Kaupunkilaiset oli kyl niin tuttavii sitte niitten maalaisserkkujen kanssa

Elina Hyypiän muistelot, osa 2

Isoisä kuoli tammikuussa, oli tammikuussa hautajaiset. Sillon tuli ne neljä ensimmäistä pommia siihen kylään, ku tuota isoisän hautajaisia seuraavana päivänä. Ku sillohan ei haudattukkaan muuta ku illalla, kun ne oli ne lentokoneet, nehän oli aina pyöri. Mä en ollu siellä haudalla ollenkaan, kun joku täyty jäädä lypsämään lehmätkii ja sitte jätettiin tämmönen 13-vuotias kakara lypsämään toistakymment lehmää. Keittämään kahvit valmiiks, ku toiset tulivat.

Oliko teillä oikein hautajaiset?
Oli, ja sitte justiin sieltä ne rannikolta sukulaisia oli, niinkun isoisän sukulaisia oli sieltä, niitä oli siilo hautajaisissa.

Oliko oikein hautajaissaattue, useimpia hevosia?
No niitä oli useampia hevosia, mut en muista yhtään, että kuinka monta niitä hevosia oli. Ne oli illalla, et oli semmone niinkun hämärä ja sitte ku joku lentokone lensi, ni kaikki pelästyivät, että nyt ne kuitenkiin tulee, mut se oli kuitenkii ollu sitte suomalainen lentokone, mikä lensi.

Muuten oli kuin normaaliaikaiset hautajaiset, mutta se vaan, että oli siirretty illaksi?
Niin.

Jouduttiinks teillä sodan aikana ikkunat pimentämään?
No sillonhan ei valoa saanu näkyä mihkään minkään vertaa. Mie muistan jotain semmosta mustaa, semmosta niinkun tervapahvia sitte ostettiin ja laitettiin ikkunoihin semmosia verhoja.

Mennäänpä vuoteen -41, kun palattiin takasiin sinne Laihajärvelle, niin oliko teillä talo ehjä sillon?
Kyllä ja siisti. Meillä oli ollu koulu. Meillä oli tupa pulpettia täynnä. Se iso tupa pulpettia täynnä ja sitten oli keittiöön laitettu väliseinä, että tää etuosa keittiöstä oli, siellä oli naulakot, niinkun koululaiset jätti takit ja tuota sitten siivojat oli ilmeisesti tyhjentäny ne siellä oli ko meillä oli siellä lattian alla siellä tuvassa semmonen niinkun kellari.

Teillähän oli siellä maanviljelyspaikka. Miten ne maat oli siellä jaksaneet?
Meillä oli yks pelto oli pellavaa, yks oli ruista ja mitäs kaikkee, ko nehän oli aina semmosia mahdottomia määriä. Se oli semmosta kauheen pitkää semmosta paksuu pellavaa, et se ei ollu semmosta, mitä ennen normaalist siellä kasvatettiin pellavaa.

Ei se hamppua sitte ollu?
Ei, se oli pellavaa. Sitte sinne oli johkuun nurkkaan jätetty pellavan loukutuskonekiin, semmonen käsin pyöritettävä, millä sitte meilläkiin loukutettiin ne pellavat, kun ne korjattiin sieltä. Mitähän siellä vielä oli kasvamassa. Oli siellä jossain jotain kauraakiin, kun niitettiin sitte ja se ruis niitettiin.

No sähköjähän ei olin vissiin sillon siellä kylällä, kun mentiin sinne takasiin?
En mie muista. Ei sillon ollu, kun mentiin. Meitähän varotettiin, vettäkiin varotettiin. Meillähän oli kaks kaivoa. Se toinen kaivo oli tarkistettu, että siellä ko ne myrkytti kaivoja ja ei saanu mennä tota mihkään sinne pelloille liikkumaan, kun ei ollu vielä tarkistettu, et onks siellä miinoja.

No oliks niitä kaivoja myrkytetty, vai pelkäsikö ne vaan?
Niitä oli ilmeisesti jossain siellä lähempänä rajaa, mut en mie muista, että siellä ois ollu myrkytetty. Ne kuitenkii tarkisti ne kaikki.
Se miinauhkahan siellä oli. Siellähän oli siellä kankaalla. Miinoja löyty sieltä.

Työ ootte menny varmaan jo aika aikaisiin sinne?
Myö mentiin aika aikaisiin, että siellä ei paljon vielä sillon ollu. Meillähän ei ollu mitään, mut niinko siihen sedän (Väinö H) talon oveen olivat ne siivoojat kirjottanu lapun, kun niien täyty kirjoittaa lapulle, että koska on siivottu. Siinä oli kirjoitettu, että sillon ja sillon päivällä siivottu ryssän paskat. Siellä oli ollu pehkuja lattialla. Siellä oli ollu vaikka mitä. Mie sanoin, että olikohan se opettajien asuntola ollu ko meillä oli koulu. Meillä oli tosiaan sanovat, jotka siellä oli se siivousryhmäkiin sano, että oli siistiä. No eihän nyt koulussa voi paskantaa nurkkaan.

Ehdittekö te korjata kauran ja kaikki ne viljat?
No sillon saatiin sitten osa ainakiin korjattuu. Mie en muista, että saatiinks kaikki, mut niinko se ruiskiin ja sitte se pellava ja mie en muista, mitä sitte muuta. Meil ei ollu perunaa, mut sillon tammikuussa sitten siitä Pernan maasta, niinkun Ollikan Anttonin maasta, ni siitä otettiin, ku se oli semmonen hietamaa, niin siitä otettiin sillon kevättalvella vielä, kun lunta oli jo ollu, niin otettiin perunaa. Ne oli ihan hyviä ne perunat. Siemenperunaa muistaakseen sieltä sitten otettiin. Niillähän ei ollu mitään järkee. Se oli aina yhtä sorttii vaikka kuinka paljon. Mie muistan Vuorelan pellossakkii siellä oli porkkanaa ja kaalia vaikka kuinka paljon.

Se oli sitä kolhoosia.
Joo, että yhtä yhdessä paikassa yhtä ja olihan ne vieny kaikki, Monnollahan oli siellä Paavoilla semmonen luukku. Ne oli vienny kaikki hellat ja kaikki saunapadat. Ne jako sieltä luukusta ruokaa. Ja mie muista siellä oli joku uuni ihan lattian päälle vaan muurattu, missä oli. Se oli semmosta. Mut meil ei ollu tosiaan, et siellä yläkerrassakiin, vaikka siellä ei ollu huoneet valmiina, että oli vaan ne peltiuunit, ni ne uunit oli ehjät. Et se oli ihme.

Oliko sieltä maantien vierestä ja Kivikoinmäestä päin niitä taloja poltettu?
Sieltä alkupäästähän oli, niin kun Lyijysen talokiin oli poltettu, hävitetty.
Mie en muista. Siellähän oli tuota se Mutrun Anttooni ja sitten oli se, mikäs Liisa Stiina se oli, minkä mökki siinä oli. Kivikon ja sitte oli sanovat Alangon korveks, siellähän oli tään Hyypiän Laurin ja Sylvin. Mie muistelen, (että ne oli paikallaan) mie en voi sanoa varmaa. 

Sie kerroit, että teillä jaettiin niitä elintarvikekortteja, kun se säännöstely alkoi sillon talvisodan aikana. Millä tapaa se vaikutti talon elämään? 

Sieltähän jouduttiin vissiin luovuttamaan jotain? Oliks se viljaa vai mitä?
Eihän vilja sillon vielä ollu säännöstelty. Ne oli vissiin ne kahvit ja sokerit ja mitäs kaikkee. Oliks sillon talvisodan aikana. Ei ainakaan sillon alkuun vielä vissiin vilja ollu säännöstelty. Jatkosodan aikanahan sitte oli kaikki säännöstelty.


Mitä se säännöstely kaiken kaikkiaan tarkoitti? Mitä kaikkea säännösteltiin, elintarvikkeita ja mitä?
Ja kun kaupasta meni ostamaan, aina yksi pieni kuponki leikattiin siitä. Mie olen ollu kaupassa töissä sillon vielä, kun on ollu säännöstely. 

Kahvi ja sokeri on ollu tuota sillon kortilla, että niitten kuponkien kanssahan oli aikamoinen pulaaminen. Siellä oli elintarvikkeet, maito, voi, kahvit.

Ja niinko meiltä kotoani viety, meillähän ei sitte jatkosodan aikana niin montaa lehmää ollukkaa, mutta meiltähän ei meijeriin viety maitoa, että sehän oli, ku se tehtiin voiks ja se voi vietiin. Siinähän oli jotain, semmonen erikoinen paperikin, missä luki "Parasta, parasta.
Vointuottajat Säkkijärvi" ja mihkä Viipuriin, vai mihkä se voi vietiin sitten, että se oli joku semmonen yhtymä. Siellä ei ollu meijerii, että ois meijeriin viety maitoa.

Oliks näillä taloilla sitten luovutuspakkoa sillon jatkosodan aikaan?
Sehän tuli vissiin semmonen sillon jatkosodan aikana. Mie luulen, mut meillähän ei sillo ollu karjaa ko muutama lehmä sillon kun mentiin kotia, kun ne ostettiin sitten. Olihan nyt sitte taas, kun lähdettiin. Sitte oli taas.

Mitäs ne luovutti yleensä sitte? Oliks se viljaa vai mitä kaikkea?
Mie en niinko tarkemmin tiedä näit juttuja. Kaikki oli vissiin. Se oli joku määrätty määrä, mikä piti. Mie en kyllä muista näitä juttuja, ko mie en joutunu niistä huolehtimaan.

Säännöstelyn aikana mustanpörssin kauppa rehotti varmaan. 

Onko näistä asioista jäänyt mieleen mitään?
No ne sukulaiset, jotka kaupungissa oli, ni ne tunsi sillon maalaiset. Täytyy sanoa.

No mitäs nää kävi hamstraamassa?
No voi oli kaikkein suurempi. No liha varmaan niinku vähempi, mut se voi se oli.

Sillä vaihdettiin tavaraa, voilla sai siihen aikaan paremmin kuin rahalla.
No melkein niin. Mut se justiin oli se, että kaupunkilaiset oli kyl niin tuttavii sitte niitten maalaisserkkujen kanssa.

Siellä oli ilmeisesti jonkinlainen luovutusvelvollisuus niin kun lihakarjankin?
Siellä oli joku määrätty määrä ja eiköhän siellä käyny tarkastaja tarkastamassakin, että kuinka paljon siellä oli. Jotain semmoista se oli, mutta mie en paremmin tiedä.
Mulla on sellainen käsitys, että sitä katsottiin, kuinka paljon on omaa perhettä ja kuinka paljon se kuluttaa. Kaikki ylimääräinen piti luovuttaa.

Joo, että se oli määrätty määrä, minkä sai omaan kulutukseen käyttää.
Riittivätkö sitten nämä korttiannokset ihmisille sodan aikaan?
No kyl ne ainakiin tommosessa, missä omavaraisia noin muuten oltiin, ni kyl ne riitti. Se sen verran täyty pitää huolta, että ittellä riitti. Sillohan kun mentiin sinne, ni sillohan oli ne, kun ne oli niit kolhoosia, jonkun ladot oli täynnä heinää, toisiilla ei ollu yhtään. Niitähän jaettiin ja siellähän oli kaikennäkösiä apulantojakii, että mitä jaettiin sitte. Täähän oli tää Typön Einari, joka oli niin kun joku semmonen luottamushenkilö siinä säännöstelyjutussa, mikä jako niitä heiniä. Jaettiin karjan mukaan niitä heiniä. Sitte viljelyspinta-alan mukaan vissiin niitä apulantoja, mitä siellä oli jonkunlaista luujauhoa, mitä kaikee siellä oli sitte.
Sitte oli jotain sellaista mustaa apulantaa. Mitähän se on nimeltään, jotain nitraattia tai jotain. Kovaa se oli ainakiin, kun ne puunuijalla hakkasivat sitä murenemaan. Että ku se oli sitä kolhoosipeliä, ni se oli semmosta, että yhdessä paikassa oli yhtä ja toisessa paikassa toista.

Oliks kylässä sähkövalot sillon -42-44. Tuliks sinne jo sähköt sillon?
Tuli minun tietääkseen sillon jo. Mitähän aikaa ne olis tullu.
Sillon ei olio kumminkaan talvisodan jälkeen. Sieltä oli sähköjohdot revitty pois. Mie muistan, että sillon ei ollu ku mentiin sinne, sillon -41. En, mie en muista koska ne olis tullu.

Orollahan oli se vankileiri ja siellä nuoret kokoontu joskus siellä tuvan puolella. 

Oliko siinä joku sellanen, niinko väliseinä, muistatko?
Mie en muista, mut kyllä siellä kuitenkiin käytiin.

Ne piti tanssia sitte siellä vaikka oli se vankileirikii?
Nii, mut mie en muista, mut eihän tuota. Siinnä oli joku, mut mie kun en muista oikein niitä. Kävinhän mie Orolla muutenkiin, mut mie en muista enää kyl niitä.

Vankileirihän oli siellä sillon jo ennen, kun sinne tultiin talvisodan jälkeen.
Muuta mie en muista siitä vankileiristä, muuta kun sen, kun isä pääsi lomalle ja sit puitiin niitä rukiita ja niitä. Ni meillä oli kaksi miestä sieltä vankileiriltä, oli sitte puimassa. Keitettiin iso padallinen hernekeittoa ja ne söi, kun ne lähti meiltä. Ne oli kävellen ja isä meni sitten suksien kanssa suoraan ja ne meni kävellen. Ne kävi sieltä jostain talosta pyytämässä jo leipää matkan varrella ja heti syömään, kun ne pääsi Orolle. Isä nauro, että kyllä pohjattommii on.

Kun Valkosella, Hovilla pelto oli ihan siinä meiän ikkunan alla, yks pelto, mie en ymmärrä niitä maanjakoja, kuinka ne oli. Niin niillä oli yks sotavanki, joka oli ihan yksin siellä kyntämässä siellä ja illalla taas meni.

Muistatko yhtään koskaan ne lähti pois sieltä?
En muista. Se oli niin toispuol kyllää.



Laihajärven kylätoimikunta.
Elinan haastattelu Askolassa 27.3.1996