Belvattu se ol paha reissu

Ketä teidän perheessä asui sillon talvisodan aikoihin?
Senja: Tulleeks siihen sitte niinko nimetä vanhemmat? Niin no, Hanna ja Anttoon lapsineen sitte. Paavo ja Senja ja Pentti oli lapset. 

Oliks isoäitiä tai isoisää?
Ei ollu sillo enää, et ihan oli vaan viisi henkeä, sillo ei ollut ketään muita enää. 

Vuorelan talo v.1933.
Anton, Hanna sekä lapset Paavo ja Senja.

Teillä oli maanviljelystila siellä?
Pentti: Oli, maanviljelystila oli.

Ja siellä viljeltiin maata ja kasvatettiin karjaa?
Senja: Karjaa ja lypsylehmiä oli muutamia ja vasikoita ja lampaita ja kesäsika ja semmosia ja muutama kana, niinku ennen oli. Entiseen tapaan kuulu olla hevonen, millä työt tehtiin, kun ei ollu traktoria.

Muistuuko mieleen, että ketä ihmisiä siltä puolelta kylää kuului luottamustoimiin, kunnanvaltuustoon tai näihin seurakunnan elimiin?
En mie en ainakaan muista. Ei tuu mieleen, ku ne ei ollu lapsen ajatuksissa vielä.

Muistatteko pidettiinkö siellä puolella kylää tai teillä hartaustilaisuuksia ja osallistuivatko vanhempanne näihin?
No ei ennen oikein paljon ollu. Mutta kyl se joskus se Hannes Lahti oli sillon rovastina, ni sehän kävi joskus siellä pitämässä seuroja ainakiin sillon, ku ne kolmoset syntyvät, ku se käi kastamassa niitä, ni sen muistan sillon, et oli. Pientähän se ennen oli seuratoiminta, kun ei ollut niitä autoja, eikä ollu, millä olis liikkunu paljon -pappikaa varmaan muuta kun hevoskyydillä. 

Vuorelan Antton ja Väärämäen Hanna Viipurissa
 kihlanostossa v. 1927. Mukana Väärämäen Aili.
Kuva: Laihajärven kylätoimikunta.

Oletteko kuullut, kävikö siellä sitten muita saarnamiehiä kylällä, sellasia kiertäviä? Niitä oli joskus sellaisia kiertäviä saarnamiehii pappien lisäksi, jotka kulkivat.

Ei tuu mieleen. 

Oliko sitten eri uskonlahkojen tai seurojen kuin luterilaisen seurakunnan toimintaa?
Ei siellä ennen ollu Säkkijärvellä. Kyl se oli niin evankelisluterilainen vissiin kaikki. Mie en kuullu sillo lapsena mitään muuta. Kaikki kuuluvat kirkkoon.

Tuliko kirkossa käytyä lapsena, joulukirkossa ilmeisesti tuli käytyä vai?
Yhen kerran mie muistan, ku mamma käytti miua. Mie olin sellanen pien tytt, ni yhden kerran käytti, mut ei se nyt ollu joulu. Ku ennen oli pitkä matka kirkkoon sieltäkii, oliks se 13 kilometriä vai mitä se oli kirkolle. Hevosella olis pitänt männä ja si ku ennen oli lypsykarja, ni naisethan lypsivät, äitit ni. Sit en muista, mil mäntiin, mut muistan ihan tarkkaan, kun istuttiin kirkossa. Ihan pien olin jotta, mutta mikä olin.

Muistuuko mieleen minkälaista oli istua siellä isossa kirkkosalissa?
No lapsestahan se oli ihan ihmeellistä. Ennen kun lapset oli kotona, eikä niinko nykyset lapset nehän kiertäävät. Niitä viedään autossa ja kaikki. Mut ehä ennen, oli aina kotona lapset istuvat. Se ol suurta lapsen mielestä.

Muistuuko sitten mitään muuta mieleen siintä kirkossa olosta, kolehdin keräämistä tai?
Ei, sitä en muista. Varmaan keräsivät kolehtia, mut en muista sit kolehtijuttua.

Tuntuiko papin saarna pitkältä, tuliko aika pitkäksi siellä?
No, lapsen mielestä papin saarna on aina pitkä kirkossa. Sehän on niinkun iskelmäs sanotaan, et se alkaa nukuttammaa. Isä mennään jo kotiin. (Kappaleen nimi: Kirkossa)

Helga: Siellähän pidettiin jatkosodan aikana niitä saarnoja Rainiossa ja mie oon ollu kerran, kun oli Paavoilla. Siellä oli niin paljon ihmisiä, että tupa oli ihan täys. Mien en muista, kuka siellä oli puhumassa. Myö istuttiin meiän Sirkka ja Typön Alli ja minä siellä keittiössä taikinapytyn päällä. Muistat sie semmosta? Oot sie ollu siellä?
En muista. Mie ku oon sen verra nuorempi ja tämmönen kotikasvunen olen ollu.

Tuliks pyhäkoulua käytyä? Oliko siellä pyhäkoulu?
Ol pyhäkoulua välillä, kun kotona oltiin jatkosodan aikana, sillohan Rainion Lempi piti muutamassa paikassa, että meilläkii oli. Mie muistan, kun kerran käytiin Typöllä ja milloin missäkii aina käytiin pyhäkoulussa.

Käviks siellä paljon lapsia pyhäkoulussa?
Mie en sit määrää en muista kyllä. Sunnuntaipäivät oli, mutta lapsmäärää en muista, enkä sitä oliks se joka pyhä, sit en muista. Oli kuitenkii aina sillon tällön.

Oliks siellä aikaihmisiä mukana?
Olikohan siellä muita kun se Lempi. Lempi sitä piti.

Mitä siellä opetettiin ja annettiinko siellä läksyä seuraavaksi kerraksi?
No niitä en muista, ku sen vaan, että käytiin siellä.

Pentti, mitäs veljeksiä ne oli, joista kerroit? Kuinka monta niitä lähti sotaan ja kuinka monta palasi?
Pentti: Niin se Vainion veljekset. Niit ol seittemän parhaimmillaan sodassa ja viis tuli takasiin. Kaks kaatu.

Oliks nää Laisniemestä vai Laihalta?
Senja: Ne on laisniemeläisii minun mielest ainakii. Se Vainion Tauno sehän kaatu ja se oli sieltä Laihalta.

Onko teillä tietoa, tuliko teiän kulmille Kannaksen evakoita sillon, kun talvisota sytty siellä?
Senja: Ei tullu yhtään. Kun tuli se häätökäsky, ni myö lähdettii itte karkuun vaan sitte. Ei sinne tullu ketään, meille ainakaa ei tullu. Sen muistan, kun talvisota tuli, kun mäntiin siihen Alakujan ja Viipurin valtatien risteykseen, siihen tuli linja-auto. Siintä noustiin autoon ja lähdettiin mänemään ja Pulsaan veivät sitte. Siin ol laihalaisia kaikki siinnä kulmalla, ketä siinnä oli, et muualt ei ollu. Ainakaa mie en nähny taikka tienny.

No sitte, kun palasitte Laihajärvelle 1941, oliks teillä koti pystyssä?
Kaikki oli poltettu meillä oli, ku 1941 mäntii, ettei ollu yhtää. Se riihirakennusha siellä oli tosiaan siellä alhaalla, sellanen vanha riihi. Se oli tähteenä, kaikki muut ol poltettu. Et ei ollu ihan mustanna, niinko nytkii siel on. Nyt ei oo sitä riihiäkkää enää.

Sie olit 10-vuotias sillon, kun menitte takasin?
Niin olin. Sit kerkis rakentaa jo navetan sekä sellanen pien asuinrakennus oli niin. Sit joutu uudestaan lähtemään.

Oliks teillä sillon jatkosodan aikana siinä uudessa talossa jo sähköt?
Ei ollu sähköjä. Olikohan Laihalla missään sähköt.

Oli, kyl sinne tuli sähkö sitte jo loppuaikana.

Tulikhan se.

Kyl mie muistan, että meilläkiin olis ollu jo.

Kyl mie muistan tarkkaan, kun ensimmäisen kerran tuli sytty ennen talvisotaa. Mie olin sen verran (vanha), että muistan sen jo.

Millon se oli, muistatko?
En, vuotta en muista. Mut sen muistan, et ko se illalla tuli kuin jännä se olis sit ku sähkö palo. Mut vuotta en kyllä, et mikä vuos se olis ollu. Kaikki pitäs olla ylhääl noinikkää, että mitä on tapahtunnaa. Niinko nyt miul on almanakas ylhääl semmosii asioit, mitä on tapahtunnu. Ne on tään ajan, mitä on Kankkilas asuttu.

Muistuuko mieleen se talvisodan jälkeinen rakennusaika siellä Laihajärvellä? Kuka teillä oli rakentamassa?
Pentti: Juskan Jallukos se muuras?
Senja: Se muuras navettarakennuksen se Jalmar, Juskan Jallu niin. Sementtitiilistä oli tehty.

Kukas teki puutyöt?

Pentti: No olkos se setä Väinö vai, ku en muista.

Senja: Ai se on ihan ku teennäistä, että kun ei ni. Korviketuvaks sanottiin sitä tupaa siellä, kun oli rakennettu. Et kuka sen tek.

Pentti: Kyl siin ol Väinö-setä (Niemelä) jotakii.

Senja: Niiku se saunarakennus ol tehty, niinko ennen vanhaan, niiko nytkii on tuossa ulkosauna. Saunarakennus oli tehty ja sit se korviketupa ja navettarakennus. Sen muistan, et se Jalmar kun muuras. Se muuras sen navettarakennuksen.

Sillon jatkosodan aikana, kun oltiin siellä, sillonhan oli säännöstelyaika. Muistuuko mieleen mitään puheita näistä mustanpörssin kaupoista? Miten kaupunkilaiset kävivät hamstraamassa ja kävikö teillä kukaan ostelemassa voita? Voihan se oli varmaan sillon ja liha, mitä kävivät hamstraamassa.
En mie tiiä kävik niitä sillon, mut sit Matarojalla ku asuttii, ni siellähä nuit kulki Kotkas niin paljon. Matarojalla ku oltiin, niin voita ettivät aina. Tuolla Sippolassa asuttiin, mut en mie siel Laihal muista. Kyl ne ilmeisest sielläkii käivät.

Muistuuks mieleen sitten paikannimiä sieltä? Liityyks niihin mitään sellasia juttuja, mistä ne on saanu nimensä?
Pentti: Se Haanvuori ja olkos se Haanlehto ja. 

Senja: niin siin ol se suur kallio, ni sitä sanottii, et se ol Haanvuori. Ei tullu ikinä puhetta vanhempien kans, et mistä se aikojen perästä ois tullu se nimi sit kehittyny.

Muistuuks mieleen mitään loruja, mitä lapsena kun piilosilla oltiin tai jotain, niin luettiin sellasia?
Senja: Koulussa kun käytiin siellä välillä, kun oltiin siellä Hyypiällä, kun oli koulu, ni välitunnilla oli aina semmosia leikkiä, mut en muista, minkä nimisiä ne oli ja loruja en kyllä muista.

Senja: Niin suurisän veliks se nyt oli se kun oli merimies semmonen.

Pentti: Heittivät laivasta pois sen Norjan tunturille. Se kävel sieltä, ni saappaan pohjat kulu. Se sano tääl kotona: ”Belvattu se ol paha reissu”.

Senja: Sen viskasivat, ku se ol vähän rona. Ni sinne viskasivat. Tais kuukausittain kävellä, että jalat kaik kuluvat.

Tuliko se sieltä sitten kävellen Suomeen? Missä päin Norjaa se oli?
Senja: Sieltä tul kävellen. Sieltä viskasivat, et kuolee sinne. Sitä ei tiiä, kui kaua hää siel kävelkää.

Pentti: Se ol jossain Atlannin rannikolla. Mutta Laihajärvelle tuli.

Mikä hänen nimi oli?
Senja: Se oli Kristian Venäläinen. Sitä aina lapsena sanovat, et kyl se ihmeet näki siellä.

Elikö hän kauan sen jälkeen vielä Suomessa?
Senja: Siit ei oo ollu puhetta.

Elikö hän teiän aikana vielä?
Ei, se ol vaan kuulopuhetta.

Väinö (Ahola), Iivari, Saima sylissään Irja, Aili,
Helena sylissään Oiva, Hanna ja Aabraham.
Kuva: Laihajärven kylätoimikunta

(Varjottomat pihat kirjassa kerrotaan, että merimies Kristian Venäläinen eli vuosina 1839-1919).

(Laihajärven kylätoimikunta. Senja ja Pentti V haastattelu Myrskylässä 27.3.1996).