Jos pakotti hammasta, niin revittiin tervanuoraa...
 |
| Laihan poikia. Toinen vas. Oron Lauri |
Kosolan Vapun muistelot, osa 2
Mitä Laihajärvellä tehtiin, kun oli päivän askareet tehty ja nuoret olivat läksyt tehneet?
Mie olin niin syrjässä, etten paljo ollu koulun jälkeen toisiin kanssa. Pyhäkoulureissuja pyhännä ja joskus nuoret kokoonnuttiin esimerkiks Monnon Lahjan kotonna ja pääsiäispyhän aikanna Kokon Eemelin karjakatoksen luonna kiikuttiin, että kyllä orret paukku ja reslat roikku, kun välil män kettingitkiin poikki ja oltiin piilosta, pelattiin kaikennäköst kesällä tikkaa ja pesäpalloa ja neljää maalia ja kivitippaa ja talven aikanna panttileikkiä. Väliin piettiin mukamas häitä ja juhlittiin ja leikittiin vaik nyt oltiin aika isojakkiin. Koulua leikittiin. Pojat ja tytöt kaik oltiin yksiissä. Se oli nuoriin kans kanssakäymistä.
Kävikö vanhempi väki kylässä naapureissa?
Kyllä siel kävivät naapurit toisiissaan. Ei olt sellasta että männään sillon kun kututaan. Meikäläisen aikanna ei ennään niin nurkkatanssia olt. Aikasemmat nuoret käivät nurkkatansseissa Venäläisen Anttoonilla Venäläisenmäellä. Siellä pitivät nurkkatanssia. Olivat pitäneet aikanaan siit Uutelassakiin siellä Lammin niemessä.
Oliko naisväellä iltakylässä kutomista mukana?
Ei ne ihan männeet sinne vaan peukaloita pyörittämmään. Ol niillä mukanna neulomiset. Aika usiast pistäyyttiin naapurissa, ettei niinkun nykyään, kun pittää olla kututtu ja lahjoja viiä. Eikä meien kylässä olt mittään luokkaeroja. Siellä olivat mökkiläiset sekä talolliset kanssakäymises keskenään. Talolliset auttovat mökkiläisiä, veivät talkoilla puukuormia, kun vaan ilmotti, että olis kohvit, jos vaan kuka tois puukuorman. Iltakylään tulleillle emäntä tarjos kohvit. Sehän nyt kuulu ihan, kun asiaan myriäiskohvit juuaan niin.
Oliko kylien välillä nuorten kanssa kahnauksia, kylätappeluita?
Joskus oli ollu iltamiissa jotain kahnausta. En mie muista mittään suurempia kahinoita tanssipaikoillakkaan. Mie en nyt oikiastaan paljon kerint käyväkkään niisä oman kylänkään tanssipaikkoissa.
Miltä talot näyttivät sisältäpäin?
Miun lapsuuessa tais olla vähemmän niitä tapettiseiniä. Oli isot tuvat. Muorin ja vaarin kammarit. Seinän vieriillä leviät isot penkit ja veettäviä sohvia ja iso maalaistalon pöytä. Mökkiläisiillä kel ol minkiinlainen siit, mut aika siistiä olivat meien kylässä talot. Hienompia paikkoja oli niinkun Bycklingillä. En ollut käynyt sisätiloissa, kun siellä kaupassa vaan. Samaten Pukin mäen talloissa en olt oikeen missään. Enemmän meikäläisen käymäpaikkoja ol Paavoilla, Rantalassa ja Kuuselassa ja Jarvalla.
Vähä ennen sotia alko olla tapetoituja kammareita. Ikkunoissa käytettiin verhoja, salusiinit sanottiin et oli yläkappa ja alakappa, mikä veettiin siit illalla etteen. Olhan jo pitkiä verhoja kammareissa. Muutamiissa talloissa oli maalatut lattiat. Maalaamattomat lattiat pestiin harjalla ja hiekalla parikiin kertaa kuukauessa. Talvella, kun ol puhtaampaa ei vissiin niin usiast niitä pesty. Ne käytti sellaista valkiaa hiekkaa. Puiset maitopytyt ja kirnutkiin pestiin valkialla hiekalla, kun ei separaattiakkan vielä olt.
Asuttiinko kesän aikana aitassa?
Ei yleensä, mitä nyt nuoremp väki ol aitoissa. Olhan siellä parissa kolmessa talossa pihassa sellainen, missä maitoja kesällä piettiin, missä sitten separoitiin. Oliko ne nyt maitohuoneita.
Muistuuko pitolääneistä mitään?
Pukin puoli ol ennen niinku ommaa lääniä. Siit ol taas Kankaanrannan puol. Kun meien häät oli niin sillon ol käsketty koko kylä ja niit oli toistasattaa ihmistä.
Minkälaisia olivat häätavat?
Puhemiehet ja kukkaspojat ja -tytöt. Siit ne piti kalassit enstäi ja siit olit ne kuuliaistanssit ja enstäi, kun ne meni kihloihin ne piti tanssit ja kun kuuliaiset olivat ja siit piettiin häät. Häät piettiin miehen kotonna ja morsiamen kotonna piettiin läksiäiset. Häissä laitettiin ruokaa, veskunasoppaa ja hernesoppaa ja jossain paikkaa ol oikein paistit ja rieskaa ja vehnästä ja leipää ja kaljaa. Rinkelit tehtiin ja myöhempiissä vaiheissa, kaakut ol nekkiin muotia. Pulla tehtiin pyöriä, se ol pitoranssi kahvin kans.
Miten häihin kutsuttiin ihmiset?
En muista käik ne kuttumassa talottain vai. Miun häihen ainakiin mamsu käi kuttumassa. Sillon kun Miina-mamma-vainaa kuol -35, ku hää ol kylän hieroja ni kyläläiset antovat joka talo ... (nauhan puoli vaihtuu)
Ostettiinko hääparille lahjoja?
Vietiin ostettuja lahjoja sekä siit kotonna tehtyjä. Sellanen muoti ol jotta morsian kävi kaason kans kerjuussa talloissa. Sieltä siit sai kaikennäköstä, villoja, pellavia, valmiita tavaroita, rahaa, mitä kukakiin anto siitten. Häihinkiin vei lahjoja kuka mitäkiin siitten. Miullekkiin tuli meien häissä kaiken maailman astiat. Olk niitä 72 paria kahvikuppia. Ja juomalasia ol.
Tanssittinko häissä?
Tanssittiin. Eihän häitä ilman, että siellä tanssittiin, hyvänen aika!
Kukas näissä häissä yleensä soitteli?
No Jarvan pojat. Eino, Vilho ja Antti Jarva.
Kuinka kauan häät kestivät?
No ne saatto kestää vuorokauven, vaikka kakskin ku hyvin sattu. En miä nyt muista, että ois usiampaa päivää olt, mut et kuitenkiin kyl ne aika kauvan kesti aina.
Oliko kuokkavieraista harmia?
No tais niitäkiin vähän olla että tais niissä häissä joskus tulla niitä tappeluita siellä kuokkavierain kanssa. En minä tiiä ei miun häissä, siellä tais olla kuokkavieraita sekä kaikkia mut kaikki ol tervetulleita. Sulhanen käski kaikki syömään kuka maantieltä kohalle tuli, ja vielä jäi ruokaa tähteeksi
Olitko itse koskaan kuokkavieraana häissä?
En.
Minkälainen tapahtuma olivat läksiäiset?
Miulla ei olt itellä läksiäisiä mut ne kuuluu olleen sellaisia et morsiamella oli sit joku saavi tai joku mihin siit pantiin läksiäisissä sitä rahaa. Et morsiamen pit käyvä sielt sit hakemassa. Et kyl ne sinne läksiäisiinki, mut ne ol sit morsiamen puolen sukua siellä läksiäisissä ja mut että jos saman kylän ihmiset män keskenään naimisiin niin nehän ol sit kaikki niinkun niissä pittoissa siitten, niin läksiäisporukka ku hääporukkakkii.
Minkälainen tapahtuma oli se, kun lähdettiin oljamiin?
Sitä oljamiin lähtöä mie en sen paremmin tient mut, että se män sinne vanhaan kottiin jokskun aikaa, viikon tai muutaman päivän tai miten siit siellä... et sitä mien tiijä ku en mie ole ikänään olt oljamiissa.
Tapahtuiko synnytykset Laihajärvellä kotona ja kuka siellä oli kätilönä?
No miä olen kyl vanhemman tytön tuota saanu kotona mut että miä mänin enstäi niin linja-autolla kirkolle, miä mänin kunnantalolle kätilöllen, et oli meininkissä lähtiä Viipuriin, ni kätilö sano jotta hyvä jos keritään kottiin jottei mihinkää Viipuriin lähetä. Se soitti taksin ja sit se sai Typön - Säkkijärvellä nyt ei montaa taksia oltkaa vuonna 1939 - niin sit se sai Typön kyytiin. Mut en miä muista, mikä sen Säkkijärven kätilön nimi ol, mikä kirkon talos ol koko kunnan kätilö. Se tuli kotiin ja kotona siit että sen verran että kerittiin kottiin. Uskin Jussi pan kaupan kii ja käi... kätilö soitti Jussille ja sano, jotta ”pitäs saaha vettä lämpenemmää et täält tullaan”. No se pan kaupan kii ja hyppäs moottorpyörän selkään ja män meille ja sano mammalle, äitille, jotta tuota vettä kuumenemmaan siält tullaa ja niin sitä tultiin siit ja ei oltu kun hetki kun ol tyttö valmis. Ja sittä joutu kätilö menemaan viel takasiin Toronojan torpalle, mut siitten sano, että siin tapaukses hän lähtee sinne ku siel on viies synnytys ja tääl on ensimmäinen, et tuuaa hänet takasiin tähän sammaan paikkaan. Niin se sit kävi. Kotona miä sain sen ensimmäisen, ja seuraavan lapsen sain, kun oltii evakossa niin tuolla Kaukasuon koululla.
Kun synnytykset tapahtuivat kotona, niin oliko lasten kuolleisuus suuri, kuoliko yleensä paljon lapsia?
En miä ainakaa tietänt että kylhän niit oli jollain meijän kylässäkkii kuolt, mut aika vähän niit oli. En miä ainakkaan suuremmast muista et monellakkaan ois olt. Mut emmiä tiijä sit onk ne olleet siit kotona synnyttänneet vai onk ne olleet missä, ku en miä muiheen synnytyksist ol tietänt sen enempää mittään, kun en ajan olloon kuult, että sillon ... muuta kun omat miä oon tient... mutta ei mull ole olt mitään heikkoa, en oo olt kipiä yheltäkkää enkä...
No kävikö terveyssisar tai kätilö katsomassa synnytyksen jälkeen lapsia?
Minkälainen tapahtuma olivat läksiäiset?
Miulla ei olt itellä läksiäisiä mut ne kuuluu olleen sellaisia et morsiamella oli sit joku saavi tai joku mihin siit pantiin läksiäisissä sitä rahaa. Et morsiamen pit käyvä sielt sit hakemassa. Et kyl ne sinne läksiäisiinki, mut ne ol sit morsiamen puolen sukua siellä läksiäisissä ja mut että jos saman kylän ihmiset män keskenään naimisiin niin nehän ol sit kaikki niinkun niissä pittoissa siitten, niin läksiäisporukka ku hääporukkakkii.
Minkälainen tapahtuma oli se, kun lähdettiin oljamiin?
Sitä oljamiin lähtöä mie en sen paremmin tient mut, että se män sinne vanhaan kottiin jokskun aikaa, viikon tai muutaman päivän tai miten siit siellä... et sitä mien tiijä ku en mie ole ikänään olt oljamiissa.
Tapahtuiko synnytykset Laihajärvellä kotona ja kuka siellä oli kätilönä?
No miä olen kyl vanhemman tytön tuota saanu kotona mut että miä mänin enstäi niin linja-autolla kirkolle, miä mänin kunnantalolle kätilöllen, et oli meininkissä lähtiä Viipuriin, ni kätilö sano jotta hyvä jos keritään kottiin jottei mihinkää Viipuriin lähetä. Se soitti taksin ja sit se sai Typön - Säkkijärvellä nyt ei montaa taksia oltkaa vuonna 1939 - niin sit se sai Typön kyytiin. Mut en miä muista, mikä sen Säkkijärven kätilön nimi ol, mikä kirkon talos ol koko kunnan kätilö. Se tuli kotiin ja kotona siit että sen verran että kerittiin kottiin. Uskin Jussi pan kaupan kii ja käi... kätilö soitti Jussille ja sano, jotta ”pitäs saaha vettä lämpenemmää et täält tullaan”. No se pan kaupan kii ja hyppäs moottorpyörän selkään ja män meille ja sano mammalle, äitille, jotta tuota vettä kuumenemmaan siält tullaa ja niin sitä tultiin siit ja ei oltu kun hetki kun ol tyttö valmis. Ja sittä joutu kätilö menemaan viel takasiin Toronojan torpalle, mut siitten sano, että siin tapaukses hän lähtee sinne ku siel on viies synnytys ja tääl on ensimmäinen, et tuuaa hänet takasiin tähän sammaan paikkaan. Niin se sit kävi. Kotona miä sain sen ensimmäisen, ja seuraavan lapsen sain, kun oltii evakossa niin tuolla Kaukasuon koululla.
Kun synnytykset tapahtuivat kotona, niin oliko lasten kuolleisuus suuri, kuoliko yleensä paljon lapsia?
En miä ainakaa tietänt että kylhän niit oli jollain meijän kylässäkkii kuolt, mut aika vähän niit oli. En miä ainakkaan suuremmast muista et monellakkaan ois olt. Mut emmiä tiijä sit onk ne olleet siit kotona synnyttänneet vai onk ne olleet missä, ku en miä muiheen synnytyksist ol tietänt sen enempää mittään, kun en ajan olloon kuult, että sillon ... muuta kun omat miä oon tient... mutta ei mull ole olt mitään heikkoa, en oo olt kipiä yheltäkkää enkä...
No kävikö terveyssisar tai kätilö katsomassa synnytyksen jälkeen lapsia?
Ei
Miten rokotukset?
Ei niitä sillon viel rokotettu. Rokotettiinko meienkiin ensimmäiset vasta kouluiässä. Ku ei mitään neuvoloita sillon olt. Vasta koulussa sai isorokkorokotuksen. Näillä ensimmäisillä ol niin vähän niitä rokotuksia. Koulussa annettiin siit calmet-rokotuksia ja kurkkumätää vastaan.
Sairasteliko lapset pienenä kovasti?
Ei. Ihmeen terveitä olivat. Ainakiin meien omat. Talvisovan aikanna vanhemp tyttö joutu sairastamaan hinkuyskän ja ripulin. Merikarviallakiin kunnanlääkär sano jot ”evakon kakarat porraa luijaa” ja käski aspirinin antaa ja siin ol koko hoito. Ei meien oikeen sairastelleet. Mitä nyt sit tuli näitä vesirokkoja ja sellaisia. Niitä nyt ei osannu pittää sairauksenna.
Oliko näihin lääkkeitä, omatekoisia tai muita?
Ei meillä miltään, jos yskä jatku pitempään siit jotain yskänlääkettä. Jollain hauottiin jos ol korvasärkyä. Ei niillä olt suuremmast niitä korvasärkyjäkkään. Hammaspakko ol mut ku sanottiin jot ku et virka kellekkään ni kukaan eil tiiä jotta hammasta pakottaa. Otettiin pois, kun ne alko liikkumaan. En mie ois kerint työhön, eikä leipää hankkimaan, jos oisin niihen kans ravant. Ne olivat vaan, toinen toistaan suojelivat. Jos pakotti hammasta, niin revittiin tervanuoraa ja sanottiin tervapenskoiks niitä ja laitettiin posken päälle se riivitty tervanuora ja villane huivi pään ympärille ja umphuppuun peitteeseen -se jäi sillä se hammaspakko. Korvasärkyä miul ei oo oltkaan ikänä. Lämmittämisellä hoieltiin jos ol.
Mitä kurkkukivulle tehtiin?
Katottiin, jos tulee keltasia rokkoja kurkkuun ni sit vaan lääkäriin ja antbioottikuuri. Se ol angiinaa siitten.
Minkälaisia muistoja on hautajaisista?
Miina Koson hautajaisista. Hän ol koko kylän hieroja ja kuppar. Vaikka ol parasta työaikaa elokuussa niin 28 hevosta, auto ja pyörämiehet olivat saattamassa hautaan. Kyläläiset auttovat hautajaisiin pitoa ja hyvin mänivät kaikki, oikeen kiitettäväst.
Miten ruumista säilytettiin?
Meillä ol kotonna sellainen katoksen tapanen. Vesisaavit ol siinnä kirstun alla, kun ol vielä ukkosen ilmaa sillon. Kun hänellä ol mahassa se liikkuva syöpäkasvi ja siit ku se pitkiillä kärriillä vietiin sinnen Kokkomäkkeen niin se alko vuotamaan ja hajua tuli, mut se ol justiin kesän mätäkuun aikaan, ni ei se mikä ihme olt siitten. Nehän säilyttivät siitten riihessä, taikka aitassa, missä nyt ol sellaiset ennenkun lähettiin viemään hautaan.
Ostettiinko arkut vai tehtiinkö niitä?
Ainakiin köyhempiille tehtiin kylässä. Samantyylisiä ne olivat, kun ostoarkutkiin puusta tehtyjä ja maalattuja. Ei ne olleet sillä viisiin koristeltuja. Jotkut rikkaammat tietyst ostivat arkut. Yhtä hyvin kelpasivat sinnen ne vaatimattomammat, kun ylen hienotkiin.
Tässä oli puhe tästä vainajasta, kuka hän oli?
Miina Elisabet Vilhelmiina Koso. Hän ol miun isoäiti. Monnon Gabrielin talossa tehtiin hänelle arkku. Kun ne oli niin kun kylän vanhoja oli ne Monnon... (tauko)
Kylänlukusiilla luetettiin lapset, luetettiin aikuset ja rippikouluun pyrkijät. Neljätoista olin täyttänt kun maaliskuun 4. päivä olin rippikouluun pyrkimässä. Ne ol Peltolan Iivarilla ulkotupa, Rainiossa on kylänlukutupa. Lyijysen Simolla ja Väinöllä, ne olit kaik sillon yhessä vielä, kun viis vuotta vanhanna siellä kylänluvussa ol lukusiinna ja siit Sunin Matti, Kiren Matiks sanottiin, oli siellä, se luvetti meitä pieniä se ol sellainen lihava pappa pöyän päässä istu ja luvetti meitä siitten.
Tuliko käytyä pyhäkoulussa?
Kyllä. Opettajia oli Hyypiän Liisi, Rytkön Elma, Rainion Ilmar, Rainion Lempi ja Monnon Eeva. Kotolan Annakiin ol olt aikanaan mut mie en oo Annan pyhäkoulussa olt.
Muistuuko kylän vanhimmasta tarinoita, kun hän oli kylänluvuissa?
Kyselikö pappi häneltä?
Sitä en muista. Niit ei lapsenna tullu seurattua. Ja myöhemmässä vaiheessa kun olin pois koko kylästä. Kylän vanhoja olivat Paavoin Matti toisella puolella kyllää ja Monnon Gabriel vai Matti -kump se nyt ol toisella puolella kyllää.
Mitä kylän vanhimmat vaikuttivat kylällä?
Niihen olis pitäny valvoa kylän järjestyksestä. Miusta ainakiin tuntu, jotta mitä mie omalt kohalta oisin tarvint apua järjestykseen, niin ne olivat vähä liian arkoja. Ne ei uskaltanneet kaikkiin asioihin puuttua. Niinkun esimerkiks olin viimistä luokkaa koulussa, kun sillon käytiin vaan neljä vuotta. Mie näin syksyllä jouvuin olemaan neljä päivää pois koulusta, kun äiti ol oikein ilkiä ja se piti sitä ommaa meteliä ja mellastustaan ja se yöjalkaan ajo miut ja mamman pois kotonta ja siit myö oltiin Jarvalla enstäin ja siit myö mäntiin Paavoille ja mie sanon, että minä en lähe ennen kottiin ennenko puututta asiaan jotta yks ihminen ei saa remmastaa ja tehä sitä että pittää olla koulustakkiin pois sen takia kun se mutkittellee. Mut ei uskaltant Paavoin Mattikaan kajota et olis kajont siihen. Siit mie niin paljon jauhon, että ne soittivat siit poliisit siihen.
Kertoisitko rippikouluajoilta?
Mie olin syksyllä rippikoulussa Niemisillä kortteeria sen kaks viikkoa ja sit kevväällä kävin polkupyörällä kaks viikkoa rippikoulussa Laihalt kotonta.
Olivatko samaan aikaan tytöt Ja pojat rippikoulussa?
Olit. Rippikoulua piti rovasti Lahti, toista en muistakkaan ... Vähäpassi tais olla ja Immonenkiin tul vasta myöhemmin. Rippikoulua piettiin kirkossa.
Minkälaista rippikoulussa oli? Tehtiinkö siellä kiusaa toisille ja papille?
Koiruutta. Ei siellä päivällä mitään koiruuksia olt, mut siitkun ol se iltakirkko meillä ni Tenkasen poika varasti kotonta isältään avaimet, ett päästiin kirkkoon ja oltiin siellä kirkossa ja veistokoulun pojat tulit ja sinnen kirkkoon ja sit kun ne näkit, jotta pappi tulee ne hyökkäs karkuun, mut pappi ottikii pojat kiinni, jotta mihinkään ei lähetä, jokaine tulee sinne iltakirkkoon ja siellä sitä vaan oltiin. Sellaista nuoriin hullutusta.
Minkälaiset olivat rippivaatteet siihen aikaan tytöillä ja pojilla?
Tytöillä ol valkiasta villakankaasta tehdyt mekot ja poikiil ol tehty housut ja takki.
Pidettiinkö kotona juhlatilaisuutta?
Ei meil olt mittään sen suurempaa juhlaa, mut tietyst kellä oli sukulaisia rippijuhliissa ni kotonna pitit juhlia.
Paljonko oli siihen aikaan koulussa oppilaita ja montako luokkaa oli?
Neljä luokkaa. Myöhemmällä tul jatkoluokka, jatkokurssi mikä käytiin siit illalla. Mie käin vaan kolme viikkoa jatkokurssia. Mie sanon kunnan herroille, että jos miun pittää näihen jatkokurssiin takia täs koton olla, niin sit saatta tuua leipääkin et mun täytyy lähtiä leipää hankkimaan.
Joutuiko läksyjen takia vaikeuksiin tai jäikö luokalle?
Ei siellä taint oikeen moni luokallekaan jäähä. En mie laiskas usiast olt, mut seisomassa mie olin. Mie jouvuin olemaan jälki-istunnossa, kun oltiin järjestäjännä Koson Aino, Rainion Pentti ja minä. Mie oli kyyryssä lakasemas lattiaa, ni Pentti tullee ottaan tälviis takkaapäin minnuu ympär kiin, mut mie pyörähin ympär ja länttäsin luual vasten naamaa, ni kyl ol Pentin naama aika komian näkönen. Siiheen aikaan ol se tapa, ku sai järjestyshommat tehtyä, ni opettaja asu sillon jo koululla, ku Martti ol kuolt, ni siit piti männä opettajan oven taakse hyväst jättämään, kun lähtöö ni opettaja kysy jot ”mitäs sen Pentin naama on ton näkönen”. No ku se silviisiin läklätti se Pentti, niin ja no kun Vappu löi. Siitä kaks tuntia jälki-istuntoa.
Miksi jouduit seisomaan tunnilla?
No mie olin niin vilkas ja miun piti nähä toiset lapset kaikki kerralla ja aina tul katottua sivulle ja toisia ni opettajjaa se kiukutti ni se ain seisotti miua. Vissii kukkaa ikänää seisont niin paljon ku mie, ilmankos ne jalat on niin huonoks männeetkin. Muuten hyvä opettaja.
Miten rokotukset?
Ei niitä sillon viel rokotettu. Rokotettiinko meienkiin ensimmäiset vasta kouluiässä. Ku ei mitään neuvoloita sillon olt. Vasta koulussa sai isorokkorokotuksen. Näillä ensimmäisillä ol niin vähän niitä rokotuksia. Koulussa annettiin siit calmet-rokotuksia ja kurkkumätää vastaan.
Sairasteliko lapset pienenä kovasti?
Ei. Ihmeen terveitä olivat. Ainakiin meien omat. Talvisovan aikanna vanhemp tyttö joutu sairastamaan hinkuyskän ja ripulin. Merikarviallakiin kunnanlääkär sano jot ”evakon kakarat porraa luijaa” ja käski aspirinin antaa ja siin ol koko hoito. Ei meien oikeen sairastelleet. Mitä nyt sit tuli näitä vesirokkoja ja sellaisia. Niitä nyt ei osannu pittää sairauksenna.
Oliko näihin lääkkeitä, omatekoisia tai muita?
Ei meillä miltään, jos yskä jatku pitempään siit jotain yskänlääkettä. Jollain hauottiin jos ol korvasärkyä. Ei niillä olt suuremmast niitä korvasärkyjäkkään. Hammaspakko ol mut ku sanottiin jot ku et virka kellekkään ni kukaan eil tiiä jotta hammasta pakottaa. Otettiin pois, kun ne alko liikkumaan. En mie ois kerint työhön, eikä leipää hankkimaan, jos oisin niihen kans ravant. Ne olivat vaan, toinen toistaan suojelivat. Jos pakotti hammasta, niin revittiin tervanuoraa ja sanottiin tervapenskoiks niitä ja laitettiin posken päälle se riivitty tervanuora ja villane huivi pään ympärille ja umphuppuun peitteeseen -se jäi sillä se hammaspakko. Korvasärkyä miul ei oo oltkaan ikänä. Lämmittämisellä hoieltiin jos ol.
Mitä kurkkukivulle tehtiin?
Katottiin, jos tulee keltasia rokkoja kurkkuun ni sit vaan lääkäriin ja antbioottikuuri. Se ol angiinaa siitten.
Minkälaisia muistoja on hautajaisista?
Miina Koson hautajaisista. Hän ol koko kylän hieroja ja kuppar. Vaikka ol parasta työaikaa elokuussa niin 28 hevosta, auto ja pyörämiehet olivat saattamassa hautaan. Kyläläiset auttovat hautajaisiin pitoa ja hyvin mänivät kaikki, oikeen kiitettäväst.
Miten ruumista säilytettiin?
Meillä ol kotonna sellainen katoksen tapanen. Vesisaavit ol siinnä kirstun alla, kun ol vielä ukkosen ilmaa sillon. Kun hänellä ol mahassa se liikkuva syöpäkasvi ja siit ku se pitkiillä kärriillä vietiin sinnen Kokkomäkkeen niin se alko vuotamaan ja hajua tuli, mut se ol justiin kesän mätäkuun aikaan, ni ei se mikä ihme olt siitten. Nehän säilyttivät siitten riihessä, taikka aitassa, missä nyt ol sellaiset ennenkun lähettiin viemään hautaan.
Ostettiinko arkut vai tehtiinkö niitä?
Ainakiin köyhempiille tehtiin kylässä. Samantyylisiä ne olivat, kun ostoarkutkiin puusta tehtyjä ja maalattuja. Ei ne olleet sillä viisiin koristeltuja. Jotkut rikkaammat tietyst ostivat arkut. Yhtä hyvin kelpasivat sinnen ne vaatimattomammat, kun ylen hienotkiin.
Tässä oli puhe tästä vainajasta, kuka hän oli?
Miina Elisabet Vilhelmiina Koso. Hän ol miun isoäiti. Monnon Gabrielin talossa tehtiin hänelle arkku. Kun ne oli niin kun kylän vanhoja oli ne Monnon... (tauko)
Kylänlukusiilla luetettiin lapset, luetettiin aikuset ja rippikouluun pyrkijät. Neljätoista olin täyttänt kun maaliskuun 4. päivä olin rippikouluun pyrkimässä. Ne ol Peltolan Iivarilla ulkotupa, Rainiossa on kylänlukutupa. Lyijysen Simolla ja Väinöllä, ne olit kaik sillon yhessä vielä, kun viis vuotta vanhanna siellä kylänluvussa ol lukusiinna ja siit Sunin Matti, Kiren Matiks sanottiin, oli siellä, se luvetti meitä pieniä se ol sellainen lihava pappa pöyän päässä istu ja luvetti meitä siitten.
Tuliko käytyä pyhäkoulussa?
Kyllä. Opettajia oli Hyypiän Liisi, Rytkön Elma, Rainion Ilmar, Rainion Lempi ja Monnon Eeva. Kotolan Annakiin ol olt aikanaan mut mie en oo Annan pyhäkoulussa olt.
Muistuuko kylän vanhimmasta tarinoita, kun hän oli kylänluvuissa?
Kyselikö pappi häneltä?
Sitä en muista. Niit ei lapsenna tullu seurattua. Ja myöhemmässä vaiheessa kun olin pois koko kylästä. Kylän vanhoja olivat Paavoin Matti toisella puolella kyllää ja Monnon Gabriel vai Matti -kump se nyt ol toisella puolella kyllää.
Mitä kylän vanhimmat vaikuttivat kylällä?
Niihen olis pitäny valvoa kylän järjestyksestä. Miusta ainakiin tuntu, jotta mitä mie omalt kohalta oisin tarvint apua järjestykseen, niin ne olivat vähä liian arkoja. Ne ei uskaltanneet kaikkiin asioihin puuttua. Niinkun esimerkiks olin viimistä luokkaa koulussa, kun sillon käytiin vaan neljä vuotta. Mie näin syksyllä jouvuin olemaan neljä päivää pois koulusta, kun äiti ol oikein ilkiä ja se piti sitä ommaa meteliä ja mellastustaan ja se yöjalkaan ajo miut ja mamman pois kotonta ja siit myö oltiin Jarvalla enstäin ja siit myö mäntiin Paavoille ja mie sanon, että minä en lähe ennen kottiin ennenko puututta asiaan jotta yks ihminen ei saa remmastaa ja tehä sitä että pittää olla koulustakkiin pois sen takia kun se mutkittellee. Mut ei uskaltant Paavoin Mattikaan kajota et olis kajont siihen. Siit mie niin paljon jauhon, että ne soittivat siit poliisit siihen.
Kertoisitko rippikouluajoilta?
Mie olin syksyllä rippikoulussa Niemisillä kortteeria sen kaks viikkoa ja sit kevväällä kävin polkupyörällä kaks viikkoa rippikoulussa Laihalt kotonta.
Olivatko samaan aikaan tytöt Ja pojat rippikoulussa?
Olit. Rippikoulua piti rovasti Lahti, toista en muistakkaan ... Vähäpassi tais olla ja Immonenkiin tul vasta myöhemmin. Rippikoulua piettiin kirkossa.
Minkälaista rippikoulussa oli? Tehtiinkö siellä kiusaa toisille ja papille?
Koiruutta. Ei siellä päivällä mitään koiruuksia olt, mut siitkun ol se iltakirkko meillä ni Tenkasen poika varasti kotonta isältään avaimet, ett päästiin kirkkoon ja oltiin siellä kirkossa ja veistokoulun pojat tulit ja sinnen kirkkoon ja sit kun ne näkit, jotta pappi tulee ne hyökkäs karkuun, mut pappi ottikii pojat kiinni, jotta mihinkään ei lähetä, jokaine tulee sinne iltakirkkoon ja siellä sitä vaan oltiin. Sellaista nuoriin hullutusta.
Minkälaiset olivat rippivaatteet siihen aikaan tytöillä ja pojilla?
Tytöillä ol valkiasta villakankaasta tehdyt mekot ja poikiil ol tehty housut ja takki.
Pidettiinkö kotona juhlatilaisuutta?
Ei meil olt mittään sen suurempaa juhlaa, mut tietyst kellä oli sukulaisia rippijuhliissa ni kotonna pitit juhlia.
Paljonko oli siihen aikaan koulussa oppilaita ja montako luokkaa oli?
Neljä luokkaa. Myöhemmällä tul jatkoluokka, jatkokurssi mikä käytiin siit illalla. Mie käin vaan kolme viikkoa jatkokurssia. Mie sanon kunnan herroille, että jos miun pittää näihen jatkokurssiin takia täs koton olla, niin sit saatta tuua leipääkin et mun täytyy lähtiä leipää hankkimaan.
Joutuiko läksyjen takia vaikeuksiin tai jäikö luokalle?
Ei siellä taint oikeen moni luokallekaan jäähä. En mie laiskas usiast olt, mut seisomassa mie olin. Mie jouvuin olemaan jälki-istunnossa, kun oltiin järjestäjännä Koson Aino, Rainion Pentti ja minä. Mie oli kyyryssä lakasemas lattiaa, ni Pentti tullee ottaan tälviis takkaapäin minnuu ympär kiin, mut mie pyörähin ympär ja länttäsin luual vasten naamaa, ni kyl ol Pentin naama aika komian näkönen. Siiheen aikaan ol se tapa, ku sai järjestyshommat tehtyä, ni opettaja asu sillon jo koululla, ku Martti ol kuolt, ni siit piti männä opettajan oven taakse hyväst jättämään, kun lähtöö ni opettaja kysy jot ”mitäs sen Pentin naama on ton näkönen”. No ku se silviisiin läklätti se Pentti, niin ja no kun Vappu löi. Siitä kaks tuntia jälki-istuntoa.
Miksi jouduit seisomaan tunnilla?
No mie olin niin vilkas ja miun piti nähä toiset lapset kaikki kerralla ja aina tul katottua sivulle ja toisia ni opettajjaa se kiukutti ni se ain seisotti miua. Vissii kukkaa ikänää seisont niin paljon ku mie, ilmankos ne jalat on niin huonoks männeetkin. Muuten hyvä opettaja.
Kosolan Vapun haastattelu 10.4.1995
Laihajärven kylätoimikunta
Kommentit