Kuinka isoja linja-autot olivat?
Kosolan Vapun muistelot, osa 4
Laihajärvellä oli kaksi kauppaa Hiekassa Bycklingin kauppa ja Osuuskauppa.
Millaisia kaupat olivat sisältä?
Hiekan kaupassa tuli lapsenna käytyä muutaman kerran. Siin oli niinku pienempää se kauppameininki. Siel ol vaan kohvia ja sikuria ja sokeria ja jotain hersryyniä ja tattarryyniä, mitä nyt sen aikasia ryyniä oli. Rinkeliä eli paraskia ol siellä. Siit jotain kangastakkiin Hiekan Jussin kaupassa. Karamelliä ol ja konvehtia. Punasia karkkia ol niinko mansikoita millä värjättiin siit huulet.
Hiekan kaupassa tuli lapsenna käytyä muutaman kerran. Siin oli niinku pienempää se kauppameininki. Siel ol vaan kohvia ja sikuria ja sokeria ja jotain hersryyniä ja tattarryyniä, mitä nyt sen aikasia ryyniä oli. Rinkeliä eli paraskia ol siellä. Siit jotain kangastakkiin Hiekan Jussin kaupassa. Karamelliä ol ja konvehtia. Punasia karkkia ol niinko mansikoita millä värjättiin siit huulet.
Osuuskaupassa oli siit taas silliä, elintarvikkeita, ryyniä ja jauhoja, suolaa, kahvia ja sikuria ja hiivaa. Sieltä siit ukot ostivat pilsneriä ja hevosenkenkiä, nauloja. Olhan siel asteita ja kotitalotarvikkeita.
Pakkasiko kauppias tavaroita milläänlailla?
Kyl niitä jotain käärittiin siit paperiin ja pussiin pantiin, mitä ol irrallista jauhova tai sokeria ja kahvia ja ryyniä ja sellaista. Karamellit pantiin tötteröön sellaiseks sippumaiseksi.
Miten isoja kaupat olivat sisältä?
Bycklingin kauppa ol aika pien siihen verraten, mitä nyt osuuskauppa. Bycklingillä oli vaan talon jatkeessa siinä päässä vaan se kauppa.
Mitkä olivat aukioloajat?
Lauantainakiin oli auki. Vissiin auvaitu kaheksan aikaan ja oisko siit illalla olt kuuteen asti auk. Laihan kaupassa ol ennen Uskin Jussia Virkki-niminen kauppias. Jussi ol kauan Laihalla.
Tekikö kauppias ostoksista paketin, kun ei kasseja ollut? Ja mihin tuli se puunappula?
Se teki sen paketin narulla ristiin kiinni länkkiin ja siiheen sen nappulan. Se nappula pujotettiin sen Iänkin läpi. Nappula oli kantamista varten ja niinkun lyhyt lyijykynänpätkä ja keskellä oli uurna narua varten.
Vääränmäen Iivar sano kaupassa, kun sai kolmoset, että vaik ois tult viis, kun ois olt yks poika. Ne käivät kaupassa ja ostosten parissa siinnä huulta heittivät.
Tää oli lupsakka tää Uskin Jussi. Ihmiset tuli niin hyvin juttuun, se oli kaikkien kans niin kaveria. Se opetti Jarvan Veikonkiin tekemään ratioja. Niil ol Uskin Jussilla ja Jarvan Veikolla maantien viertä pitkin jäniksenlankaa, ohkasta kuparlankaa maantienoijaa pitkin ja ne haastelivat keskenään. Niil oli puhelin.
Missä oli postipaikka?
Enstäin kirkolta tuli posti Anttilaan siis Venäläisenmäelle vissiin ennen minun syntymää. Myöhemmin kun postiauto tuli oli posti Rytkön Elmalla siin Vainion EImalla. Toiselt puolt kyllää ne vissiin käi naapurin kans vuoroon hakemassa postin. Meille tui muutamanna vuotenna oisko olt Työ-lehti vai mikä. Muuta meille ei tult. Muutamanna vuotenna tuli Karjala- lehti, vaikka se oli porvarien lehti, mut se tuli meille.
Mihin lähetettävät kortit ja kirjeet vietiin?
Ne jätettiin postipaikalle. Ajoko se nyt Nahkapöksy vai kuka postia kirkolle siit Laihalta.
Kun välillä oltiin Laihalla, oliko Mitikan Miinan posti kylän ainoa posti?
Oli se ainoa. Se oli osuuskaupan vieressä samalla puolella maantietä pieni mökki.
Pakkasiko kauppias tavaroita milläänlailla?
Kyl niitä jotain käärittiin siit paperiin ja pussiin pantiin, mitä ol irrallista jauhova tai sokeria ja kahvia ja ryyniä ja sellaista. Karamellit pantiin tötteröön sellaiseks sippumaiseksi.
Miten isoja kaupat olivat sisältä?
Bycklingin kauppa ol aika pien siihen verraten, mitä nyt osuuskauppa. Bycklingillä oli vaan talon jatkeessa siinä päässä vaan se kauppa.
Mitkä olivat aukioloajat?
Lauantainakiin oli auki. Vissiin auvaitu kaheksan aikaan ja oisko siit illalla olt kuuteen asti auk. Laihan kaupassa ol ennen Uskin Jussia Virkki-niminen kauppias. Jussi ol kauan Laihalla.
Tekikö kauppias ostoksista paketin, kun ei kasseja ollut? Ja mihin tuli se puunappula?
Se teki sen paketin narulla ristiin kiinni länkkiin ja siiheen sen nappulan. Se nappula pujotettiin sen Iänkin läpi. Nappula oli kantamista varten ja niinkun lyhyt lyijykynänpätkä ja keskellä oli uurna narua varten.
Vääränmäen Iivar sano kaupassa, kun sai kolmoset, että vaik ois tult viis, kun ois olt yks poika. Ne käivät kaupassa ja ostosten parissa siinnä huulta heittivät.
Tää oli lupsakka tää Uskin Jussi. Ihmiset tuli niin hyvin juttuun, se oli kaikkien kans niin kaveria. Se opetti Jarvan Veikonkiin tekemään ratioja. Niil ol Uskin Jussilla ja Jarvan Veikolla maantien viertä pitkin jäniksenlankaa, ohkasta kuparlankaa maantienoijaa pitkin ja ne haastelivat keskenään. Niil oli puhelin.
Missä oli postipaikka?
Enstäin kirkolta tuli posti Anttilaan siis Venäläisenmäelle vissiin ennen minun syntymää. Myöhemmin kun postiauto tuli oli posti Rytkön Elmalla siin Vainion EImalla. Toiselt puolt kyllää ne vissiin käi naapurin kans vuoroon hakemassa postin. Meille tui muutamanna vuotenna oisko olt Työ-lehti vai mikä. Muuta meille ei tult. Muutamanna vuotenna tuli Karjala- lehti, vaikka se oli porvarien lehti, mut se tuli meille.
Mihin lähetettävät kortit ja kirjeet vietiin?
Ne jätettiin postipaikalle. Ajoko se nyt Nahkapöksy vai kuka postia kirkolle siit Laihalta.
Kun välillä oltiin Laihalla, oliko Mitikan Miinan posti kylän ainoa posti?
Oli se ainoa. Se oli osuuskaupan vieressä samalla puolella maantietä pieni mökki.
Teillä ei ollut sähköä ennen sotia. Oliko sodan jälkeen?
Ei olt. Meillä ol öljylamppu. Jatkosodan aikaankin poltettiin öljyä lampussa. Annettiin sellaisellen ryyniä ja jauhoja kel ol öljyä. Vaihtokauppaa piti tehä. Karbidilamppu ol siit sellainen törpäkkö ja sissään laitettiin niittä karpiitipalasia ja siiheen se poltin ja se sytytettiin. En mie hänen rakennettaan sen kummemman muista.
Oliko yläpuolella vesisäiliö ja siitä laskettiin vettä karbidiin ja karbidi oli alapuolella. Ja sitten se alkoi kaasuuntua ja alkoi haisemaan yläpäässä ja sitten pistettiin palamaan ja kovaa suhinaa piti.
Olhan se aika kirkas. Sitten siinä oli oltava neula, millä sitä puhdistettiin välillä, kun polttimossa oli kaksi reikää. Mie en sitä muista, kun se oli niin vähän aikaa meillä se karpiitilamppu.
Kuuselan Laurillahan on ollut kuorma-auto joskus 1932. Hän ajeli sillä puutavaraa ja kauppoihin tavaraa. Kenellä siellä oli henkilöauto?
Hyypiän Laurilla oli henkilöauto, mut se oli jo ennempää, kun Kuuselan Laurin auto. Laurilla oli sillon kun se oli männyt naimisiin Airin kans. Se oli yksityiskäytössä. Ei sillä mitään yleisiä ajoja ajettu.
Ennen sotia oli jollakin toisellakin kuorma-auto?
No se oli sillä Jarvan Arvilla just ennen, kun sota alko. Mie en tient, mitä sillä ajettiin, kun en olt kotonna.
Kun teillä oli talo maantien vieressä, kulkiko siitä kovin paljon linja-autoja?
Siinnä kulki Tiehaara ja Vilkas. Tiehaarakiin möi siit Vilkkaalle. Kun myö nyt vasta oltiin sotien jälkeen, siinnä tien vieressä niin sitä ennen kulki linja-autot Tiehaara ja Laasonen missä miekiin olin rahastajanna sillan ennen sottaa. Säkkijärven kunnan auto kulki ensimmäiseks Laihalla. Jarvan poikiin luonna oli iso liiteri ja se auto oli aina yön sitte siinä, kun Mustosen Jaakko ajo sitä Laihalta Viipuriin. Myöhemmässä vaiheessa se muuttu niin että se mäni Virojoelta Orslahen ja Sataman rannikkoa pitkin Viipuriin. Siit tuli nää Tiehaaran autot ja Laasosen autot.
Kuinka isoja linja-autot olivat?
Puolet melkein näis nykysiist. Nää nyt on ihan mahottoman isoja.
Oliko joka autossa rahastaja?
Autos ol rahastaja, mut Säkkijärven kunnan autossa rahasti kuski. Laasosen ja Tiehaaran autoissa oli rahastaja. Sekä Vilkkaan autossa ol rahastaja.
Miten rahastajan erotti kuljettajasta?
Poikiilla sekä tyttöillä ol suikka ja rahastajan takki ja rahastajan laukku, missä oli liput vielä siinnä laukun läpän alla mistä siit otettiin se lippu miten paljon kenenkiin matka makso.
Oliko kylällä moottoripyöriä kenelläkään?
Uskin Jussilla.
Milloin näit ensimmäisen polkupyörän Laihajärvellä?
Sitä en muista koska ensimmäisen näin. Itellen olin ostant -38 kesällä polkupyörän, kun sain kansanopistosta 750 mk parraimman oppilaan lahjarahan. Sillä ostin itelle polkupyörän. Se ei olt miulla, kun hetken aikaa, kun äitsy män sen kans Viipuriin, ni se jäi ni etupyörä ni autoon ni se ol kaheksannumero (epäselvä). Kävi kun meien Anjan ja miun nyt ostaman auton kans.
Osasitko ajaa polkupyörällä ennenkun ostit?
Kyl mie osasin ajjaa, kun mie Muurikkalasta käin rippikoulussa piikanna ni mie ajon sillon pyörän kans Laihalta kirkolle.
Minkä ikäisenä opit ajamaan ja oliko vaikeuksia?
Mie olin neljä-viistoist vissiin. Tietyst enstäin sai aikalaisia muksuja ja maksuja. Millon meni nurin ja millon sai pakaroihin muksut ja. Kylhän se enstäin niin opettelemista ol mut kylhän siihen siit oppi.
Minkälaista oli riihellä varstojen kanssa puinti?
Olin kolmentoist vanha, ku olin Kilkkilässä piikanna, ni siellä opettelin varttoilla puimaan ja kaikki riihitemput tekemään niinkun varttariihes tehhäänkiin.
Miten se lähti alkuun?
Enstäin vilja pantiin parsiin, lavottiin ne ja lämmitettiin riihi ja siit, kun ne ol kuivaneet ne puotettiin alas sieltä ja taottiin lattialle ja varstoilla hakattiin ja taas puisteltiin ja taas hakattiin ja siit ku saatiin jyvät kaik pois ni siit kasattiin aina sellaisiille kupoille ne rukkiin olet. Niistä tehtiin siit kupoja ja niitä käytettiin patja olkiinna ja elukoillekkiin hakattiin aluksiiks ja toiset lehmät söivätkiin toukoviljan pahnoja. Jotkut taisivat tehä silppua, hauvuttivat veessä ja sekottivat jauhoja silläviisiin elukoille niinkun lisännä, ku sitä ei olt niin paljon jokaisella sitä peltoheinää.
Tavallisest talloissa mänivät riihelle jo kahen - kolmen aikanna aamuyöstä, että murkinaks piti olla puitunnaan. Siit tehtiin ne loppusilaukset murkinan jälkeen. Ei myö Kilkkilässä mänty niin aikasin.
Mentiinkö siksi niin varhain, että murkinan jälkeen saatiin jo seuraava riihellinen?
Niin no siit, kun ne olit puitu ja selvitetty sitte haattiin pellolta uus satsi ja ahettiin. Sanottiin ahtamiseks sitä ku laitettiin ne lyhteet sinne parsiillen. Ne piti laittaa nätist että ne kesti siellä siel ol sellaiset parret riihessä minkä päälle ne lyhteet laitettiin et niihin kävi lämpö ja ne kuivivat. Ja tietyst anto oman makusaankin siihen leipään. Ei nyt nykyään ennään saa sellaista.
Mitäs irti saaduille jyville tehtiin?
Jyvät haravoitiin riihen lattialta ja ne pantiin puhistuskonneeseen eli viskookonneeseen. Ne olit siit puhtaita kun säkitettiin myllyyn tai salvoon viemistä varten.
Oletko käyttänyt käsikiviä?
En ole käyttänt mut Venäläisen Ainolla ol venäläisiin jäliltä käsikivet Laihalla, kun mäntiin sillon sota-aikanna kottiin. Ni se jauho jyviä sillä. Ol kaks kiviä ja reikä siinnä ja ne kivet olit, ku tynnyrissä ja kyl siint ne puurojauhot tul.
Olit ruuanlaittotalkoissa mukana ilmatorjuntamiehille, vaikka et kuulunutkaan lottiin.
Puolet melkein näis nykysiist. Nää nyt on ihan mahottoman isoja.
Oliko joka autossa rahastaja?
Autos ol rahastaja, mut Säkkijärven kunnan autossa rahasti kuski. Laasosen ja Tiehaaran autoissa oli rahastaja. Sekä Vilkkaan autossa ol rahastaja.
Miten rahastajan erotti kuljettajasta?
Poikiilla sekä tyttöillä ol suikka ja rahastajan takki ja rahastajan laukku, missä oli liput vielä siinnä laukun läpän alla mistä siit otettiin se lippu miten paljon kenenkiin matka makso.
Oliko kylällä moottoripyöriä kenelläkään?
Uskin Jussilla.
Milloin näit ensimmäisen polkupyörän Laihajärvellä?
Sitä en muista koska ensimmäisen näin. Itellen olin ostant -38 kesällä polkupyörän, kun sain kansanopistosta 750 mk parraimman oppilaan lahjarahan. Sillä ostin itelle polkupyörän. Se ei olt miulla, kun hetken aikaa, kun äitsy män sen kans Viipuriin, ni se jäi ni etupyörä ni autoon ni se ol kaheksannumero (epäselvä). Kävi kun meien Anjan ja miun nyt ostaman auton kans.
Osasitko ajaa polkupyörällä ennenkun ostit?
Kyl mie osasin ajjaa, kun mie Muurikkalasta käin rippikoulussa piikanna ni mie ajon sillon pyörän kans Laihalta kirkolle.
Minkä ikäisenä opit ajamaan ja oliko vaikeuksia?
Mie olin neljä-viistoist vissiin. Tietyst enstäin sai aikalaisia muksuja ja maksuja. Millon meni nurin ja millon sai pakaroihin muksut ja. Kylhän se enstäin niin opettelemista ol mut kylhän siihen siit oppi.
Minkälaista oli riihellä varstojen kanssa puinti?
Olin kolmentoist vanha, ku olin Kilkkilässä piikanna, ni siellä opettelin varttoilla puimaan ja kaikki riihitemput tekemään niinkun varttariihes tehhäänkiin.
Miten se lähti alkuun?
Enstäin vilja pantiin parsiin, lavottiin ne ja lämmitettiin riihi ja siit, kun ne ol kuivaneet ne puotettiin alas sieltä ja taottiin lattialle ja varstoilla hakattiin ja taas puisteltiin ja taas hakattiin ja siit ku saatiin jyvät kaik pois ni siit kasattiin aina sellaisiille kupoille ne rukkiin olet. Niistä tehtiin siit kupoja ja niitä käytettiin patja olkiinna ja elukoillekkiin hakattiin aluksiiks ja toiset lehmät söivätkiin toukoviljan pahnoja. Jotkut taisivat tehä silppua, hauvuttivat veessä ja sekottivat jauhoja silläviisiin elukoille niinkun lisännä, ku sitä ei olt niin paljon jokaisella sitä peltoheinää.
Tavallisest talloissa mänivät riihelle jo kahen - kolmen aikanna aamuyöstä, että murkinaks piti olla puitunnaan. Siit tehtiin ne loppusilaukset murkinan jälkeen. Ei myö Kilkkilässä mänty niin aikasin.
Mentiinkö siksi niin varhain, että murkinan jälkeen saatiin jo seuraava riihellinen?
Niin no siit, kun ne olit puitu ja selvitetty sitte haattiin pellolta uus satsi ja ahettiin. Sanottiin ahtamiseks sitä ku laitettiin ne lyhteet sinne parsiillen. Ne piti laittaa nätist että ne kesti siellä siel ol sellaiset parret riihessä minkä päälle ne lyhteet laitettiin et niihin kävi lämpö ja ne kuivivat. Ja tietyst anto oman makusaankin siihen leipään. Ei nyt nykyään ennään saa sellaista.
Mitäs irti saaduille jyville tehtiin?
Jyvät haravoitiin riihen lattialta ja ne pantiin puhistuskonneeseen eli viskookonneeseen. Ne olit siit puhtaita kun säkitettiin myllyyn tai salvoon viemistä varten.
Oletko käyttänyt käsikiviä?
En ole käyttänt mut Venäläisen Ainolla ol venäläisiin jäliltä käsikivet Laihalla, kun mäntiin sillon sota-aikanna kottiin. Ni se jauho jyviä sillä. Ol kaks kiviä ja reikä siinnä ja ne kivet olit, ku tynnyrissä ja kyl siint ne puurojauhot tul.
Olit ruuanlaittotalkoissa mukana ilmatorjuntamiehille, vaikka et kuulunutkaan lottiin.
Kertoisitko tästä. Missä ruokaa tarjottiin?
Elli Koson kotonna laitettiin se ruoka ja siinnä siit ilmatorjuntaväki kävi syömässä. Näinikkään siinnä ennen joulua just itsenäisyyspäivän aikanna ratiossa toitotti. Mamma ku kävi kylällä ni se kuul, ku ratiossa toitotti Tiltu, että huomenaamulla suomalaiset tapetaan kaikki kaasulla. Lentokonneet tulloo ja pommittaat. Äitsy tuli sieltä sen vouhon kans ja Mie olin Valkosen Annilla tytön kans kylässä. Se sano, että nyt pitää ruveta tekemään kaasunaamaria, et huomen aamulla ryssä meiet kaasulla tappaa ja lentokonneilla. Mie sanon ja et se nyt on yks lusti, jotta jos mul on joko naamar taikka ei. Mie en ainakaan rupia mitään tollaisia vouhotuksia tekemään. Se on siit yks lusti kuolen mie naamar päässä tai ilman. Ni annas olla, sillon aamulla ni, ku piti lähtä mun siit sinne keittämään ni metrin verran näk etteen, ku tul niin paljon lunta, jotta taivaan täyeltä ja hyvä että pääs ettenpäin tiellä. Mie sanon jotta ”siin on sulia nyt kaasut ja naamarit”. Tää ol syksyllä -39 ennen itsenäisyyspäivää. Että itsenäisyyspäiväaamunna piti meiet lentokonnein kaasulla tappaa. Justiin ol miun vuoro männä sinne sitä ruokaa laittamaan. Myö niinku vuorollaan käytiin siit. Mie kävin vuorostani vaik en kuulunt mihinkään Lottiin.
Missä ilmatorjuntamiehet olivat Laihajärvellä?
Eik ne siit jokainen kotonnaan aina olleet en mie tiiä mut ne oli siit vuorollaan siellä tornissa. Ku sinne ol tehty sellanen tähystystorni mistä ne siit tähystivät. Olk ne siit sellaista vapaaehtosta porukkaa en mie tiiä.
Muistuuko mieleen sen tornin paikka?
En tarkka muista mut Latakan mäellä oli. Siintä niinkun Lavalle päin, kun Latakanmäki oli se. Ruokailupaikka ol samassa paikkaa missä keitettiinkin. Kuuselan Ellin eli Koson Ellin kotonna maantien vieressä ennen osuuskauppaa täältä männessä.
Kun ennen sotia oli muodissa Venäjälle muutto, muistuuko mieleen, lähtikö Laihajärveltä ketään?
En muista muita, kun miun oman enon Vilho Koson. Hään läks Vapun päivännä Laihalta ja joulukuussa Uuraasta läks Venäjälle. Ja vuonna -37 tul viiminen kirje sielt Venäjältä. Hää ol siellä joku asetehtaan lämmittäjä. Ja joutu olemaan monessa paikkaa.
Menikö Laihalta Amerikkaan ihmisiä samoihin aikoihin?
Valkosen Kaisa, tää Eevan äiti ja Typön Iivar läks ja se Haussin Alma eli Hovin Alma ol ollunnaan Amerikassa, mut se ol Suomessa, se ol vuonna -14 tullu Suomeen. Sen vanhemmat lapset kaks poikaa ja tytär läksiit ja siit tää, minkä se Suomessa ollessa teki, ni sen tytön kans läksivät siit viimeeks. Et mie olin sellanen kuus vai seittemän vanha, kun se läks Amerikkaan. Se ol kolmekymmentäkaks vuotta ollunnaan siellä Amerikassa, kun se Typön Iivar käi täällä Suomessa, ku se kävi meillä täällä kylässä, ni siit tuota mie lähetin Iivarin kans valokuvan, että näist omist lapsiista ja itestä sinnen sille ja siintä astikka myö ollaan joka joulu lähetetty joulukorttia toisiillemme.
Käytiinkö töissä muualla pitempiaikaisissa paikoissa niinkuin satamissa ja sellaisissa?
Se eno mikä Venäjälle läks kävi Uuraassa töissä kesän aikanna ja siit Haitin Ville kävi Uuraassa töissä. Ei niit oikeen paljon käyny etempännä. Ne mökkiläiset teki siit mettätöitä paikkakunnalla.
Oliko Laihajärvellä paljon mökkiläisiä, jotka eivät saaneet omasta tilasta toimeentuloa?
Kyl niitä jonkuun verran ol niinkun Hengon pojat Urho ja Otto. Siit ol meikäläiset ja Uutelan pojat ja Susson Auku (epäselvä) ja Hugo. Ne olivat aikannaan Ylä-Urpalassa muonamiehennäkkiin. Tulivat sitten takasin kun Auku rupes Susson pientä maatillaa pitämään. Eihän ne Kivelän pojatkaan missään etempännä olleet vissiin. Olivat sekatyömiehiä. Hengon Urho ol ammattimies ja teki muuraustyötä sekä mettätöitä. Se ol kova halontekijä, teki monta mottia päivässä, mut kova oli poika ryyppäämäänkin, kun kävi maantie välil kapiaks.
Oliko heillä yhteistä työväenyhdistystä tai vastaavaa?
Ei niil mitään sellasta olt. Ei Laihalla olt muuta kun nuorisoseura ja suojeluskunta ja marttayhdistys.
Mitä lapsille kerrotiin joulupukista ennen joulua?
Pitää olla kiltti että tontut kattoo ikkunasta ja jos ei ole kiltti ei ne tuo lahjoja. Ei ne siiheen aikaan ne lahjat mittään erikoisia olleet mut aika hyviä ol, ku sai sukat ja lapaset ja esliinan tai jotain muuta. Eno toi vielä Uuraasta punasia rinkeleitä, mistä ne nyt lie tehty, ei ne ainakaan tavallisia olleet. Ja vielä oikeen komioita punasia omenia, ni voi se ol ku joulu ainakiin. Se osti mulle joka toinen vuos jouluks töppöset lapsenna tai siit osti pieksut.
Kirjoititko joulupukille?
En muista sitä kirjotinko. Kovast vartuttiin. Sen muistan, kun olin sellainen pien tyttö, kun eno ol tehnynnään mulle räsynuken. Se ol vielä vaik oltiin evakossa ja oli omat lapset jo ni viel oli jälellä. Se oli niin säilynt se räsynukke. Meien joulupukki ol sellainen, että sil ol vanha takki nurippäin ja harmaat hiukset ol veettynnään tähän etteen ja koivistolainen ol päässä ja naru vyöllä. Se tais olla meien vanha mamma. Siintä mie siit hoksasin, että ei se voi olla mikkään pukki, ku mamma sano, että hään lähtee hakemaan muka kaivolta vettä ja miusta tuntu, että nyt on jotain hämärää. Sit mie hoksasin, jot nyt on petetty ei tää ookkaan, ku meien mamma. Miina-mamma se ol siitte pukki. Olin jo koulussa, ku siellä Lyijysen Tahvo ol pukki, ku se ol sellanen isokasvonen ni siit mäni pukin jutut ni päin honkia.
Minkälainen joulukuusi teillä oli?
Joulukuus ol ja siihen laitettiin kynttilät ja sellaisia karamellejä mis ol keskipaikka neliskanttinen ja tupsut kahtapuolta ja jotain kultalankaa. Ne oli oikeen joulukuusen karamellejä niis ol pienet kiiltokuvat viel niissä karamellin päällä ja ol oikeen elävät kynttilät.
Kuinka kauan teillä pidettiin joulukuusta?
Elli Koson kotonna laitettiin se ruoka ja siinnä siit ilmatorjuntaväki kävi syömässä. Näinikkään siinnä ennen joulua just itsenäisyyspäivän aikanna ratiossa toitotti. Mamma ku kävi kylällä ni se kuul, ku ratiossa toitotti Tiltu, että huomenaamulla suomalaiset tapetaan kaikki kaasulla. Lentokonneet tulloo ja pommittaat. Äitsy tuli sieltä sen vouhon kans ja Mie olin Valkosen Annilla tytön kans kylässä. Se sano, että nyt pitää ruveta tekemään kaasunaamaria, et huomen aamulla ryssä meiet kaasulla tappaa ja lentokonneilla. Mie sanon ja et se nyt on yks lusti, jotta jos mul on joko naamar taikka ei. Mie en ainakaan rupia mitään tollaisia vouhotuksia tekemään. Se on siit yks lusti kuolen mie naamar päässä tai ilman. Ni annas olla, sillon aamulla ni, ku piti lähtä mun siit sinne keittämään ni metrin verran näk etteen, ku tul niin paljon lunta, jotta taivaan täyeltä ja hyvä että pääs ettenpäin tiellä. Mie sanon jotta ”siin on sulia nyt kaasut ja naamarit”. Tää ol syksyllä -39 ennen itsenäisyyspäivää. Että itsenäisyyspäiväaamunna piti meiet lentokonnein kaasulla tappaa. Justiin ol miun vuoro männä sinne sitä ruokaa laittamaan. Myö niinku vuorollaan käytiin siit. Mie kävin vuorostani vaik en kuulunt mihinkään Lottiin.
Missä ilmatorjuntamiehet olivat Laihajärvellä?
Eik ne siit jokainen kotonnaan aina olleet en mie tiiä mut ne oli siit vuorollaan siellä tornissa. Ku sinne ol tehty sellanen tähystystorni mistä ne siit tähystivät. Olk ne siit sellaista vapaaehtosta porukkaa en mie tiiä.
Muistuuko mieleen sen tornin paikka?
En tarkka muista mut Latakan mäellä oli. Siintä niinkun Lavalle päin, kun Latakanmäki oli se. Ruokailupaikka ol samassa paikkaa missä keitettiinkin. Kuuselan Ellin eli Koson Ellin kotonna maantien vieressä ennen osuuskauppaa täältä männessä.
Kun ennen sotia oli muodissa Venäjälle muutto, muistuuko mieleen, lähtikö Laihajärveltä ketään?
En muista muita, kun miun oman enon Vilho Koson. Hään läks Vapun päivännä Laihalta ja joulukuussa Uuraasta läks Venäjälle. Ja vuonna -37 tul viiminen kirje sielt Venäjältä. Hää ol siellä joku asetehtaan lämmittäjä. Ja joutu olemaan monessa paikkaa.
Menikö Laihalta Amerikkaan ihmisiä samoihin aikoihin?
Valkosen Kaisa, tää Eevan äiti ja Typön Iivar läks ja se Haussin Alma eli Hovin Alma ol ollunnaan Amerikassa, mut se ol Suomessa, se ol vuonna -14 tullu Suomeen. Sen vanhemmat lapset kaks poikaa ja tytär läksiit ja siit tää, minkä se Suomessa ollessa teki, ni sen tytön kans läksivät siit viimeeks. Et mie olin sellanen kuus vai seittemän vanha, kun se läks Amerikkaan. Se ol kolmekymmentäkaks vuotta ollunnaan siellä Amerikassa, kun se Typön Iivar käi täällä Suomessa, ku se kävi meillä täällä kylässä, ni siit tuota mie lähetin Iivarin kans valokuvan, että näist omist lapsiista ja itestä sinnen sille ja siintä astikka myö ollaan joka joulu lähetetty joulukorttia toisiillemme.
Käytiinkö töissä muualla pitempiaikaisissa paikoissa niinkuin satamissa ja sellaisissa?
Se eno mikä Venäjälle läks kävi Uuraassa töissä kesän aikanna ja siit Haitin Ville kävi Uuraassa töissä. Ei niit oikeen paljon käyny etempännä. Ne mökkiläiset teki siit mettätöitä paikkakunnalla.
Oliko Laihajärvellä paljon mökkiläisiä, jotka eivät saaneet omasta tilasta toimeentuloa?
Kyl niitä jonkuun verran ol niinkun Hengon pojat Urho ja Otto. Siit ol meikäläiset ja Uutelan pojat ja Susson Auku (epäselvä) ja Hugo. Ne olivat aikannaan Ylä-Urpalassa muonamiehennäkkiin. Tulivat sitten takasin kun Auku rupes Susson pientä maatillaa pitämään. Eihän ne Kivelän pojatkaan missään etempännä olleet vissiin. Olivat sekatyömiehiä. Hengon Urho ol ammattimies ja teki muuraustyötä sekä mettätöitä. Se ol kova halontekijä, teki monta mottia päivässä, mut kova oli poika ryyppäämäänkin, kun kävi maantie välil kapiaks.
Oliko heillä yhteistä työväenyhdistystä tai vastaavaa?
Ei niil mitään sellasta olt. Ei Laihalla olt muuta kun nuorisoseura ja suojeluskunta ja marttayhdistys.
Mitä lapsille kerrotiin joulupukista ennen joulua?
Pitää olla kiltti että tontut kattoo ikkunasta ja jos ei ole kiltti ei ne tuo lahjoja. Ei ne siiheen aikaan ne lahjat mittään erikoisia olleet mut aika hyviä ol, ku sai sukat ja lapaset ja esliinan tai jotain muuta. Eno toi vielä Uuraasta punasia rinkeleitä, mistä ne nyt lie tehty, ei ne ainakaan tavallisia olleet. Ja vielä oikeen komioita punasia omenia, ni voi se ol ku joulu ainakiin. Se osti mulle joka toinen vuos jouluks töppöset lapsenna tai siit osti pieksut.
Kirjoititko joulupukille?
En muista sitä kirjotinko. Kovast vartuttiin. Sen muistan, kun olin sellainen pien tyttö, kun eno ol tehnynnään mulle räsynuken. Se ol vielä vaik oltiin evakossa ja oli omat lapset jo ni viel oli jälellä. Se oli niin säilynt se räsynukke. Meien joulupukki ol sellainen, että sil ol vanha takki nurippäin ja harmaat hiukset ol veettynnään tähän etteen ja koivistolainen ol päässä ja naru vyöllä. Se tais olla meien vanha mamma. Siintä mie siit hoksasin, että ei se voi olla mikkään pukki, ku mamma sano, että hään lähtee hakemaan muka kaivolta vettä ja miusta tuntu, että nyt on jotain hämärää. Sit mie hoksasin, jot nyt on petetty ei tää ookkaan, ku meien mamma. Miina-mamma se ol siitte pukki. Olin jo koulussa, ku siellä Lyijysen Tahvo ol pukki, ku se ol sellanen isokasvonen ni siit mäni pukin jutut ni päin honkia.
Minkälainen joulukuusi teillä oli?
Joulukuus ol ja siihen laitettiin kynttilät ja sellaisia karamellejä mis ol keskipaikka neliskanttinen ja tupsut kahtapuolta ja jotain kultalankaa. Ne oli oikeen joulukuusen karamellejä niis ol pienet kiiltokuvat viel niissä karamellin päällä ja ol oikeen elävät kynttilät.
Kuinka kauan teillä pidettiin joulukuusta?
Se vietiin siit loppiaisenna.
Kävikö teillä tai kävitkö itse ropakoimassa?
En muista oisinko kerran olt ropakoimassa Venäläisen mään tyttöille. Mie olin siel niinkun yksinään, ettei meillä siel meiän nurkilla olt, kun siit ne Venäläisen lapset. Niit ol monta ja ne olit omiissa oloissaan ja mie siit olin joskus leikkimässä siellä.
Tuliko käytyä virpomassa?
Tuli. Heikin Sohvia, kun se ol Raja-ahon Sohvi ja se ol kummi ja Rahikan Olgaa se ol kummi ja Lyijysen Väinöä. Niitä tuli käytyä virpomassa. Ne oli pajunoksat, ei niis olt mitään niinkun nykyään laitteleevat kaikenlaisia höyheniä ja se ol vaan pajunoksat ja se loru luettiin ”virpuin, varpuin, tuoreeks terveeks, niin mont muonaa kuin mont kannaa, voilusikka lehmästä”.
Mie sain Sohvilta, jol ol lehmä ni kahen litran hinkin just sitä paistettua maitoa. Rahikan Olgalta sain munia ja voita ja rieskaa. Lyijysen Väinö-kummilta en muista mitä sain, mut kyl mie jotain sain syötävää.
Käytiinkö pääsiäisen aikaan kiikkumassa?
Voi veikkonen se se vasta kivaa, kun oltiin Kokon Eemelin navetan päässä isossa liiterissä pantiin kärrin reslat ja kettingit ja kiikuttiin. Toiset ottivat ison lauan ja kahta päältä narut ja sit orren ympär ja kun oikeen kovast mie mänin yli orrenkiin. Siit ku eil oikeen huvittant se kiikkuminen, siit ruvettiin peilaa piirusta (epäselvä sana). Kokon Jussi se vanha ukko, se lennätti meitä mut eihän myö sitä välitetty.
Muistuuko laskiaisesta mitään?
Latakassa käytiin, että kyl oli palton helmat paksussa jäässä, ku Latakassa lasket niin joutusaan sellanen ruoka, ettei niit tarvint erikseen. Se ol niin hirviän hyvää ja joutusaa.
Riisipuuroa, rusinasoppaa ja pullaa, leipää ja rieskaa. Jos sattu saamaan palasen lihhaa ni sekkiin siit syötiin. Joulukinkkua ei olt meillä. Jos kesällä oltiin jossain töissä niinkun Rantalassa ni Iivar toi aina jouluks palasen lihhaa.
Minkälaista ruokaa pääsiäisenä syötiin?
Munia ja mämmiä vissiin syötiin ja tavallista ruokaa.
Valmistettiinko teillä mämmiä kotona?
Kyl sit vissiin tehtiin. Ei sitä missä kauppois ollu kyl se kotonna piti tehä. Maltaita ja ruisjauhoja ja niitä imellytettiin siit tuohesta oli rove ja se pantiin uuniin.
Mistä lehikäiset tehtiin ja millä lailla?
Lehikäiset tehtiin kirnumaitoon uudisjauhoista ruisjauhoista. Kun syksyllä on kaalissa isot lehet ni kaalin lehen päälle parin sentin paksuinen taikina. Tasotettaan, ettei se nyt ole hirviän paksu. Sit pannaan kaalinlehet alle ja päälle ja kuumassa uunissa paistetaan. Kun ne on kypsiä ni kaalinlehet rapsitaan pois ja jää kauniin ruskiat lehikäiset. Se ol hirviän hyvvää verskin kirnumaion kans. Ei nyt ennään saa verskiä kirnumaitoa.
Laihal ol sellainen muoti, että emännät tekivät lauantaina hyllypiirakoita, siis perunapiirakoita ja porkkanapiirakoita, kun leivottiin. Siit pantiin lihaa uuniin ja paistovat siit maitoa, ku se alusmaito kuorittu maito ol hapatettu, siit se viillottiin potissa ja pantiin leipiin jälkeen uuniin paistumaan ni pyhäaamunna ol ruoka valmista. Niitä piirakoita ja lihaa uunista ja siit kokkarmaitoa ja verski maito päälle lautaselle ni siin ol pyhäaamunen murkina.
Minkälaista oli roppanarieska?
Kun lihasoppaa ol jäänynnään tähteeks. Sit lihvattiin ne perunat siint lihasopasta ja se liemi ja laitettiin vähä ruisjauhoja ja kauraryyniä joukkoon ja ne siit sekotettiin sekal. Siit tulli sellasta niinkun sakiempaa ja se pantiin pannulle ja voinokaretta rasvaks ja pantiin uuniin ja paistettiin. Se ol parin sentin paksusta siit. Se oli hurjan hyvää. Mamma-vainaa sano, että tie nyt roppanarieskaa, ku jäi lihasoppaa. Ei siihen siit mitään tarvint muuta senkun haukkaa vaan ja leikkaa paloja.
Vielä toinen ruoka? Mikä se oli? Pata... ?
Enstäin liha pantiin pannulle sianliha ruskistettiin. Sitte laitettiin raaat perunat, siivutettiin niinkun perunalaatikkoon ja sipulia. Siit ne pantiin siiheen ja vähä suolaa. Sit pantiin kannen alle ja välillä hämmennettiin. Se ol patajyskyä. Se tul niin joutusaan sellanen ruoka, ettei niit tarvint erikseen. Se ol niin hirviän hyvää ja joutusaa..
Kävikö teillä tai kävitkö itse ropakoimassa?
En muista oisinko kerran olt ropakoimassa Venäläisen mään tyttöille. Mie olin siel niinkun yksinään, ettei meillä siel meiän nurkilla olt, kun siit ne Venäläisen lapset. Niit ol monta ja ne olit omiissa oloissaan ja mie siit olin joskus leikkimässä siellä.
Tuliko käytyä virpomassa?
Tuli. Heikin Sohvia, kun se ol Raja-ahon Sohvi ja se ol kummi ja Rahikan Olgaa se ol kummi ja Lyijysen Väinöä. Niitä tuli käytyä virpomassa. Ne oli pajunoksat, ei niis olt mitään niinkun nykyään laitteleevat kaikenlaisia höyheniä ja se ol vaan pajunoksat ja se loru luettiin ”virpuin, varpuin, tuoreeks terveeks, niin mont muonaa kuin mont kannaa, voilusikka lehmästä”.
Mie sain Sohvilta, jol ol lehmä ni kahen litran hinkin just sitä paistettua maitoa. Rahikan Olgalta sain munia ja voita ja rieskaa. Lyijysen Väinö-kummilta en muista mitä sain, mut kyl mie jotain sain syötävää.
Käytiinkö pääsiäisen aikaan kiikkumassa?
Voi veikkonen se se vasta kivaa, kun oltiin Kokon Eemelin navetan päässä isossa liiterissä pantiin kärrin reslat ja kettingit ja kiikuttiin. Toiset ottivat ison lauan ja kahta päältä narut ja sit orren ympär ja kun oikeen kovast mie mänin yli orrenkiin. Siit ku eil oikeen huvittant se kiikkuminen, siit ruvettiin peilaa piirusta (epäselvä sana). Kokon Jussi se vanha ukko, se lennätti meitä mut eihän myö sitä välitetty.
Muistuuko laskiaisesta mitään?
Latakassa käytiin, että kyl oli palton helmat paksussa jäässä, ku Latakassa lasket niin joutusaan sellanen ruoka, ettei niit tarvint erikseen. Se ol niin hirviän hyvää ja joutusaa.
Riisipuuroa, rusinasoppaa ja pullaa, leipää ja rieskaa. Jos sattu saamaan palasen lihhaa ni sekkiin siit syötiin. Joulukinkkua ei olt meillä. Jos kesällä oltiin jossain töissä niinkun Rantalassa ni Iivar toi aina jouluks palasen lihhaa.
Minkälaista ruokaa pääsiäisenä syötiin?
Munia ja mämmiä vissiin syötiin ja tavallista ruokaa.
Valmistettiinko teillä mämmiä kotona?
Kyl sit vissiin tehtiin. Ei sitä missä kauppois ollu kyl se kotonna piti tehä. Maltaita ja ruisjauhoja ja niitä imellytettiin siit tuohesta oli rove ja se pantiin uuniin.
Mistä lehikäiset tehtiin ja millä lailla?
Lehikäiset tehtiin kirnumaitoon uudisjauhoista ruisjauhoista. Kun syksyllä on kaalissa isot lehet ni kaalin lehen päälle parin sentin paksuinen taikina. Tasotettaan, ettei se nyt ole hirviän paksu. Sit pannaan kaalinlehet alle ja päälle ja kuumassa uunissa paistetaan. Kun ne on kypsiä ni kaalinlehet rapsitaan pois ja jää kauniin ruskiat lehikäiset. Se ol hirviän hyvvää verskin kirnumaion kans. Ei nyt ennään saa verskiä kirnumaitoa.
Laihal ol sellainen muoti, että emännät tekivät lauantaina hyllypiirakoita, siis perunapiirakoita ja porkkanapiirakoita, kun leivottiin. Siit pantiin lihaa uuniin ja paistovat siit maitoa, ku se alusmaito kuorittu maito ol hapatettu, siit se viillottiin potissa ja pantiin leipiin jälkeen uuniin paistumaan ni pyhäaamunna ol ruoka valmista. Niitä piirakoita ja lihaa uunista ja siit kokkarmaitoa ja verski maito päälle lautaselle ni siin ol pyhäaamunen murkina.
Minkälaista oli roppanarieska?
Kun lihasoppaa ol jäänynnään tähteeks. Sit lihvattiin ne perunat siint lihasopasta ja se liemi ja laitettiin vähä ruisjauhoja ja kauraryyniä joukkoon ja ne siit sekotettiin sekal. Siit tulli sellasta niinkun sakiempaa ja se pantiin pannulle ja voinokaretta rasvaks ja pantiin uuniin ja paistettiin. Se ol parin sentin paksusta siit. Se oli hurjan hyvää. Mamma-vainaa sano, että tie nyt roppanarieskaa, ku jäi lihasoppaa. Ei siihen siit mitään tarvint muuta senkun haukkaa vaan ja leikkaa paloja.
Vielä toinen ruoka? Mikä se oli? Pata... ?
Enstäin liha pantiin pannulle sianliha ruskistettiin. Sitte laitettiin raaat perunat, siivutettiin niinkun perunalaatikkoon ja sipulia. Siit ne pantiin siiheen ja vähä suolaa. Sit pantiin kannen alle ja välillä hämmennettiin. Se ol patajyskyä. Se tul niin joutusaan sellanen ruoka, ettei niit tarvint erikseen. Se ol niin hirviän hyvää ja joutusaa..
Kosolan Vapun haastattelu 10.4.1995
Laihajärven kylätoimikunta
Kommentit