriä, mihin pantiin ruoat, mitkä vietiin eläimille. Väriltään se oli vähän tummempi kuin lattia. Seinässä oli astiakaappi. 

Tekikö teillä kukaan puutöitä? Oliko höyläpenkkiä koskaan tuvan puolella?

Ei, sitä ei ollu. Kamunen kävi koria tekemässä. Tuliks se kerran vuodessa vai koska se tuli koreja tekemään, mut meil ei ollu koskaan höyläpenkkiä sisällä.

Tuvassa oli sitten vielä wieniläismallisia tuoleja, missä oli niinkun reijitetty vanerinen päällinen ja rottinkia. Kaija muistaa, että kun isä laittoi tähden joulukuusen latvaan ja nosti sitä varten tuolin pöydälle, isä nousi sille ja meni vanerin läpi.

Jos mennään keittiön puolelle, niin minkälainen kalustus siellä oli ja minkälainen hella, oliko se muurattu vai Kastor?
Mul on sellanen mielikuva, et se oli muurattu. Se niinkun jatku tuvan uunista, että se hormi oli siinä niinko tavallaan keittiön puolella. Siin oli vaan niinko se hella nurkassa ja se keittiö ei ollu niin kovin iso. Siihen mahtu sellanen ruokapöytä siihen ikkunan alle. Ja se toinen reuna siitä ruokapöydästä oli siinä seinässä kiinni. Siinä oli niinkun kolme sivua, missä voitiin istua ja syödä. Ja mul on sellanen mielikuva, että esimerkiks me lapset aamulla ko ilmeisesti noustiin myöhemmin, ni me aamulla syötiin siinnä. Ainoastaan sillon, kun oli jotakin heinäväkeä tai muuta tällaista muuten oli enemmän väkeä, sillon syötiin tuvassa, et muuten syötiin siinä keittiön pöyän ääressä, mamma hellan kulmalla. 
Keittiön hella oli tiiliä ja mul on seIlanen mielikuva, että se oli valkoseks maalattu se osa siellä tuvan puolella, mikä ei ollu sitä kaakeliosaa, se oli kalkittu ilmeisesti, valkonen mielikuva minulla siitä on. Mut mul on sellanen mielikuva, et siel ei ois kaakelia käytetty, vaan, että se olis maalattu, millä se sitte oli maalattu, valkoseks saatu, sitä en osaa sanoa. Siinä oli ihan tyypilliset hellan renkaat ja siitä edestä lämmitettiin. Siitä hellan vierestä meni ovi sinne mun isovanhempien makuuhuoneeseen, ni sitte siinä toisella puolella oli siinä seinällä toi semmonen isompi tiskipöytä ja siinä kaappia seinällä. Puulaatikko oli muuten tuvassa sekä oli siinä pieni puulaatikko siinä keittiössäkiin. Se oli siinä, kun tultiin ovesta tuvasta, ni se oli heti siinä oikealla hellan vieressä. 

Pieni tyttö nukkuu
Hyypiä Kaija nukkumassa Liisa-nuken kanssa. 

Jos mennään kamarin puolelle, niin minkälaisia huonekaluja siellä oli?
Isovanhempien makuuhuoneessa, jossa minä (Kyllikki) nukuin ihan suurin piirtein vauvasta lähtien, koska he halusivat lapsen sinne, ni saivat heti kohta. Siellä oli isovanhempien semmonen leveä kahden nukuttava sänky, rautasänky, missä oli sellaset koristeelliset rautapäädyt. Uuni oli heti siinä kulmassa. Se oli samaa hormia tuvan ja keittiön kanssa. Se oli valkonen kaakeliuuni. Sit siin oli pöytä, tuoli ja sit semmonen niinkun semmonen vetolaatikoilla oleva piironki ja sit oli semmonen rautasänky, missä minä nukuin. Se oli kapeampi ja se oli kuulemma isällä ollu aikoinaan, kun isä oli pieni poika. Oli pesukomotti ja siinä oli päällä semmonen iso pesuvati, mikä oli vajanssia ja sit semmonen kannu, mis oli siniset kuviot, jota me ei saatu pelastettua, jonka Aippi (palvelija) särki lähteissään lattialle ja siihen kuulu sit vielä pissapotta sekä saippuarasia samaa sarjaa. Pesukomotin kohdalla ei ollu peiliä, mutta piirongissa oli peili ja sit semmoset pienet laatikot kahtapuolta, joissa oli sellaset lasiovet semmoset rypykäiset vihreät muistaakseen, jossa toisella puolella pappa säilytti rahojaan.

Äsken oli puhetta pulaämpäristä, mikä se oli?
No pulaämpäri, minä ainakin ymmärsin, et siihen pantiin ne tähteet, jotka jäivät niinkun aterialta ja se meni joko sialle tai lampaille, eläimille kuitenkin. Siihen laitettiin varmaan myös tiskivedet, koska siellä jotain vettä oli ja eläimille vietäessä laitettiin sekaan jauhoja ja keitettyä perunaa. Se oli niinkun ruoan tähteille ja likaämpäri oli erikseen.

Mitenkä tämä sali, iso kamari oli sisustettu?
Ennen äitin ja isän häitä, ni toi isän serkku Sunin Viljo oli tehny kaluston ja se oli punanen. Tuoleissa ol päällinen myöskin ja niitä oli kahta sorttia tuoleja, että toiset on nyt vielä tosiaan, missä äsken istuit (Raimo, haastattelija), ni oli ne kapeammat ja sit siinä oli niinkun kehyksenä kahta puolen sitä puuta, joka oli punaseks maalattu. Keskellä oli vihreä semmonen mamman itsekutoma kangas siinä ja sit se oli tommoset koristeelliset kuparinauhat, joilla tää kangas oli naulattu kiinni ja siinä oli tollanen meriheinä sisusta, että se niin kun kohos jonkin verran se keskusta. Sitten oli myöskin karmituolit, jotka oli samalla tavalla istuimet oli niihin laitettu. Mul on sellanen mielikuva, et näitä pikkutuolia oli kuus ja niitä karmituolia oli neljä tai kuus. En muista tarkalleen. Sitten oli samaan tyyliin pöytä ja sitten oli piironki ja sitten oli semmoset matalat rahit, jotka oli niinkun mammalle kukkia varten. Siihen kuului myöskin kahden tai kolmen istuttava sohva, jotka oli Artjärvelläkkii vielä meillä. Siinä oli samalla tavalla pinnat ympärillä kuin näissä tuoleissakin. Ne on vieläkin ne naulat olemassa. Niitä tuoleja ei ole enää kuin kaksi jäljellä. Tässä kamarissa oli karvalankamatot, niit oli kaks kappaletta ja toisen äiti oli varmaan tuonut sillon morsiammenna, et se oli hyvinkin koristeellinen se matto, siihen oli kuvioitu tietynlaisia kuvioita. Se oli varmaan äidin siskon, sen Mailan kutoma. Ne oli kooltaan ehkä 2 x 1,5 m ja niitä oli kaks siinä salissa talviaikaan. Kesäaikaan siellä oli tavalliset räsymatot, normaaleja 70-80 cm leveitä. Ne meni siintä ovelta siihen toiseen kulmaan, poikkisuuntaan. Siin oli kaakeliuuni, joka oli hyvin koristeellinen ja siin oli uunin ranssi ja sitten oli semmoset erittäin kauniit semmoset pellin narut, mitkä oli käsin solmittu ja se naruosa oli niinkuin kudottu sentin levyistä, semmosta niinko pirtanauhaa, erittäin koristeelliset. Näillä vedettiin pellit kiinni ja auki. Mie (Kaija) muistan, et se salin uuni, ne kaakelit oli hyvin kauniit, koristellut, niinkuin muissa uuneissa ne oli vaan kaakelit. Uunin ranssi on sellainen niinko hylly siinä, ulkoneva hylly kaakelista tehty ja se oli koriste-esineitä varten.

Verhot oli ylhäältä alas asti ja ne oli pikkusen leveämmät miun muistin mukaan kuin mitä oli tuvassa. Mamma oli itse kutonut ne ja mul on sellanen mielikuva, et niis oli vielä ohkasempi raita kun mitä oli niissä tuvan verhoissa ja että ne oli niinkun ilmavammat ja ne oli niinko raskaampaa tekoa, että oisko ne sitte ollu jostakin hyvin hienosta pellavasta taikka hyvin hienosta villasta, mistä ne sitten olikin.

Meillä kotona sanottiin niitä semmosia verhoja, jotka puolesta vedettiin eteen, et ne oli karteenit. Ni oliks teillä näissä makuuhuoneissa tai keittiön puolella semmoset?
Keittiön puolella oli ja mulla on sellanen mielikuva, et myöskin makuuhuoneissa oli, mutta salissa ja tuvassa ei ollut niitä.

Karteeni kulki narussa, semmonen valkonen kangas, mitä se sitten olikin. Olisko siinä ollut sit sellaset niinkun luusta tehdyt renkaat, missä se karteeni kulki siinä. Pimeen aikaan, kun valo tuli, ne vedettiin eteen.

Minkälainen valaistus teillä oli siellä sisällä?
Sähkövalo, tuvassa oli keskellä katossa lamppu. Katossa oli joka paikassa ja salissa oli kattokruunu, mikä minulla (Kyllikki) on tällä hetkellä Tapiolassa.

Minkälainen katto oli siellä sisällä näissä huoneissa? Oliko se pahvikatto vai lautakatto?
Miust tuntuu, et se oli panelia, et se oli valkosta panelia tai oliks se lautaa, en miä tiedä näit, mut joka tapauksessa se oli puuta, paitsi tuvassa. Tuvassa oli muuten hirret näkyvissä, koska muistan sen siitä, kun meille pääsiäisennä aina isä teki kiikun tupaan ja se kiikku laitettiin sen tuvan orren yli siitä.

Kuinka usein näitä talven aikaan lämmitettiin näitä uunia. 
Tarviko lämmittää joka päivä? Lämmitettiinkö esimerkiksi sitä leivinuunia joka päivä?
Ei varmasti sitä en muista, mutta sen muistan, että sitä salia taikka suurta kammaria ei talvella lämmitetty kovin usein, koska se oli semmonen viileämpi paikka.

Muistuuko mieleen, oliko nämä huoneet koskaan semmosia kylmiä tai viileitä verrattuna nyt näihin nykyisiin keskuslämmityshuoneisiin?
Lämpösiä, ihanan lämpösiä, ainoa mikä oli vähän viileämpi, oli sali, koska sitähän ei asuttu joka päivä. Sehän oli niinkun vieraita varten. Sitä lämmitettiin niin, ettei siellä koskaan pakkasta ollu. Sinne saliin meni kaksoisovet ja jossa oli oviverhot.

Oliko ikkunoilla sisäpuolella kukkalaudat? Pidettiinkö kukkasia?
Oli, mun isoäidillähän oli valtavan paljon kukkasia. Hänhän oli todella kukkaihminen ja hän kasvatti niitä. Oli pelakuita ja kaktuksia ja oleanteri oli yksi. 

Kyllikki Hyypiä 1v6kk istuu lasten keinutuolissa.

Niin nämä huonekalut oli ostettuja ja teetettyjä, oli tehdasvalmisteisia? 
Niin se salin kalusto oli isän serkun tekemä ja sitten äidin ja isän makuuhuoneen kalusto, josta tosiaan tossa on yks kaappi tuo tuossa. Se oli pesukomotti, että tuosta on otettu pois se semmonen yläpuolella oleva niinko saippuaa varten oleva lauta, ni se oli ostettu, niissä on vielä tehtaan merkkikin sisäpuolella.

Laihajärven kylätoimikunta  /Kyllikki Hyypiä-Lehtosen ja Kaija Jekusen haastattelu Lahdessa 6.3.1996 
Kuvitus: Tuula Jekunen

Ei kommentteja: