Suutarit ja räätälit
Valkosen Ailin muistelot
 |
| Paperikengät |
SUUTARIT JA RÄÄTÄLIT
Muistuuko Laihajärven suutareita mieleen?
Hovin Simo ol ainakii. Se teki suutaritöitä kotonna. Sill oli verstas missä teki. Korjauksia tek ainakin ja kaikennäköstä jalkinetta. Huopikkaisiin pohjia ja kenkiin pohjia ja kantalappuja.
Oliko kylällä räätäleitä ja minkälaisia töitä nämä tekivät?
Olihan se Kujalan Antti räätäli ja hyvä räätäl olikin. Ei siel vissiin muita räätäleitä olt.
Muistuuko Laihajärven suutareita mieleen?
Hovin Simo ol ainakii. Se teki suutaritöitä kotonna. Sill oli verstas missä teki. Korjauksia tek ainakin ja kaikennäköstä jalkinetta. Huopikkaisiin pohjia ja kenkiin pohjia ja kantalappuja.
Oliko kylällä räätäleitä ja minkälaisia töitä nämä tekivät?
Olihan se Kujalan Antti räätäli ja hyvä räätäl olikin. Ei siel vissiin muita räätäleitä olt.
Ja Harjulan Aino ol ompelija sitt, naisten ompelija.
Minkälaisia töitä räätäli teki? Ulkoiluvaatteita vai työvaatteita?
Juhlapukuja oikeen parhaasta päästä. olikin niin hyvä räätäli että.
Mistä kankaat ostettiin, vai oliko ne räätälillä?
Sitä mie en tiiä, mut ainakiin omia kankaita vietiin, mut oliskos hänellä itellä olt kangasvarastoa en siintä ole selvillä.
Missä naiset teetti pukuja ja hameita?
No, Harjulan Ainohan tek tai Sjögrenin Ainohan se ennen oli.
Minkälaisia töitä räätäli teki? Ulkoiluvaatteita vai työvaatteita?
Juhlapukuja oikeen parhaasta päästä. olikin niin hyvä räätäli että.
Mistä kankaat ostettiin, vai oliko ne räätälillä?
Sitä mie en tiiä, mut ainakiin omia kankaita vietiin, mut oliskos hänellä itellä olt kangasvarastoa en siintä ole selvillä.
Missä naiset teetti pukuja ja hameita?
No, Harjulan Ainohan tek tai Sjögrenin Ainohan se ennen oli.
Kylhän siel ol muitakii ketkä vähemmän ol tehnt ainakii Koson Alli.
Käytiinkö juhlapukuja koskaan kaupasta ostamassa?
Kyllähän ne Viipurista haattiin sitten ne.
Mistä kengät ostettiin?
Kyllähän niit ol kirkollakkii osuuskaupallakkiin mut käytiinhän niitä vissiin Viipuristakii, siellähän niitä ol enemmin varastoja.
Tekivätkö talossa miehet mitään puutöitä talven aikaan, kun enempi aikaa oli?
Kyllä kai ne teki niinku ajorekiä, joku voi tehä huonekalujakki jotakii. Hovin Simo ainakii osas tehä.
Oliko kylällä seppiä?
Oli Monnon Iivar ja Harjulan Väinö. Eikös ne hevosetkii kengittäneet, kuka teetti mitäkii, rekiä raudotettiin.
Käytiinkö juhlapukuja koskaan kaupasta ostamassa?
Kyllähän ne Viipurista haattiin sitten ne.
Mistä kengät ostettiin?
Kyllähän niit ol kirkollakkii osuuskaupallakkiin mut käytiinhän niitä vissiin Viipuristakii, siellähän niitä ol enemmin varastoja.
Tekivätkö talossa miehet mitään puutöitä talven aikaan, kun enempi aikaa oli?
Kyllä kai ne teki niinku ajorekiä, joku voi tehä huonekalujakki jotakii. Hovin Simo ainakii osas tehä.
Oliko kylällä seppiä?
Oli Monnon Iivar ja Harjulan Väinö. Eikös ne hevosetkii kengittäneet, kuka teetti mitäkii, rekiä raudotettiin.
MONNON IIVARIN PUMPPU
Muistuuko Monnon Iivarin pumpuista mieleen mitään? Oliko teillä semmoinen?
Mei oli Iivarin tekemä pumppu. Sellaseen suureen tukkipuuhuun kaivo reiät ja siitä tuli johto sitte. Samoin pumppupuu. Sehän kairattiin se reikä sinne. Ei olt ennen putkia vielä muuta. Ne oli solakoita mäntyjä, reikä keskellä. Nosti hyvin vettä Meil ol kaivo niin lähellä. Navetas ol pumppu. Meillä ei jäätynt talvellakaan kertaakaan.
Muistuuko Monnon Iivarin pumpuista mieleen mitään? Oliko teillä semmoinen?
Mei oli Iivarin tekemä pumppu. Sellaseen suureen tukkipuuhuun kaivo reiät ja siitä tuli johto sitte. Samoin pumppupuu. Sehän kairattiin se reikä sinne. Ei olt ennen putkia vielä muuta. Ne oli solakoita mäntyjä, reikä keskellä. Nosti hyvin vettä Meil ol kaivo niin lähellä. Navetas ol pumppu. Meillä ei jäätynt talvellakaan kertaakaan.
VILJELY
Minkälaista viljaa teillä Laihajärvellä viljeltiin?
Ruishan se ol pääasia. Vehnä ja kaura. Ohraa jonkuun verran.
Viljeltiinkö omaksi tarpeeksi vai myytiinkö jonkun verran?
Myytiin. Kauraa myytiin aika paljon.
Kuka viljaa osti?
Osuuskauppa osti. Osuuskaupan auto käi hakemassa tien vierestä talven aikanna.
Entä perunaa. Myytiinkö sitäkin?
Ei myyty. Vaan omiksi tarpeiksi. Sitä käytettiin eläinten rehuna. Kun ei olt vihantarehua niin täyty niillä jotain tuoretta olla.
Miten maat muokattiin?
Hevospelillä vaan. Meill ol vaan yks hevonen kyntämässä, kyl se jakso vetää kun ol pehmiät maat. Muokkauksessa oli hankmo, mitä sillon sanottiin. Äeskö se nyt on. Se oli yhden hevosen vedettävä myös.
Millaiset niittokoneet olivat?
Niittokonneella ajettiin kaurakiin poikki. Muut niitettiin viikatteella ja sirpillä. Ei myö niitä leipäviljoja niittokonneella ajettu.
Millaisia kuhilaita tehtiin?
No se ol kaheksantoist lyhettä kuhilaassa. Ohrasta tehtiin kökkönen, siinä oli kymmenen lyhettä.
Miten heinien kuivatus tapahtui? Oliko haasioita vai seipäitä?
Kyl meill ol seipäillä. Ei meillä haasioilla olt yhtään.
Miten viljan puinti tapahtui? Oliko omat puintivälineet?
Meill oli omat. Viljankorjuuaikanna kaks viikkoa puitiin valtion laskuun kylän viljoja meillä. Voimakoneena oli Olympia-moottori. Se käi kaikella lamppuöljystä pensaan mitä vaan.
Miten viljaa kuivatettiin?
Ei sitä kuivatettu, kyl sitä laariin pistettiin vilja ja siellä ne säily.
Oliko hallaa usein?
Ei meil ainakaan vient halla millonkaan mittään. Järven rannallakkiin tehtiin perunaakin aivan aikasta, sellasta punasta. Eihän se millonkaan paleltunt.
Oliko oma mylly, vai kävittekö muualla jauhattamassa?
Rikkolassa myö käytiin suurimmaks osaks mut joskus Salajärvellä. Eiköhän Muurikkalassa jauhettu eläinten viljat. Se ol kaik lähempännä.
Oliko pitkä matka?
Olhan sinne jonkuun verran kun aattelee Vaalimaalta Rikkolan tielle. Johan sinne on toistakymment kilometriä.
Joutuko usein käymään myllyssä?
Ei siellä usein, pit ottaa siit kuormaa, kun kerran niin etäs läks.
Käytettiinkö ennen sotia viljelyksillä paljon apulantaa?
Lienekkö käytetty yhtään. Mie luulen et ei sitä ainakaan paljon käytetty. Kauhistuttiin siit ku Artjärvellä pit niin paljon olla sitä apulantaa.
Viljeltiinkö teillä pellavaa?
Viljeltiin pellavaa. Ei se olt talokaan jos ei olt pellavaa. Ensin nyhettiin maasta, otettiin ne silput pois ja pantiin likoammaan vetteen. Liotettiin niin kauan aikaa et se kuitu irtos, otettiin pois ja levitettiin nurmellen valkenemaan ja sit otettiin sieltä ja pantiin aitaa vasten kuivamaan. Sitten loukutettiin, pantiin saunaan ja kuivattiin viellä taas loukutettiin ja liistattiin ja harjattiin. Ol monta vaihetta ennen ku se ol. Siit laitettiin viellä tehtaallekkiin kehrättäväks. En tiiä missä tehtaalla ne olivat. Harjulan miehet niitä välittivät.
Mitä pellavasta kudottiin?
Pyyheliinaa ja lakanakangasta ja pöytäliinaa ja jos vaikka mitä.
Kulkiko kylällä kulkukauppiaita? Rinkeli-, haili- ja pottikauppiaita?
Ei meillä ainakaan niitä hailikauppiaita käynt. Pottikauppias kyllä käi. Se vissiin käi usiammankin kerran. Sill ol saviruukkuja ja kukkopilliä ja sitte se keräs lumppuja. Eiköhän ne niitä Kyyrölän miehiä olleet.
Kävikö kiertäviä nappikauppiaita?
Ei meillä käynt. Ei ne meien kulmalle millonkaan erehtynneet.
Ilmeisesti Laihajärven ympäri Laisiinkylään ajoi linja-auto. Kenen se oli, ja kuka sitä ajoi?
Se ol Säkkijärven kunnan auto. Eiköhän ne ajajat vuorotelleet, Kokkolan Antti ja Mustosen Jaakko. En muista, kuka kolmas ajaja oli.
Milloin liikennöinti alkoi?
Kyllä se vuonna -38 jo ajo. En muista ajoko se jo aikasemmin. Kun myö lähettiin Hyppälään hautajaisiin niin vartuttiin Pöngän luonna autoa. Se tul sielt. Hiekasta mäni Laisiinkylään ja Kolholan kautta tul takasin.
Se ajoi kesän aikaan ja ajoiko monta kertaa päivässä ja mihin aikaan?
Ajoiko se joka päiväkään. Eiköhän se ajant kaks tai kolme kertaa viikossa. Ei se joka päivä ajant. Aamupäivällä ja sit iltapäivällä takas sama reisu sitte toisippäin. Tul Viipurist takasiin. Sit män Kolholan kautta ja tul Hiekan kautta takasii vastapäivään. Ensi kerran käin Viipurissa 24-paikkaisella linja-autolla.
Minkälaista viljaa teillä Laihajärvellä viljeltiin?
Ruishan se ol pääasia. Vehnä ja kaura. Ohraa jonkuun verran.
Viljeltiinkö omaksi tarpeeksi vai myytiinkö jonkun verran?
Myytiin. Kauraa myytiin aika paljon.
Kuka viljaa osti?
Osuuskauppa osti. Osuuskaupan auto käi hakemassa tien vierestä talven aikanna.
Entä perunaa. Myytiinkö sitäkin?
Ei myyty. Vaan omiksi tarpeiksi. Sitä käytettiin eläinten rehuna. Kun ei olt vihantarehua niin täyty niillä jotain tuoretta olla.
Miten maat muokattiin?
Hevospelillä vaan. Meill ol vaan yks hevonen kyntämässä, kyl se jakso vetää kun ol pehmiät maat. Muokkauksessa oli hankmo, mitä sillon sanottiin. Äeskö se nyt on. Se oli yhden hevosen vedettävä myös.
Millaiset niittokoneet olivat?
Niittokonneella ajettiin kaurakiin poikki. Muut niitettiin viikatteella ja sirpillä. Ei myö niitä leipäviljoja niittokonneella ajettu.
Millaisia kuhilaita tehtiin?
No se ol kaheksantoist lyhettä kuhilaassa. Ohrasta tehtiin kökkönen, siinä oli kymmenen lyhettä.
Miten heinien kuivatus tapahtui? Oliko haasioita vai seipäitä?
Kyl meill ol seipäillä. Ei meillä haasioilla olt yhtään.
Miten viljan puinti tapahtui? Oliko omat puintivälineet?
Meill oli omat. Viljankorjuuaikanna kaks viikkoa puitiin valtion laskuun kylän viljoja meillä. Voimakoneena oli Olympia-moottori. Se käi kaikella lamppuöljystä pensaan mitä vaan.
Miten viljaa kuivatettiin?
Ei sitä kuivatettu, kyl sitä laariin pistettiin vilja ja siellä ne säily.
Oliko hallaa usein?
Ei meil ainakaan vient halla millonkaan mittään. Järven rannallakkiin tehtiin perunaakin aivan aikasta, sellasta punasta. Eihän se millonkaan paleltunt.
Oliko oma mylly, vai kävittekö muualla jauhattamassa?
Rikkolassa myö käytiin suurimmaks osaks mut joskus Salajärvellä. Eiköhän Muurikkalassa jauhettu eläinten viljat. Se ol kaik lähempännä.
Oliko pitkä matka?
Olhan sinne jonkuun verran kun aattelee Vaalimaalta Rikkolan tielle. Johan sinne on toistakymment kilometriä.
Joutuko usein käymään myllyssä?
Ei siellä usein, pit ottaa siit kuormaa, kun kerran niin etäs läks.
Käytettiinkö ennen sotia viljelyksillä paljon apulantaa?
Lienekkö käytetty yhtään. Mie luulen et ei sitä ainakaan paljon käytetty. Kauhistuttiin siit ku Artjärvellä pit niin paljon olla sitä apulantaa.
Viljeltiinkö teillä pellavaa?
Viljeltiin pellavaa. Ei se olt talokaan jos ei olt pellavaa. Ensin nyhettiin maasta, otettiin ne silput pois ja pantiin likoammaan vetteen. Liotettiin niin kauan aikaa et se kuitu irtos, otettiin pois ja levitettiin nurmellen valkenemaan ja sit otettiin sieltä ja pantiin aitaa vasten kuivamaan. Sitten loukutettiin, pantiin saunaan ja kuivattiin viellä taas loukutettiin ja liistattiin ja harjattiin. Ol monta vaihetta ennen ku se ol. Siit laitettiin viellä tehtaallekkiin kehrättäväks. En tiiä missä tehtaalla ne olivat. Harjulan miehet niitä välittivät.
Mitä pellavasta kudottiin?
Pyyheliinaa ja lakanakangasta ja pöytäliinaa ja jos vaikka mitä.
Kulkiko kylällä kulkukauppiaita? Rinkeli-, haili- ja pottikauppiaita?
Ei meillä ainakaan niitä hailikauppiaita käynt. Pottikauppias kyllä käi. Se vissiin käi usiammankin kerran. Sill ol saviruukkuja ja kukkopilliä ja sitte se keräs lumppuja. Eiköhän ne niitä Kyyrölän miehiä olleet.
Kävikö kiertäviä nappikauppiaita?
Ei meillä käynt. Ei ne meien kulmalle millonkaan erehtynneet.
Ilmeisesti Laihajärven ympäri Laisiinkylään ajoi linja-auto. Kenen se oli, ja kuka sitä ajoi?
Se ol Säkkijärven kunnan auto. Eiköhän ne ajajat vuorotelleet, Kokkolan Antti ja Mustosen Jaakko. En muista, kuka kolmas ajaja oli.
Milloin liikennöinti alkoi?
Kyllä se vuonna -38 jo ajo. En muista ajoko se jo aikasemmin. Kun myö lähettiin Hyppälään hautajaisiin niin vartuttiin Pöngän luonna autoa. Se tul sielt. Hiekasta mäni Laisiinkylään ja Kolholan kautta tul takasin.
Se ajoi kesän aikaan ja ajoiko monta kertaa päivässä ja mihin aikaan?
Ajoiko se joka päiväkään. Eiköhän se ajant kaks tai kolme kertaa viikossa. Ei se joka päivä ajant. Aamupäivällä ja sit iltapäivällä takas sama reisu sitte toisippäin. Tul Viipurist takasiin. Sit män Kolholan kautta ja tul Hiekan kautta takasii vastapäivään. Ensi kerran käin Viipurissa 24-paikkaisella linja-autolla.
Kommentit