torstai 27. huhtikuuta 2023

Sit siel oli sireeniaita ja mamman keisarinkruunut ja tarhaukonhatut



Kyllikki Hyypiä-Lehtosen ja Kaija Jekusen muistelot osa 2

Sitten jos jutellaan tästä karjataloudesta, ni kun katsotaan tuota valokuvaa, teillä on ollu iso navetta. Muistatko että minkälaista karjaa teillä pidettiin?
Tuolla navetan puolella, siellä oli siis lehmiä ja Olli, se sonni, joka oli ovenpielessä, ku mentiin ensin sisään. Ja sikäli mikäli minä muistan, niitä oli joku 13-14 lehmää. Sitten siinä oli vasikoille karsina myöskin navetan puolella. Sitten oli erikseen lampaat ja sikala. Ne oli niinko jatkona tosta navetasta tuonne. Talli oli sitten ihan viimesenä samassa rakennuksessa, mutta erikseen. Siellä oli vielä sen tallin jälkeen sellanen katos, missä oli ainakin lantala siellä takana, siinä edessä oli ajoneuvoja, kärriä ja sellaista ja oli siinä jotakin pahnaa ja purua ja tuollaista, kuivikkeita. Niitä oli myöskin vintillä ja siellä oli heinät ja oli siellä olkiakin. Navetan tällä puolella oli kaksi sellaista pientä komeroa ja niistä, oli niinku katot, katosta laskettiin luukuista heinät alas, toisesta olkia ja toisesta heiniä.

Oliks nää luukut sijoitettu lehmien syöttöpöydän kohdalle, et ne putos suoraan siihen?
Ei, ei ihan, lehmät oli käytävän kahta puolta. Siinä oli keskellä kulki se sellainen käytävä ja lehmät oli näin, ni se oli niinko tään käytävän päässä. Siin ol betonilattia ja siinä oli nää sontakourut oli erikseen. Sit oli betonista myöskin tehty se syöttöpuoli ja siinä oli sit ne aitaukset tai pilttuut. Käytävän päähän tuli sit kaks, niis oli oikein ovet ja ne ovet sit avattiin, sitte sen jälkeen kun sinne oli pudotettu se heinä. Sieltä sit kannettiin niinkuin komerosta. Se on sen takia jäänyt mieleen, kun sitte ko ne heinät oli pudotettu tarpeeks, ni me saatiin sit hypätä sieltä vintiltä niiden heinien päälle.

Tämä rakennushan oli harmaa sementtitiili rakennus. Ajosiltaa myöten ajettiin hevosilla yläkertaan ja siellä oli sitte heinää varastoitu ja pehkuja. Sitte siellä oli varmaan karjakeittiö, koska on savupiippu tuossa?
Joo siinähän oli. Kun mentiin navetan ovesta sisälle ni vasemmalla puolella oli sellanen karjakeittiö, missä äiti teki voita esimerkiks. Sitten oli erikseen se, mihin pumpattiin se vesi ja siinä oli separaattori ja kirnu. Siellä oli iso pata ja sitten siellä oli vesipumppu, millä pumputtiin vettä altaaseen, missä vesi piti olla määrätyllä korkeudella. Siihen laitettiin aina se kerma, kun se separaattorista tuli jäähtymään sit ennen kun se laitettiin siihen kirnuun. Sehän oli sähkökäyttöinen se kirnu sit loppuaikoina. Sittenhän siellä oli lehmille ne vesikupit, mihin pumpattiin se vesi, sitä ei viety erikseen sitä vettä. Se tuli siitä säiliöstä. Se oli tavallaan jo niin kuin automatisoitu.

Tuliko teille vesi asuinrakennukseen, vai pitikö se kantaa ämpärillä? 
Se kannettiin ämpärillä. Ei ollut vesijohtoa

Muistatko näistä vesijohdoista, oliko teillä kaivo kuinka kaukana tästä navetasta?
Tää oli vanha kaivo, jota ei enää käytetty, joka on tässä täällä toisessa päässä, ni ei siihen kaivoon kyllä ollu tästä päädystä, ku oisko ollu 15 metriä. Se oli hyvin lähellä sellanen vinttikaivo, joka siinä oli. Se oli hyvin syvä, siintä tuli putket navettaan. Käsipumpulla pumpattiin sitä.

Tää navetta on kuvasta päätellen ollut aika iso. Muistuuko yhtään noin suurinpiirtein mittoja mieleen? 
Se on ainakin puoltoista kertaa pitempi kuin asuinrakennus.
On mie sanoisin, että tämä osa on kokonaan pitempää kuin mitä tää asuinrakennus, että tämä tiiliosa on suurin piirtein saman suuruinen kuin tuo asuinrakennus on ollu, mutta leveämpi kuitenkin.

