Kaikki uutisethan sillon kuunneltiin



Elina Hyypiän muistelot, osa 1


Laihajärvellähän toimi suojeluskunta. Kuka sitä siellä johti?

Kyllä ja se oli niinkun niitten sen järven ympärillä olevan kolmen kylän yhteinen porukka, Laihajärven, Laisniemen ja Kolholan. No isä (Matti) oli kyläpäällikkönä monet vuodet, mut sitä äiti ei muistanu, kuinka monta vuotta oli. Sitte minun käsityksen mukaan ni Korpisaran Emil Kolholasta. Se kävi meillä aika usein, et olisko se siirtyny sitte jo hänelle, mut hän oli kuitenkin jo hoitanu sitä porukkaa jollain tavalla. Oli järjestäny kesällä siellä urheilukilpailuja suojeluskuntalaisille.

Onko sinulla tietoa, kuinka paljon laihalaisia osallistui tähän suojeluskuntatoimintaan?

En yhtään osaa sanoa, mut ainakiin niinko sielt meiän kulmilta Pukin, Hyypiän veljekset ja Monnon ja ketäs kaikkia sieltä sitten kuulu.

Minkäslaista toimintaa näillä suojeluskuntalaisilla oli sitten, kun talvisota syttyi?
No sen jälkeenhän ne joutu kaikki sinne linnoitustöihin kaikki suojeluskuntalaiset. Väinö-setäkii, vaikka oli jo vanha, ni se joutu sillä perusteella, että oli suojeluskuntalainen.

Oliko siellä ilmavalvontatoimintaa suojeluskuntalaisilla?
Lotilla oli, lotat oli ilmavalvonnassa. Niil oli semmonen torni, missä ne oli.

Kukas sitä lottatoimintaa siellä johti?
No äitihän (Hanna) oli, mut ku ei hänkää muistanu, että mikä vuosi se oli, mihin saakka hän oli lottien puheenjohtajana. Sitte hänen muistinsa mukaan ni Monnon Mirjam sitte jatko.

Kuuluks tässä samalla tavalla sitte nämä järven ympäryskylät?
Kuulu kaikki.

Minkäslaista toimintaa lotilla oli?
No nehän toimi vissiin niinku minun käsittääkseen niil ol suojeluskuntalaisten kanssa yhteisiä ne iltamat. Niil ol yhteisiä kokouksia, yhteisiä näytelmäharjoituksia ja tommosia.

Käviks siellä ulkopuolisia ohjaamassa, vai oliko ne paikkakuntalaisia?

Suojeluskuntalaisia ainakii kävi joku, mikähän se oli se aluepäällikkö. Kun se poikkes joskus meilläkkii ja niitä kävi sitte ja joku piiripäällikkö, mitä niitä kaikkia oli.

Lottia ja pikkulottia

Osallistuiko tähän ilmavalvontaan sodan aikana kuinka paljon lottia?
Sitä mie en taas voi sanoa. En yhtään muista sitä. Sen mie muistan vaan, että Hilma se ainakiin oli ja ketä kaikkia niitä oli. Sieltä tornista kattovat sitä, kuinka meillä riihirakennusta ampuvat konekiväärillä. Meillä oli öljymoottori puimalassa, ni siel oli öljytynnyri. Ni siellä oli se pieni palokuuri siellä, missä oli se paloruisku. Mummot sitten, sillon oli jo Jokikylä evakoitu, et oli meillä, ni pyörittämällä pyörittivät sen öljytynnyrin sinne palokuuriin pois sieltä suuresta riihirakennuksesta, kun sitä ampuvat. Lentokoneesta ampuvat.

Oliks pikkulottia sillon ennen talvisotaa?

En mie muista ennen talvisotaa. Jatkosodan aikana sillon mie muistan, että sillon oli. Kudottiin sukkaa ja tehtiin hiilestä, mistä niitä tehtiin semmosia naamareita ja kaikennäköistä tehtiin.

Näitä valmisti niinku pikkulotat?
Niin ja kyl vissiin lotat yleensä kaikki.

No nämä toimivat sitten vielä molemmat sekä suojeluskuntalaiset että lotat jatkosodan aikana?
Miehiähän nyt ei ollu jatkosodan aikana sillä tavalla, mut lotathan niinku sielläkiin oli Jarvalla, siellähän oli semmonen kanttiini, missä lotat. Siellä oli kahvia, pullaa ja mitä kaikkea siellä oli. Mie olin siilo viimesen yön, kun lähdettiin -44, ni olin kirkolla muonittamassa. Oltiin koko yö, kun meillä kotona joutuvat odottamaan minua, ennenkun lähdettiin. Sinne tuotiin jostain motista mitäs miehiä ne oli. Sinne tuotiin lepäämään ja syömään ja saunomaan.

Ketä varten tämä kanttiini toimi Jarvalla?
Siinähän oli semmonen vartiokoppi, missä tarkistettiin kaikki henkilöllisyystodistukset ja kaikki siinnä mäellä (Kivikoinmäki). Ni ilmeisesti ne kävi sitte syömässä ja kävivät siellä kanttiinissa sitte. Niin ne kävikiin syömässä siellä. Meillähän asui kaksi niitä sotapoliisia, Lehto ja Verta.

Muistuuko jotain mieleen ajasta kuukausia ennen talvisodan syttymistä, noin henkilökohtasesti. Miltä se tuntu sitte, kun se sytty? Osattiinko sitä odottaa siellä vai?

No jollain tavalla se niinkun tuli, sillo ko ne miehet joutu lähtemään kaikki rakennusmiehet ja kaikki, että rakennus (uusi asuinrakennus) jäi keskeneräseks ja kaikki, että sillon se tuntu, kun ne joutu sinne lähtemään Kannakselle, että jotain vakavaa on tulossa. Sitähän ei osannu sillon kakarana käsittää sit, että mikä mut, että kuitenkin sit jo kun sota oli syttyny, ni se oli järkyttävää, kun isoisä, miehet ei ollu kotona (Antti H) joutu lähettämään hevosen sinne sotaan. Ja tää oli semmonen vanha hevonen, mikä oli kantavana, et se kun tekee sen yhden varsan, ni sitte se saa se naapuri Ollikan Anttoni, Pernan Anttoni sen hevosen, mut nahka takasiin. Ja sitte se joutu lähettämää sotaan ja sinne reissulle se hevonen jäi.
Ne kävivät hakemassa tavallaan niitä hevosia sillon.
No tää naapurin poika tää Venäläisen Arvi, ni vei meidän hevosen.

Muistuuko mieleen puhuiko vanhemmat sillon sodan syttymisestä?
No sitä mie en oikeastaan muista, että siintä ois ollu. Meillä kun oli sellanen tohina sen rakennuksen kanssa. Jokanen nukku, missä aitassa ja saunassa ja mikä missäkiin. Sillon ku ei ollu vielä mitään, ku kaikki oli sillon kesällä ja sitte syksyllä vasta ruvettiin pääsemään sen verran, et pääsi sisälle.

Mistä tieto sodan syttymisestä tuli esim. teille? Seurattiinko radiota kovasti?
No radiohan oli sillon, kaikki uutisethan sillon kuunneltiin, kun se oli niin, kaikki ne neuvottelut ja kaikki ne, ni uutisetha ne sillon oli tärkeitä, et nehän kuunneltiin.

No sitten kun tuli tieto sodan syttymisestä, niin miten se muutti elämää siellä kotona?
No ei se oikeastaan siinä vaiheessa sillon ko se sytty, ni siinä vaiheessa millään tavalla, mut ajattelihan sitä sitte, kun miehet oli siellä, ni sithän tietysti ajatteli sitä, mut ei siit sen enempi taas ajatellu siitä.

Tuliko koskaan mieleen sillon, että sieltä ehkä joutus lähtemään evakkoon?
No siitähän oli sillon jo puhetta aikasemmin, että ne suunnitelmathan oli tehty ja niistä kirjoittivat lehdissä ja radiossakiin oli. Ne suunnitelmathan oli tehty siltä varalta, että evakoidaan. Mut sit uskottiin vaan, et eihän täältä saakka jou'uta lähtemään.

Tuliks teille evakkoja sitte, kun sota sytty ja sieltä Kannakselta päin ne alko evakoimaan? 
Oliks teillä evakkoja?
Meille tuli Jokikylästä ja Satamasta, kun ne linnakkeitten ympäristöt evakoitiin sieltä rannikolta, melkein sukulaisia.

Kauanko ne viipyvät teillä?

Niin kauan, että kun kaikki lähdettiin.

Oliko ne tätä Sepän väkeä (Antti Hyypiän sisaren Maria Sepän perhettä)?
Oli ja sitten taas äidin veljen vaimo ja lapset.

Oliks teillä paljonkin niitä? 
No niin paljon kun sopi.

Sie kerroit sillon puhelimessa, että teillä oli ihan pienikin lapsi.
No se oli ihan muutaman päivän ikäinen se Sepän Väinön ja Rauhan se laps. Sillehän ne sitte hätäkasteen anto sille, kun se oli niin huonossa kunnossa.

Kastettiinko se teillä?
Juu. Sehän vissiin kuoli sitte myöhemmin, mut sillon se selvis.
Evakkomatkalla Taavetin asemalla, ni siellä rukoushuoneella myö oltiin sillon yks yö, ni seuraavana yönä se rukoushuone pommitettiin.
Myö oltiin siellä asemalla ja välillä käytiin istumassa ulkona rappusilla, kun siellä sisällä ei sopinut istumaan eikä paljon seisomaankaan.

Ketkäs teiltä joutuvat lähtemään sotaan?
No isä lähti ja setä (Väinö H). Setähän sitten kotiutettiin aika pian. Sen verran aikaa oli, että palellutti varpaat. Oli sillon talvisodan aikana. Isähän oli siilo talvisodan aikana ni, nehän joutu vissiin, missähän kaikessa ne oli. Ne oli Saarenpäässä ja sittehän ne sieltä jäätä pitkin tuli, kun ne joutu sieltä peräytymään. Niitähän tuli tänne Ristsatamaan tänne näille linnakkeille. Missä ne nyt teki niitä linnoitustöitä, siellähän oli ne tykit. Ja ilman Väinö-setää isä vissiin olis sinne jäälle jäänny, ku hän oli kuumessa sillon, kun ne Saarenpäästä hiihtivät. Setäkii joutu kaikki reput ja kaikki jättämään sinne jäälle, kun autto sitte isää.

Oliks hän haavoittunut? 
Ei kun oli sairas, kuumeessa.

Oliks sinun isä ensin linnoitustöissä ja sitten joutui armeijaan?

Oli, isä oli sen verran nuorempi, et joutu armeijaan. Setäkiin oli vähän aikaan.

Haavoittuiko Väinö sillon talvisodan aikana? 
Ei kun jatkosodan aikana. 

Muistuuko mieleen ketä laihajärveläisiä kaatui sodassa?
No täähän oli tää sanovat Hiekka Simon Anttoni tai Mutrun Anttoni siitä aika läheltä ja sitte tää Ollikan Lauriha katos ihan, et siitähän ei mitään tietoo lopullist tietoo tullu. En mie muita mie en tiedä, mikä ois taas sieltä meidän kulmilta päin.

Sitten vielä näistä evakoista. Mites evakkoihin suhdaututtiin?
Teillä tietysti, kun oli sukulaisia, ni se ol ehkä toisenlaista se suhtautuminen, mutta onks mitään tietoa, että mitenkä yleensä laihajärveläiset suhtautu niihin evakkoihin? 
Sieltähän tuli Kannakselta päin ja ainakii vähän aikaa oli joissain taloissa niitä.
Mie uskon, että niihin suhtauduttiin aika niinku myönteisesti, ettei se ollu semmosta, niinku sitten, kun me jouduttiin tonne Pohjanlahden rannalle, ni se oli ihan erilaista. Se oli vähän niinku samaa heimoa. Niin ja sitten kun koko ajan ajatteli, että joutuu itsekkii lähtemään.


Laihajärven kylätoimikunta. 
Elinan haastattelu Askolassa 27.3.1996

Kommentit

Suositut tekstit