Suojeluskunta
Muistatko, kuka oli vetämässä suojeluskuntalaisia?
Sitä mäntiin maantien varteen
Ku rauha tul, niin tunnelma oll sellainen, että kotiin ei ole asiaa. Sitä pit tyytyä siihen, mitä ol. Aateltiin vaan, että hyvä kun jäivät henkiin sentään vielä -isäntäkkii.
Ensiimmäisen lähdön jälkeen takas Laihajärvelle
Meil ol siivousporukka käynt. Toiset tulivat lokakuun puolen välin maissa. Mie jäin Orimattilaan sairaalaan ja tulin pyhäinmiestenpäivänä vasta sitte. Kyl siel ol ihan hyvä siit olla, kun ol siivottukin. Vahvaa ol aine olt, mill ol siivottu, kun naisten polvenjälet näkyvät lattiassa.
Ei tult mieleen, ett tulis toinen lähtö. Kyl se niin hyvältä tuntu, ku kottiin pääs.
Rakennukset ol siivottu ja ol ihan täyessä kunnossa. Ikkunalasia oli rikki, 38 ruutua ol hajallaan, kun ol kuusruutuset ikkunat. Sai siinnä leikata monta lasia ennenku ne ol täynnään. Evakkoon lähtiessä Hugo heitti lautasella ikkunat hajalleen, viulun työns uuniin ja seinäkellon ja paperia jälkeen ja poltti ne sinne.
Toinen lähtö ol samanlainen, ei siellä sen kummempaa olt. Ihan niinku ihmiset lähtee ja jättää kotisa. Huonekaluthan ol viety kaikk, ettei siel olt ku yks kaappi ja sänky olivat. Kaikki muut ol kyl korjattu. Tuvan pöytä ol, mut siinnäkkii ol vieras kans. Jalat ol omat, mut kans ol vieras ja sopimaton, se linkkus vaan.
Onko tullut vierailtua nyt Laihajärvellä?
Kylhän sinne on miel tehny, mut ei ole olt muuten tilaisuutta, sairaus estää.
Talvisodan aikaan sähköt oli pois
Aili: Harjulan Matti. Osallistujien lukumäärää en tiiä, mut aika monta ol, koska ne läksivät Ristniemeenkin isolla sakilla. Läksivät paljo ennen ku kukkaan muu sotamies syyskuussa ennen talvisotaa. Kirkolla käivät harjotuksiissa. Olhan niillä kilpailujakiin, koska Hugokin yhen kerran voitti ensimmäisen palkinnon ampumakilpailussa. Sillon ne olit Salajärvellä. Muistan niin hyvin ku ne olit justiin tuotiin, isä ja äiti olit tuomassa kotilehmää, kun Hugo tul sielt kilpailuista.
Kun sota syttyi, olivatko suojeluskuntalaiset sodassa vai vielä kylällä?
Kun sota syttyi, olivatko suojeluskuntalaiset sodassa vai vielä kylällä?
Kyl ne komennettiin omalle linnakkeelle Ristniemeen.
 |
| Laihajärvi, Hiekka 7.8.2004. Kuva: Mervi T. |
Sitä mäntiin maantien varteen
Uskottiinko Laihajärvellä sodan syttymiseen ja miten siihen varauduttiin?
Eihän siihen ihan täyellisest uskottu. Kylhän se vähän pelotti. Miehiä otettiin vaan. Ikkunathan täyty pimentää heti, kun lentotoiminta alko. Kyl siellä talvella pommitus oli yhen kerran ainakkiin. Ainahan sitä pit karkuun juosta, kun lentokoneen pörinä kuulu. Suojautua kellariin. Pommit putosiit sinne Pukin puolelle. Sinnehän niit tul ihan Kuntun Martin luokse ihan lähellen, sinne ne män pellolle.
En muista yhtään mittään evakkoon lähöstä, kuka tietoa toi, vai lähettiinkö sitä muuten vaan ilman muuta. Sitä mäntiin maantien viereen ja sieltä sit autot vei. Ei siel mukkaan saant ottaa, ku sen minkä kantaa voi. Kaikki muu jäi sitten. Hevosen kans sitten myöhemmin veivät. Karjanhoitajat jäi sinne ja sit ne toi karjan rajan taakse, kun tiijettiin, missä se kulkee. Miehikkälän puolelle meillekin karja tuotiin.
Eihän siihen ihan täyellisest uskottu. Kylhän se vähän pelotti. Miehiä otettiin vaan. Ikkunathan täyty pimentää heti, kun lentotoiminta alko. Kyl siellä talvella pommitus oli yhen kerran ainakkiin. Ainahan sitä pit karkuun juosta, kun lentokoneen pörinä kuulu. Suojautua kellariin. Pommit putosiit sinne Pukin puolelle. Sinnehän niit tul ihan Kuntun Martin luokse ihan lähellen, sinne ne män pellolle.
En muista yhtään mittään evakkoon lähöstä, kuka tietoa toi, vai lähettiinkö sitä muuten vaan ilman muuta. Sitä mäntiin maantien viereen ja sieltä sit autot vei. Ei siel mukkaan saant ottaa, ku sen minkä kantaa voi. Kaikki muu jäi sitten. Hevosen kans sitten myöhemmin veivät. Karjanhoitajat jäi sinne ja sit ne toi karjan rajan taakse, kun tiijettiin, missä se kulkee. Miehikkälän puolelle meillekin karja tuotiin.
Otettiinko teiltä hevosta armeijan käyttöön?
Hevosen ne kyl ois ottaneet armeijan käyttöön, mut ei isä antant.
Hevosen ne kyl ois ottaneet armeijan käyttöön, mut ei isä antant.
”Hään ei ite ota tallista, mut ottakaa, jos teill on lupa ottaa.”
Siit tul isäntä ite ja otti sen ommaan käyttöön armeijaan.
 |
| Mies ja hevonen. Kuva: Antti H. |
Ku rauha tul, niin tunnelma oll sellainen, että kotiin ei ole asiaa. Sitä pit tyytyä siihen, mitä ol. Aateltiin vaan, että hyvä kun jäivät henkiin sentään vielä -isäntäkkii.
Ensiimmäisen lähdön jälkeen takas Laihajärvelle
Meil ol siivousporukka käynt. Toiset tulivat lokakuun puolen välin maissa. Mie jäin Orimattilaan sairaalaan ja tulin pyhäinmiestenpäivänä vasta sitte. Kyl siel ol ihan hyvä siit olla, kun ol siivottukin. Vahvaa ol aine olt, mill ol siivottu, kun naisten polvenjälet näkyvät lattiassa.
Ei tult mieleen, ett tulis toinen lähtö. Kyl se niin hyvältä tuntu, ku kottiin pääs.
Rakennukset ol siivottu ja ol ihan täyessä kunnossa. Ikkunalasia oli rikki, 38 ruutua ol hajallaan, kun ol kuusruutuset ikkunat. Sai siinnä leikata monta lasia ennenku ne ol täynnään. Evakkoon lähtiessä Hugo heitti lautasella ikkunat hajalleen, viulun työns uuniin ja seinäkellon ja paperia jälkeen ja poltti ne sinne.
Toinen lähtö ol samanlainen, ei siellä sen kummempaa olt. Ihan niinku ihmiset lähtee ja jättää kotisa. Huonekaluthan ol viety kaikk, ettei siel olt ku yks kaappi ja sänky olivat. Kaikki muut ol kyl korjattu. Tuvan pöytä ol, mut siinnäkkii ol vieras kans. Jalat ol omat, mut kans ol vieras ja sopimaton, se linkkus vaan.
Onko tullut vierailtua nyt Laihajärvellä?
Kylhän sinne on miel tehny, mut ei ole olt muuten tilaisuutta, sairaus estää.
 |
| Kidekone. Kuvattu Joukon kotimuseossa. Kuva: Mervi T. |
Talvisodan aikaan sähköt oli pois
Miten teille tuli sähkö jatkosodan aikaan?
Ne veti sieltä muuntajasta langat lähelle. Viimisestä pylväästä roikalla veettiin sisälle. Kyl meillä sähkö sit pelas.
Oliko muuntaja siellä Paavoin puolla vai mistä se teille tuli?
Mie en tiiä olk se vielä Paavoin peltoa missä se muuntaja ol. Kenen se ol se seuraava. Olk se Rantalan Iivarin jo.
Miten valaistus hoidettiin ennen sähköä?
Pienellä öljylampulla. Siintäkiin pit ottaa lasi pois jot ei sunkaan mänt paljoa vaan öljyä. Muistan kun pappa pit tyttöjä iltasiilla: istutti tuvan pöyvällä, ettei huolint olla pimiässä lattialla, kun ei lamppu näyttänt muualle kun siiheen. Se vahti tyttöjä siinnä lampun vieressä.
Mihin muuhun kun valaistukseen sähköä käytettiin?
Ne veti sieltä muuntajasta langat lähelle. Viimisestä pylväästä roikalla veettiin sisälle. Kyl meillä sähkö sit pelas.
Oliko muuntaja siellä Paavoin puolla vai mistä se teille tuli?
Mie en tiiä olk se vielä Paavoin peltoa missä se muuntaja ol. Kenen se ol se seuraava. Olk se Rantalan Iivarin jo.
Miten valaistus hoidettiin ennen sähköä?
Pienellä öljylampulla. Siintäkiin pit ottaa lasi pois jot ei sunkaan mänt paljoa vaan öljyä. Muistan kun pappa pit tyttöjä iltasiilla: istutti tuvan pöyvällä, ettei huolint olla pimiässä lattialla, kun ei lamppu näyttänt muualle kun siiheen. Se vahti tyttöjä siinnä lampun vieressä.
Mihin muuhun kun valaistukseen sähköä käytettiin?
Ei niitä oikeen mittän muuta kun ratio.
Oliko jatkosodan aikana sähköjohdot ehjät vai pitikö uusia?
Ehjännähän ne olivat. Mittaria ei vaan olt. Siitä eteenpäin johdot olivat puretut.
Jouduitteko kauan odottamaan sähköä?
Yks talvi oltiin ilman, sit kesällä saatiin se sähkö.
Oliko jatkosodan aikana sähköjohdot ehjät vai pitikö uusia?
Ehjännähän ne olivat. Mittaria ei vaan olt. Siitä eteenpäin johdot olivat puretut.
Jouduitteko kauan odottamaan sähköä?
Yks talvi oltiin ilman, sit kesällä saatiin se sähkö.
(Laihajärven kylätoimikunta. Valkosen Ailin haastattelu 18.1.1995).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti