Millä tavoin nää talot ol sisustettu?
Sivin Lahjan muistelot jatkuu ...
 |
| Rippikoululaisia 1925 |
Millä tavoin nää talot ol sisustettu? Aloitetaanko vaikka tuvasta?
Tuvassa ol enstäin se iso leipäuuni ja se melkein vei neljänneksen monessakkii talossa se uuni tillaa siintä. Sit siel ympär tuvan olivat penkit, leviät puupenkit ja sit yhellä sivulla ol sitte sellaisia sohvia, sivusta veettäviä sänkyjä riippuen ain siintä, minkä verran ol ihmisiä talossa, sit niin monta sänkyä ol aina sit tuvassa ja riippu siitäkii, että jos ol useampia huoneita, ni ei tarvint sit. Mut yleensä tuvassa ol yks tai kaks sänkyä, jos ol paimenpoikia ja jos ol vanhojapiikoja tai jotakin, niin ne aina olivat sit ja siellä. Siel ol iso pöytä ja pöyän eessä ol jakku, penkki ja tuota. Sit ol kaappi ja jotakin siellä, missä astioit piettiin ja sellaista ja ruokakaappi. Meil ol ainakii, vanha-aikainen kun ol se tupa, ni meil ol kaksi ortta siellä perällä, sellaset pyöriät vuollut ja niihen päällä kuivattiin pärreitä, tai mitä nyt hyvänsä, mut sit ne otettiin pois, jostain syystä, mihin ne nyt sit käytettiin ne orret. Sit meille jäi sellainen yks ors, siihen keskelle tuppaan, missä ol sitte kiikku aina pääsiäisenä ja sit jouluks laitettiin kuus roikkumaan siintä, iso kuus siintä orresta sit. Sit luomapuien paikka ol siinä sitte siinä orressa. Sehän ol jokahisessa talossa, vaik ei samanlaista ortta olt, ni ol ne orret kuitenkii siel jonkinlaiset.
Minkälainen katto siinä oli?
No meil ol juoniaiset täällä tuvan puolella. Ko ne juoniaiset ol näin, ni se lauta ol täällä alapuolella.
Minkälainen lattia oli? Minkälaiset ikkunat ja liitta?
Puulattia. No meillä ei olt maalattu ko vasta ihan sitte ko ol tää uus lattia tehty. Meil ol sellanen vanha puulattia. Ikkunat meil olivat kuusruutuset, niinku useammassa talossa, mut sit ol sellaisia taloja, mis ol kolmeruutuset. Siel ol sekä että meiän kylässä.
Ennen vanhaan ol oikein hiillos ja sinnehän ne laitettiin ne puut sinne liittaan. Sieltä puhallettiin aina ja kohvituli tehtiin, ettei tarvint tehä uutta tulta, ko illalla kahvia rupes keittämään. Meil ol uunin alapuol kivestä, isoista kivistä ja yläpuol ol tiilestä. Sit sota-aikan, kun oltiin pois, ni sit toivottiin, et ko ryssä ois vient meilt pois sen ison uunin, ku siin ois olt aika purkaminen, ni tää onneks ol vienynnäkkii sen pois. Sit ei olt muuta ku pyöreä pystyuuni siinä, ni sit myö saatiin sellainen hyvä tiiliuuni, jonka Hengon (Koson) Urho tek meille.
Minkälainen oli se uunin päällinen? Sopiko siellä makaamaan? Mitä siellä säilytettiin?
Oli se niin iso, meiän uunin pääl ainakiin ja kylhä jokaisen uunin päälle sopi ja meil ol vielä solat siellä ympärillä. Se uuni ei olt seinässä kiinni, siel sopi vaik piilosillaan olemaan. Ei ollu sermiä uunin päällä, se ol ihan ilman sermiä. Siel ol aina saippuakori ja sukkia, sitte siellä ol ja kuivattiin töppöset. Meil ei hevosen valjait siellä uunin päällä pietty, kyl niit kuivattiin kyllä siellä, ne tuotiin sisälle, mut mie en muista, et oisko ne milloinkaan olt uunin päällä, ko nehän kovettu sitte, jos ne uunin päällä oli, mut ne oli muuten vaan siellä.
Kuinka usein sitä lämmitettiin?
Kesällä lämmitettiin kerran viikossa, ku se ol se leivottava, mutta talvella joka päivä ja sit laitettiin ruoka sinne uuniin, milloin mitäkin kukin emäntä laitto. Potaatti ol pääasiassa, mistä sitä ruokaa laitettiin, kaali ja sellaist.
Kuinka pitkillä puilla uuni lämmitettiin?
No meil ol siinä 40-50 sentin välillä ne halot, ei meillä pitempiä olt.
Minkälaiset ikkunaverhot olivat tuvan puolella?
Meillä ol tuolla ylläällä, eikä meil olt niit salusiiniakkaa, enneku Eeva synty, ni sitte ko tuo Peltose Hanna, Anna ol meillä sit apulaisena, ni sit se halus tuvan ikkunoihin alusverhot. Ni sit tehtiin meillä vasta -28 tulivat meille ensimmäiset verhot, palttinasta tehyt.
Käytettiinkö mattoja lattialla?
Jonkun verran, enimmäkseen tuvan lattialla ei olt, niinku kammarin lattialla, kun tuotiin reki tuppaan ja siin tehtiin kaikki ne sellaset työt, niin siin ei yleensä mattoja olt, jos pyhän ajaks sitte laitettiin, mut ei muuten.
Minkälaiset kalusteet olivat kamarin puolella?
Meil ol toisessa kammarissa piironki ja sit ol lahvipöytä, Monnon Huukon tekemä Salajärvellä veistokoulussa, sellanen sivusta veettävä sohva ja toisessa kammarissa ol samanlaiset. Meil ol pienet huoneet.
No missäs pesukomotti ol?
Se ol oven pielessä pesukomotti ja siin ol se pyyheliinateline ja sit pyyheliinapeite siin roikkumassa. Mein isä ol kova pesettämmää käsiä. Ne pit pestä puhtaiks, et pestiinkö ne sit, pyyheliinast näk sen sit. Komotti ol sellainen, sit ol vähän kaikenlaisia. Toisis ol tasanen tää päällinen, sit siinä ol sellanen kaappi siin alla, mut sit toisia ol sellaisia ja siihen ol tehty sellanen teline, jossa oil saippualaatikolle paikka ja. En mie osaa sitä oikein selvittää.
Oliks likaämpärille sit paikka siinä alla?
Ei. Ne viskattiin kuistin ovelta sinne, jos tul naapuri, ni sai veet silmille. Sinne viskattiin käsienpesuveet, talvellakkii, ei olt nii.
Likaämpäriä ei olt siinä mielessä, mut sit ol noille tiskivessiille ol ne pulaämpärit ja vasikoille juomaämpärit ja ne sellaset. Niihin pantiin sitte rasvaset veet. Elukoille piti antaa, mitä elukoille voi antaa, ni ne pantiin ämpäriin, mut tuota. Meiän isä sano, et hää sai, kun Hämäläiselle män, ni Tyyne viskas pesuvain, pesuveen sai silmille.
Oliks kamarin tai tuvan puolella seinissä pahvia tai tapettia?
Ei meil olt tuvan puolella mittään, ihan hirsiseinät ol. Sit 30-luvulla laitettiin pahvit sinne. Mut siellä kammarin puolel ol pahvit ja tapetit. Ne ol aina kuka minkälaiset halus laittaa sit. Ei yleensä tapetoitu, mut nyt viimeisinä vuosina enne talvisottaa, ni sit alko olla jo tuvat laitettu.
Oliks kenellä paneloitu alapuoli tuvan seinässä?
Meil ei olt, mut Orolla ol ja Monnolla ol ja Kokolla ol vissiin, ol toisin paikoin niit sellasia panelia.
Kuinka usein näitä huoneita siivottiin?
No silla ennen vanhaanhan siivottiin jouluks ja juhannukseks tehtiin suursiivous sit, et pestiin seinät ja orret ja kaikki, mut siivoushan tehtiin aina sit, mut ei meillä oikein usein sitä isoa tuvan lattiaa pesty. Äiti sano aina, et hänen isä ko eli, ni se sano aina, et peskää lattia, et siin on niin mukava kävellä paljain jaloin puhtaalla lattialla. Toiset ei antaneet pestä sitä lattiaa muuta ku kerran pari vuoteen, ku se mätänty. Ol sellasia isäntiä, jotka ei antaneet pestä. No siel ol rakoset, siinä puulattiassa, ni vesi jäi sinne. No nii sehän lorotti sinne ja se olihan hyvä.
Miten siivottiin ja mitä pesuaineita käytettiin?
Ei pesuaineita käytetty, mut tuota tuo vanha vihta tehtiin, tuotiin sit aina saunasta tuotiin, millä lakastiin lattia ja se, mut sit 30-luvulla alko olla sit jo, kun nuo Martat toimivat ja muuta ni sit laitettiin lysolia tai tärpättiä lattianpesuveen sekkaan, ni se anto hyvän hajun ja desinvioi, mut lysoli ei oikeastaan, sehän ei oo mitään hyvän hajuista, mut tärpätti anto jo vähän paremman hajun. Sitä käyttivät, mut sitte tuota, se on miua askarruttanut, et ku nyt nykyään ei oo syöpäläisiä minkäänlaisia. Ennen vanhaan, kun tul niit kirppuja ihan tuonne, ni sanovat sillä viisiin, et hiekkamaassa ne niiko pessiit ja niitä tul sit lattialle, et saatto hyppiä tänne ain jalkoihin, mut sen tähen sitä lysolia ja tärpättiä käytettiin.
Oliks lutikoita ja semmosia? Oliko lapsien päissä täitä?
Olhan niitäkiin. Sanovat, että ”seinään päin sinnuu lutikka latikan poika”. No täitähän ol kouluaikana. Oisko niitä muulloin olt.
Miten kirppuja ja lutikoita hävitettiin?
Kammalla ja olhan sitä harmaat salvaa sitte vissiin. Ei miul ainakaan mitenkään sillai häiritseväst olt niit. Kyl niitä ol.
Siihen aikaan, ku nuo on olleet morsiammena, niinku Pukin (Hyypiän) Martta, ni sen aikuiset sillon kutovat kutomakoulussa sellaisia verhoja, mis ol tällainen ihan kaksvartinen, mut siihen sit pujoteltiin sellaset kukkaset. Mie en muista kellä niit ol, mut vissiin Matillakkii. Miust tuntuu, et siihen aikaan, ku äiti ol morsiammen, ni se kodin koristeleminen ei olt niin tärkeää, vaan se vaatetus, et annettiin anopillekkii ja peitteet ja sellaset, rekipeitteet jos ol hevosia.
Oliko ikkunoilla kukkasia?
No jonkun verran. Oli se pelakuu ja sitte meil ol mahtavan iso tuo vanhapoika. Näin iso ja se ol ni paha, ko se ol kattilassa, ni sitä ei voint pittää ikkunalla, ni sit ne veivät sen pois ulos tuota sinne, ni se ei ensimmäisenä talvena paleltuntkaan. Se ol kyl iso. Se ol kaktus. Sit ol semmonen, mitä meil sanottiin siankieleks, ni se kukka ei olt mikkää häävi. Verenpisara ol ja sit ol tuo petyni. Se tahto olla vaan kesäaikana.
Minkälaisia nää ikkunalaudat olivat? Oliks niihin tehty jokin levyke, et kukat sopi?
Ei, ennen vanhaan ne olivatkin nii levveitä, et siihen sopi. Kesällä ku otettiin tuplat pois. Talvella kuka pit sit missäkiin, ol kukkapöytä tai joku muu. Isännät olivat sitä mieltä, et mätäntyy ikkunalauat, ei ne mielellään antaneet laittaa kukkasia, monta isäntää ol ennen vanhaan sellaisia. Ennen otettiin ne tuplat aina pois ja vietiin ullakolle ja sit pit liotella ne liimapaperit pois.
Miten nuoret seurustelivat Laihajärvellä?
Nurkkatanssejahan siellä aikanaan ol 20-luvulla ja 30-luvunkii alkupuolella. Ei ennen rippikouluu pääst mihinkään tansseihin, eikä mihinkään sellaisiin paikkoihin, muuta ku ohjelmallisiin iltamiin, mut ku meiän kylässä ei olt seurantaloa, ni Anttilassa ne ol nurkkatanssit. En mie siellä käynt, ko mie pelkäsin humalaisia.
Mut sitähän alettiin varmaan jo kouluaikana kattomaan pojat tyttöjä ja tytöt poikia?
Ai kansakoulussa, no myöhän juostiin aina, meit ol paljon tyttöjä ja poikia meiän puolella. Myö juostiin aina piilosillaan ja juostiin poikia karkuun. En mie osaa oikeen selostaa.
Kun siellä kuitenkin jonkinlaista vipinää käi jo rippikoulun jälkeen, niin tekikö ne treffejä, niin että ne tapaili toisiaan kahden kesken rippikoulun jälkeen tai jo ennen?
Kylhä niillä toisilla ol jo ja tapailivat ja alkoivat tansseis käymään jo siin 30-luvun puolvälissä meiän ikäiset. Olha niillä aina sitte treffejä. Myö sovittiin, et milloin männään yhessä tansseihin ja välillä narrattiin poikia, et mäntiinkiin toiseen paikkaan.
Mistä kihlat ostettiin ja pidettiinkö kihlajaisia?
Viipuristahan ne kävivät kihlat ostamassa. En mie tiiä niist kihlajaisist, mut sit ol ne kuuliaiset, olivat sitten vasta sen jälkeen. Mie luulisin, et kihlajaisia ei vissiin pietty, ku vaan omassa porukassa. Ei ainakaan miun mieleen oo jäänt miltään sellaisia ko kihlajaisia.
Nää parit ol kaikki vihittyjä, et sitä ennen ei asuttu yhdessä?
Ei ja meil ol sitte Lahti-pappi sellainen, et jos se kuul pitäjällä jonkun avoparin, ni se käi vihkimässä tai sitte jo kehoittamassa niitä vihittäväks. Ei avopareja olt yhtään koko pitäjässä.
(Laihajärven kylätoimikunta. Lahjan haastattelu Artjärvellä 21.2.1996)
Minkälainen oli se uunin päällinen? Sopiko siellä makaamaan? Mitä siellä säilytettiin?
Oli se niin iso, meiän uunin pääl ainakiin ja kylhä jokaisen uunin päälle sopi ja meil ol vielä solat siellä ympärillä. Se uuni ei olt seinässä kiinni, siel sopi vaik piilosillaan olemaan. Ei ollu sermiä uunin päällä, se ol ihan ilman sermiä. Siel ol aina saippuakori ja sukkia, sitte siellä ol ja kuivattiin töppöset. Meil ei hevosen valjait siellä uunin päällä pietty, kyl niit kuivattiin kyllä siellä, ne tuotiin sisälle, mut mie en muista, et oisko ne milloinkaan olt uunin päällä, ko nehän kovettu sitte, jos ne uunin päällä oli, mut ne oli muuten vaan siellä.
Kuinka usein sitä lämmitettiin?
Kesällä lämmitettiin kerran viikossa, ku se ol se leivottava, mutta talvella joka päivä ja sit laitettiin ruoka sinne uuniin, milloin mitäkin kukin emäntä laitto. Potaatti ol pääasiassa, mistä sitä ruokaa laitettiin, kaali ja sellaist.
Kuinka pitkillä puilla uuni lämmitettiin?
No meil ol siinä 40-50 sentin välillä ne halot, ei meillä pitempiä olt.
Minkälaiset ikkunaverhot olivat tuvan puolella?
Meillä ol tuolla ylläällä, eikä meil olt niit salusiiniakkaa, enneku Eeva synty, ni sitte ko tuo Peltose Hanna, Anna ol meillä sit apulaisena, ni sit se halus tuvan ikkunoihin alusverhot. Ni sit tehtiin meillä vasta -28 tulivat meille ensimmäiset verhot, palttinasta tehyt.
Käytettiinkö mattoja lattialla?
Jonkun verran, enimmäkseen tuvan lattialla ei olt, niinku kammarin lattialla, kun tuotiin reki tuppaan ja siin tehtiin kaikki ne sellaset työt, niin siin ei yleensä mattoja olt, jos pyhän ajaks sitte laitettiin, mut ei muuten.
Minkälaiset kalusteet olivat kamarin puolella?
Meil ol toisessa kammarissa piironki ja sit ol lahvipöytä, Monnon Huukon tekemä Salajärvellä veistokoulussa, sellanen sivusta veettävä sohva ja toisessa kammarissa ol samanlaiset. Meil ol pienet huoneet.
No missäs pesukomotti ol?
Se ol oven pielessä pesukomotti ja siin ol se pyyheliinateline ja sit pyyheliinapeite siin roikkumassa. Mein isä ol kova pesettämmää käsiä. Ne pit pestä puhtaiks, et pestiinkö ne sit, pyyheliinast näk sen sit. Komotti ol sellainen, sit ol vähän kaikenlaisia. Toisis ol tasanen tää päällinen, sit siinä ol sellanen kaappi siin alla, mut sit toisia ol sellaisia ja siihen ol tehty sellanen teline, jossa oil saippualaatikolle paikka ja. En mie osaa sitä oikein selvittää.
Oliks likaämpärille sit paikka siinä alla?
Ei. Ne viskattiin kuistin ovelta sinne, jos tul naapuri, ni sai veet silmille. Sinne viskattiin käsienpesuveet, talvellakkii, ei olt nii.
Likaämpäriä ei olt siinä mielessä, mut sit ol noille tiskivessiille ol ne pulaämpärit ja vasikoille juomaämpärit ja ne sellaset. Niihin pantiin sitte rasvaset veet. Elukoille piti antaa, mitä elukoille voi antaa, ni ne pantiin ämpäriin, mut tuota. Meiän isä sano, et hää sai, kun Hämäläiselle män, ni Tyyne viskas pesuvain, pesuveen sai silmille.
Oliks kamarin tai tuvan puolella seinissä pahvia tai tapettia?
Ei meil olt tuvan puolella mittään, ihan hirsiseinät ol. Sit 30-luvulla laitettiin pahvit sinne. Mut siellä kammarin puolel ol pahvit ja tapetit. Ne ol aina kuka minkälaiset halus laittaa sit. Ei yleensä tapetoitu, mut nyt viimeisinä vuosina enne talvisottaa, ni sit alko olla jo tuvat laitettu.
Oliks kenellä paneloitu alapuoli tuvan seinässä?
Meil ei olt, mut Orolla ol ja Monnolla ol ja Kokolla ol vissiin, ol toisin paikoin niit sellasia panelia.
Kuinka usein näitä huoneita siivottiin?
No silla ennen vanhaanhan siivottiin jouluks ja juhannukseks tehtiin suursiivous sit, et pestiin seinät ja orret ja kaikki, mut siivoushan tehtiin aina sit, mut ei meillä oikein usein sitä isoa tuvan lattiaa pesty. Äiti sano aina, et hänen isä ko eli, ni se sano aina, et peskää lattia, et siin on niin mukava kävellä paljain jaloin puhtaalla lattialla. Toiset ei antaneet pestä sitä lattiaa muuta ku kerran pari vuoteen, ku se mätänty. Ol sellasia isäntiä, jotka ei antaneet pestä. No siel ol rakoset, siinä puulattiassa, ni vesi jäi sinne. No nii sehän lorotti sinne ja se olihan hyvä.
Miten siivottiin ja mitä pesuaineita käytettiin?
Ei pesuaineita käytetty, mut tuota tuo vanha vihta tehtiin, tuotiin sit aina saunasta tuotiin, millä lakastiin lattia ja se, mut sit 30-luvulla alko olla sit jo, kun nuo Martat toimivat ja muuta ni sit laitettiin lysolia tai tärpättiä lattianpesuveen sekkaan, ni se anto hyvän hajun ja desinvioi, mut lysoli ei oikeastaan, sehän ei oo mitään hyvän hajuista, mut tärpätti anto jo vähän paremman hajun. Sitä käyttivät, mut sitte tuota, se on miua askarruttanut, et ku nyt nykyään ei oo syöpäläisiä minkäänlaisia. Ennen vanhaan, kun tul niit kirppuja ihan tuonne, ni sanovat sillä viisiin, et hiekkamaassa ne niiko pessiit ja niitä tul sit lattialle, et saatto hyppiä tänne ain jalkoihin, mut sen tähen sitä lysolia ja tärpättiä käytettiin.
Oliks lutikoita ja semmosia? Oliko lapsien päissä täitä?
Olhan niitäkiin. Sanovat, että ”seinään päin sinnuu lutikka latikan poika”. No täitähän ol kouluaikana. Oisko niitä muulloin olt.
Miten kirppuja ja lutikoita hävitettiin?
Kammalla ja olhan sitä harmaat salvaa sitte vissiin. Ei miul ainakaan mitenkään sillai häiritseväst olt niit. Kyl niitä ol.
Siihen aikaan, ku nuo on olleet morsiammena, niinku Pukin (Hyypiän) Martta, ni sen aikuiset sillon kutovat kutomakoulussa sellaisia verhoja, mis ol tällainen ihan kaksvartinen, mut siihen sit pujoteltiin sellaset kukkaset. Mie en muista kellä niit ol, mut vissiin Matillakkii. Miust tuntuu, et siihen aikaan, ku äiti ol morsiammen, ni se kodin koristeleminen ei olt niin tärkeää, vaan se vaatetus, et annettiin anopillekkii ja peitteet ja sellaset, rekipeitteet jos ol hevosia.
Oliko ikkunoilla kukkasia?
No jonkun verran. Oli se pelakuu ja sitte meil ol mahtavan iso tuo vanhapoika. Näin iso ja se ol ni paha, ko se ol kattilassa, ni sitä ei voint pittää ikkunalla, ni sit ne veivät sen pois ulos tuota sinne, ni se ei ensimmäisenä talvena paleltuntkaan. Se ol kyl iso. Se ol kaktus. Sit ol semmonen, mitä meil sanottiin siankieleks, ni se kukka ei olt mikkää häävi. Verenpisara ol ja sit ol tuo petyni. Se tahto olla vaan kesäaikana.
Minkälaisia nää ikkunalaudat olivat? Oliks niihin tehty jokin levyke, et kukat sopi?
Ei, ennen vanhaan ne olivatkin nii levveitä, et siihen sopi. Kesällä ku otettiin tuplat pois. Talvella kuka pit sit missäkiin, ol kukkapöytä tai joku muu. Isännät olivat sitä mieltä, et mätäntyy ikkunalauat, ei ne mielellään antaneet laittaa kukkasia, monta isäntää ol ennen vanhaan sellaisia. Ennen otettiin ne tuplat aina pois ja vietiin ullakolle ja sit pit liotella ne liimapaperit pois.
Miten nuoret seurustelivat Laihajärvellä?
Nurkkatanssejahan siellä aikanaan ol 20-luvulla ja 30-luvunkii alkupuolella. Ei ennen rippikouluu pääst mihinkään tansseihin, eikä mihinkään sellaisiin paikkoihin, muuta ku ohjelmallisiin iltamiin, mut ku meiän kylässä ei olt seurantaloa, ni Anttilassa ne ol nurkkatanssit. En mie siellä käynt, ko mie pelkäsin humalaisia.
Mut sitähän alettiin varmaan jo kouluaikana kattomaan pojat tyttöjä ja tytöt poikia?
Ai kansakoulussa, no myöhän juostiin aina, meit ol paljon tyttöjä ja poikia meiän puolella. Myö juostiin aina piilosillaan ja juostiin poikia karkuun. En mie osaa oikeen selostaa.
Kun siellä kuitenkin jonkinlaista vipinää käi jo rippikoulun jälkeen, niin tekikö ne treffejä, niin että ne tapaili toisiaan kahden kesken rippikoulun jälkeen tai jo ennen?
Kylhä niillä toisilla ol jo ja tapailivat ja alkoivat tansseis käymään jo siin 30-luvun puolvälissä meiän ikäiset. Olha niillä aina sitte treffejä. Myö sovittiin, et milloin männään yhessä tansseihin ja välillä narrattiin poikia, et mäntiinkiin toiseen paikkaan.
Mistä kihlat ostettiin ja pidettiinkö kihlajaisia?
Viipuristahan ne kävivät kihlat ostamassa. En mie tiiä niist kihlajaisist, mut sit ol ne kuuliaiset, olivat sitten vasta sen jälkeen. Mie luulisin, et kihlajaisia ei vissiin pietty, ku vaan omassa porukassa. Ei ainakaan miun mieleen oo jäänt miltään sellaisia ko kihlajaisia.
Nää parit ol kaikki vihittyjä, et sitä ennen ei asuttu yhdessä?
Ei ja meil ol sitte Lahti-pappi sellainen, et jos se kuul pitäjällä jonkun avoparin, ni se käi vihkimässä tai sitte jo kehoittamassa niitä vihittäväks. Ei avopareja olt yhtään koko pitäjässä.
(Laihajärven kylätoimikunta. Lahjan haastattelu Artjärvellä 21.2.1996)
Kommentit