Paljonko teillä oli lehmiä?
Mie sanoisin että noin toistakymmentä, 12-14 en muista ihan varmasti enää. Lampaita oli kans, varmaasti alta kymmen tai siinä. Niin mammahan kehräs ja kuto itse, et se oli kaikki omasta villasta, et hän ei ostanu koskaan. Karitsoita oli sekä sianporsaita. Hevosia oli ainakin 2. Sitten oli myös kanoja.

Missä teillä sauna oli?
Se oli tuolla navetan päässä niinkun erillisenä, et siin oli kaivo välissä. Siinä oli sellanen pesutupa ja saunaosa ennen sotia. Ei ollu sisäänlämpiävä, savupiipun kanssa. Mul on sellanen mielikuva, et se oli hirsisauna, mut en mene vannomaan. Ennen sotia se sauna oli niinkun kahteen osaan jaettu, että siinä edessä sellanen, missä oli ns. myyrypata ja sit siitä mentiin saunaan. Siel oli lauteet ja siellä myöskin pestiin. Siellä oli miun käsityksen mukaan öljylamppu.

Miten kävitte saunassa, koko perhe, vai miehet ja naiset erikseen?

Saunassa ensin käytettiin lapset. Se oli äiti tai mamma, joka saunotti meidät ja isä haki pois. Mä isompana kai kävelin, mutta Kaija usemmiten sitte kannettiin sieltä. Sitte äiti ja isä kävi yhdessä. Ja sitten pappa ja mamma kävivät erikseen. Lauantai oli saunapäivä, joka lauantai.

Minkälainen oli tämä pihapiiri? Mitä muita rakennuksia siellä oli?
Siellä oli aittarivi, joka oli, kun katsotaan tuota pihapiiriä sieltä niinkun tuvan ikkunasta pihalle päin. Niin vasemmalla oli aittarivi, jossa oli ensimmäisenä liha-aitta, ehkä kaksikin. missä oli myös muita ruokatarvikkeita, sitten oli toi vilja-aitta ja sitten oli ainakin vaateaitta. Se oli punaiseksi maalattua hirttä.

Sitten siinä pihapiirissä oli vielä toinen rakennus, missä oli isän autotalli. Siinä oli puuliiteri toisessa päässä ja sit oli semmonen varasto, et se autotalli oli niinkun keskellä sitä rakennusta. Sitten oli vielä leikkimökki, joka oli niinkun tämän rakennuksen pikkusen takana. Siinä oli iso koivu ja se oli siellä Kokon puolella. Se rakennettiin se leikkimökki joskus siinä -37, ennen Tertun syntymää. Puusee oli navettarakennuksessa tallin vieressä. Rakennuksia oli vielä riihi ja viljankuivaaja sekä maakellari. 

Talon isäntä Lauri Hyypiä ja tytär Kaija.

Kuuluitteko siihen puintiosuuskuntaan?
Kuuluttiin siihen, mikä tuli vuorotellen aina sitten ja oli se puimapäivä. Ei meillä omaa ollu. 

Oliko teillä lipputanko?
Oli lipputanko tuossa kohtaa. Se oli keskellä pihaa. Tässä oli kaks pihlajaa tässä aittojen edessä, joista toinen oli luonnonpihlaja, toisen pappa oli aikoinaan paimenpoikana ollessaan tuont paimenesta ja istuttanu siihen. Siinä välillä oli tuollanen riuku, missä oli joka viikko matot tuulettumassa. Siinä ne piiskattiin.

Puutarha oli täällä talon takana ja siellä oli omenapuita ja marjapensaita. Omenapuita oli muistaakseen 3-4 kappaletta. Sit siel oli sireeniaita ja mamman keisarinkruunut ja tarhaukonhatut. Siel oli mustia ja punaisia viinimarjoja sekä karviaismarjoja.

Oliko talossa vierasta työvoimaa, piikoja, renkejä?
Niin kauan kun mä muistan niin ympäri vuoden oli yks piika ja kesäaikana niitä oli kaks ja sitte toi renkejä oli kesäaikana muistaakseen pari kappaletta, mut et meillä olis asunu yhtään renkiä, ni sitä mä en muista, koska se niitä Kivelän pojista, jotka asuvat siinä pellolla, niistä oli hyvin usein auttamassa taikka sitte Anttilan Vilkka oli meillä aika usein, myöskin sitten mun enonihan Alkka oli myöskin sillon tällön auttamassa. Paimenpoikia oli kesällä tietysti sitten.

Kyllikin ja Kaijan eno "Alkka" Aarne Junnola
kävi auttamassa talon töissä. Kuva: Mervi T

Aikaisemmin oli puhetta, että teillä oli salaojitettu peltoja siellä. Kerrotko niistä? 
Juu Suomen Salaojayhdistyksen kirjoittamassa paperissa Helsingissä helmikuun 16. päivänä 1938 on tällainen salaojitussuunnitelma tehty. Ja tässä todetaan, että koko viljelty pinta-ala on 28 ha, josta salaojitukselle on suunniteltu 6.48 ha. Ja tää on yksityiskohtainen selostus siitä. mitä se on sitten. Ja tässä on mm puutarha mainittu, että ilmeisesti sekin oli tarkoitus laittaa salaojille, mutta mun muistin mukaan sitä puutarhaa ei millään tavalla salaojitettu, mutta että siinä sen Hiekan kujan tai Laihajärven kujan alapuolella oleva pelto, ni se salaojitettiin ja sitte navetan takana olevaa aluetta salaojitettiin. Sitä en osaa sanoa tarkalleen, että onks tää kokonaan tää 6,48 ha, niin luultavasti se on sitte salaojitettu kokonaan koko alue. 

Tilan saalaojitukselle 6.48 hehtaarin peltoalueella on 

suunnitelman mukaan ollut avo-ojaa 5775 metriä. 


Tässä on paperi työselvityksestä ja putkitarveluettelo ja tässä on hinta. Se on 28.000 mk sen aikaista rahaa. Kustannusarvio, mitä kaikkia se piitää sisällään. Siinä on tarvikkeista koko kustannusarvio ja sit tässä on tällainen kuin kokooja ojaluettelo, putkiluettelo. Nämä on kaikki selvitetty. Tää on tämän yhdistyksen tekemä. Tässä on jopa rautatierahdit sun muut. 


Onko sinulla muistissa, että millä tavalla se tehtiin? 
Silloinhan ei koneita käytetty kaivamassa ojaa vaan se oli käsipelillä. Ei se ollu pelkästään käsin, vaan siinä oli joku semmonen hevosvetonen apuvehje, niinkun auran tyyppinen. Se tehtiin tavattoman kapea se oja. Siinä laskemisessa oli sitte sellaiset koukut, millä ne laskivat. 


Jos sie muistat, että siinä jotain apuvälinettä käytettiin, niin ehkä siinä ojan peittämisessä käytettiin sitä, mut kyl se yleinen käytäntö oli siihen aikaan, et se lapiopelillä kaivettiin. Sehän oli sellaista, ehkä noin 30-40 cm leveätä ojaa korkeintaan. Sehän oli aika syvä, et se oli 1,5 m yläpuolella se syvyys.

Ne oli poltettuja tiiliputkia?
Niin ne oli semmosia tiilen värisiä ja pyöreitä putkia.

Tää oli varmaan vieraalla työvoimalla teetetty?
Niin miun muistin mukaan on. 

Salaojasuunnitelma osalle Mäkelän tilan viljelysmaita tehty vuonna 1938. 

Suomen Salaojitusyhdistys r.y. 


Muistuuko mieleen, mitä teillä viljeltiin?
Mun muistin mukaan oli ruista, vehnää, ohraa, kauraa. Sitten oli pellavaa ja sitte tietysti näitä juurikasveja ja perunaa tietysti.

Viljeltiinkö sitä myyntiin vai vain kotitarpeiksi ja eläimille?
Kyllä miul on sellanen mielikuva, että sitä myytiin, koska mä muistan nähneeni noista papereista jostakin, että siinä vaiheessa, kun oltiin jo lähdetty evakkoon, ni sitte tuli jostakin viljan myynnistä tuli rahaa. Kyllä sitä myytiin ja voitahan meiltä myytiin aika paljonkin, miun käsityksen mukaan. Muistan, kun äiti teki. Siinä oli erityinen sellanen muotti. Hää sano sitä voiformuks ja se oli kilon formu. Ja se vietiin aina kauppaan ja Uskin Jussi aina ties minä päivänä meiltä se voilasti tuli.

Oliks teillä niitä merkittyjä voipapereita, missä oli numero, että ne sillä kontrolloi, mistä talosta se tuli?
Mul on sellainen mielikuva, että ihan voipaperiin, mutta en osaa sanoa, olisko niissä ollu mitään numeroita


Tyttäret Kyllikki, Terttu ja Kaija.

Laihajärven kylätoimikunta / Kyllikki Hyypiä-Lehtosen ja Kaija Jekusen haastattelu Lahdessa 6.3.1996.
Kuvitus: Tuula Jekunen

Ei kommentteja: