Mirjam Mäkelän muistot: Aprillia
Aprillipäivänä, kun pikku Kalle aamulla kerkes naapuriin, ol Jussi-isäntä lahtaamassa vasikkaa. Jussi valitti Kallelle: "Ei tästä mittään tule, jos et mäne naapurin Matilta hakemaa hännänveiviä". Kalle läks hilpasemmaa puolen kilometrin päähän seuraavaan naapuriin.
Siellä Matti-isäntä (Monto) asiasta kuultuaan muistuttel sitten, jotta "se hännänveivi taitaa olla lainassa tuolla Juonaksen talossa". Taas Kalle hilpasemmaan eelleenpäin.
Juonas (Oro) kurkistel aitan nurkkiin, mutt ei näht mittään käänkuvallista, mitä poika ois jaksant kantaa. Raapas korvallistaa ja sano, jotta "myöhään vietiinkii se lainattu kapine takasiin".
Taas Kalle takasiin Matin luo, mikäs siinä autto - muuta ku lähe essimään veiviä. Liiteriin parsiista löyty vanha teleskan aisa, se ol kuiva ja keviä kantaa. Kalle sovittel olkapäälle ja vei sen Jussille. Eikä Jussi hennontkaa sanoa pojalle, että "narrootaha tää ol", vaan kiittel kovast ja käski muullonkii nii rapaskast toimia, mitä käsketää. Kalle läks hyvällä mielin telkkuittammaa valkia harjastukka hulmuten kivistä huikkua kotiin päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti