Perunaa ja ohraa ei saa kylvää enne ko maa on lämmint
Toivo Koson (Kuusela) muisteloita, osa 2
Jos enstäin juteltaisiin maanviljelyksestä Laihajärvellä.
Siellähän yleensä tilat oli maanviljelystiloja. Kuinka iso teidän tila oli?
Se Jaskoin tila oli noin vajaa 100 hehtaaria ja siint oli peltoa -en muista, ku niitä ostomaita oli niin paljon, mutta se oli isävainaa raivannu sen, kun sinne muutettiin sinne Kuuselaan, ni se oli raivannut niitä Tihein peltoja niin paljon, että eihä siinä olt sillo mennessään kuin setä viljeli niitä kylän peltoja, eihän siinä jääny sinne Kuuselaan oikein kun vajaa 10 ha sitä valmista peltoa. Mut sit sinne oli raivattu nyt että siinä oli 16,5 ha. Siin ol Mustaojan rantaa ja Välsuon, mitä ol ostettu Vilamaan Martilta ja Kotolan tila jäi sillo meillen pakkohuutokaupassa.
Mites silloin raivattiin?
Oliks se ihan käsipelillä, kun eihän silloin koneita mitään ollu?
Kuokka ja kirves, ei ollu muuta ja puuvartinen lapio. Nää oliit työkalut.
Oliks ne muuten Laihajärvellä ne maapaikat kuinka suuria?
Mikä siellä oli keskikoko hehtaari peltoalalta?
Sitä en mie tiiä. Tässä oli nyt siin Jaskoin tilassa siin oli nyt 24,5 ha peltoa nyt lähteissä ja siintä Simo viljel niitä Kilkinojasta sinne ylöspäin palstaa ja setä viljel niitä kylän peltoja. Hän oli ostant Venäläisen Väinöltä Hailin tilasta Röynään ja sitte hän vaihto Typön kans peltoa. Anto Rainion, vastapäätä, anto sen pellon Typölle ja Typöt antovat meillen tuota siintä Kuuselan talon alapuolelta taas peltoa, että sillä viisiin sitä tehtiin.
Minkälaisia nää oli maapohjaltaan nää pellot?
Oliks ne savea vai hiekkaa vai minkälaista ne oli?
Kylän pellot oli multamaita, mutta siellä Kuuselassa ei ollu multamaita ja savimaita muita kuin 5 hehtaaria suunnilleen, sit muut oli suomaasta, mitä oli raivattu.
No oliks siellä kiviä näillä pelloilla paljon?
Kiviä ei ollu ku Hengontöyryks sanottiin siellä niityllä siinä oli kiviä, muualla ei siellä kiviä ollu.
No mitäs viljelyskasveja siellä teillä pääasiassa viljeltiin?
No vehnää, oli vähän kauppaankiin ja jonkun verran kauraa ja hernettä ja turnipsia, perunaa. Turnipsi oli karjalle rehuksi.
Laidunnettiinko karjaa siellä pellolla vai oliko ne metsälaitumella?
Pikkupoikana, sillon karja kävi vapaasti metsässä ja tuota ne illalla etittiin sieltä ja väliin ne tuli omineen kotiin, väliin ne piti hakea melkein Mustaojan rannasta.
Missäs tämmönen paikka oli?
Se oli, kun männään Tolppalaan päin, ni se oli tuota, siintä käänty Rainionmäestä tie Salajärvelle ja sen tien alapuolella oli meillä raivattu pelto, ja sen ol raivanneet sillo pula-aikana nuo Venäläisen Aarne ja Jussi. Kymmenen markkaa päivässä ja talon ylöspito.
Viljeltiinks täällä pellolla minkäänlaista viljaa vai oliks se vaan heinänä?
Siellä viljeltiin kauraa ja sit se oli heinällä. Se oli äärettömän hyvä pelto. Siin ol siinä hehtaari pari toista sitä tehty.
No mites muokkaushomma tehtiin?
No mites apulannan määrät, oliko ne kuinka suuria ja minkä merkkistä apulantaa kylvettiin toukotöiden yhteydessä?
Se oli kalisuola, tuomaskuona ja sitten oli fosvaattilannoitteita joku sit en muista sen nimeä, mut kaik oli kangassäkeissä ja 100 kiloa painavissa säkeissä.
No oliks tää kuinka kallista ostaa?
Hintoja en kyl muista, mut myö kyl siin toistasataatuhatta kiloa siinä taloissa aina niinko kylvettiin keväällä. Kasvullisuus ol kyllä hyvää, ei sitä voi moittia.
Minkälaisella vehkeellä perunaa istutettiin?
Se ol yhen hevosen vetonen -perunasahraks sanottiin. Siin oli kaks semmosta, se oli puinen, mut kaks sellaista piikkiä. Niien piikkien päissä oli tuota Monnon Iivarin tekemät rautapiikit, ettei ne katkenneet.
Mihis aikaan sitä perunaa yleensä laitettiin maahan?
Oliks siinä mitään semmosta sanontaa, niinku joillain töillä oli, että mihinkä aikaan perunapellolle mennään ja mihinkä aikaan heinäpellolle?
Toukopellolle mentiin, niin mutamaille mentiin, sanottiin ”kirren päälle”. Maa oli jäässä, et siin oli kymmenkunta senttiä sula se pinta. Siihen kylvettiin kaurat, mutta kovat maat tuota kynnettiin sit ku se routa ol hävint.
Peruna tehtiin, sanottin aina, että ”perunaa ja ohraa ei saa kylvää enne ko maa on
Jos enstäin juteltaisiin maanviljelyksestä Laihajärvellä.
Siellähän yleensä tilat oli maanviljelystiloja. Kuinka iso teidän tila oli?
Se Jaskoin tila oli noin vajaa 100 hehtaaria ja siint oli peltoa -en muista, ku niitä ostomaita oli niin paljon, mutta se oli isävainaa raivannu sen, kun sinne muutettiin sinne Kuuselaan, ni se oli raivannut niitä Tihein peltoja niin paljon, että eihä siinä olt sillo mennessään kuin setä viljeli niitä kylän peltoja, eihän siinä jääny sinne Kuuselaan oikein kun vajaa 10 ha sitä valmista peltoa. Mut sit sinne oli raivattu nyt että siinä oli 16,5 ha. Siin ol Mustaojan rantaa ja Välsuon, mitä ol ostettu Vilamaan Martilta ja Kotolan tila jäi sillo meillen pakkohuutokaupassa.
Mites silloin raivattiin?
Oliks se ihan käsipelillä, kun eihän silloin koneita mitään ollu?
Kuokka ja kirves, ei ollu muuta ja puuvartinen lapio. Nää oliit työkalut.
Oliks ne muuten Laihajärvellä ne maapaikat kuinka suuria?
Mikä siellä oli keskikoko hehtaari peltoalalta?
Sitä en mie tiiä. Tässä oli nyt siin Jaskoin tilassa siin oli nyt 24,5 ha peltoa nyt lähteissä ja siintä Simo viljel niitä Kilkinojasta sinne ylöspäin palstaa ja setä viljel niitä kylän peltoja. Hän oli ostant Venäläisen Väinöltä Hailin tilasta Röynään ja sitte hän vaihto Typön kans peltoa. Anto Rainion, vastapäätä, anto sen pellon Typölle ja Typöt antovat meillen tuota siintä Kuuselan talon alapuolelta taas peltoa, että sillä viisiin sitä tehtiin.
Minkälaisia nää oli maapohjaltaan nää pellot?
Oliks ne savea vai hiekkaa vai minkälaista ne oli?
Kylän pellot oli multamaita, mutta siellä Kuuselassa ei ollu multamaita ja savimaita muita kuin 5 hehtaaria suunnilleen, sit muut oli suomaasta, mitä oli raivattu.
No oliks siellä kiviä näillä pelloilla paljon?
Kiviä ei ollu ku Hengontöyryks sanottiin siellä niityllä siinä oli kiviä, muualla ei siellä kiviä ollu.
No mitäs viljelyskasveja siellä teillä pääasiassa viljeltiin?
No vehnää, oli vähän kauppaankiin ja jonkun verran kauraa ja hernettä ja turnipsia, perunaa. Turnipsi oli karjalle rehuksi.
Laidunnettiinko karjaa siellä pellolla vai oliko ne metsälaitumella?
Pikkupoikana, sillon karja kävi vapaasti metsässä ja tuota ne illalla etittiin sieltä ja väliin ne tuli omineen kotiin, väliin ne piti hakea melkein Mustaojan rannasta.
Missäs tämmönen paikka oli?
Se oli, kun männään Tolppalaan päin, ni se oli tuota, siintä käänty Rainionmäestä tie Salajärvelle ja sen tien alapuolella oli meillä raivattu pelto, ja sen ol raivanneet sillo pula-aikana nuo Venäläisen Aarne ja Jussi. Kymmenen markkaa päivässä ja talon ylöspito.
Viljeltiinks täällä pellolla minkäänlaista viljaa vai oliks se vaan heinänä?
Siellä viljeltiin kauraa ja sit se oli heinällä. Se oli äärettömän hyvä pelto. Siin ol siinä hehtaari pari toista sitä tehty.
No mites muokkaushomma tehtiin?
Oliks sillo jo hevospeliä, muistatko minkälaisia äkeitä tai auroja oli?
Se oli satapiikki, se millä mutamaat tehtiin. Se oli sellainen kuusesta ja katajasta halkastu puu ja siinä ol jätetty sellaset parikymment senttiä pitkät oksanpätkät ja sillä nää kaikki mutamaat pehmitettiin keväällä. Enstään yhellä hevosella ne kynnettiin syksyllä ja keväällä sillä satapiikillä ajettiin ja kylvettiin apulanta käsin. Se oli rankkaa touhua, kun ei se vakka riittänt, piti taas männä hakemaan sitä. Siemenet kylvettiin ja sitten tuota sillä satapiikillä ajettiin ja sit puujyrällä jyrättiin. Kovat maat taas, oli semmonen hankmon tapanen, ei se Hankmo-niminen ollu, mut semmonen hankmon tapanen kone se oli, millä pyörivät kolme rullaa siinä ja sillä ne kovat maat pehmitettiin ja samaten peitettiin siemenet ja puujyrällä jyrättiin.
Se oli satapiikki, se millä mutamaat tehtiin. Se oli sellainen kuusesta ja katajasta halkastu puu ja siinä ol jätetty sellaset parikymment senttiä pitkät oksanpätkät ja sillä nää kaikki mutamaat pehmitettiin keväällä. Enstään yhellä hevosella ne kynnettiin syksyllä ja keväällä sillä satapiikillä ajettiin ja kylvettiin apulanta käsin. Se oli rankkaa touhua, kun ei se vakka riittänt, piti taas männä hakemaan sitä. Siemenet kylvettiin ja sitten tuota sillä satapiikillä ajettiin ja sit puujyrällä jyrättiin. Kovat maat taas, oli semmonen hankmon tapanen, ei se Hankmo-niminen ollu, mut semmonen hankmon tapanen kone se oli, millä pyörivät kolme rullaa siinä ja sillä ne kovat maat pehmitettiin ja samaten peitettiin siemenet ja puujyrällä jyrättiin.
 |
| Martti Vilamaa ja hevonen Laihajärvellä |
Yks hevonen riitti äkeeseen ja hankmoon, mutta entäs kyntäessä, tarviks siinä olla parihevoset?
Mutamaat kynnettiin melkein yhellä hevosella, mutta ne kovat maat kynnettiin yhteistoiminnassa setän kanssa aina vaihettiin, millo tarvi hevosta, ni sit aina haettiin toiselta hevonen.
No kuinka paljon, muistatko yhtään kuinka paljon sitä kynti päivässä parihevosella?
No ei sillä oikein paljon kyntänyt. Se ol jos neljännes hehtaarin kovaa maata kynti, ni kyl siinä piti kävellä rankasti.
Niin, se ei ollu ku kymmenen tuumaa, vai mitä se aura oli?
Ne oli siinä kymmenen ja kakstoist tuumasii ja sit oli pienempiäkkii auroja.
Mutamaat kynnettiin melkein yhellä hevosella, mutta ne kovat maat kynnettiin yhteistoiminnassa setän kanssa aina vaihettiin, millo tarvi hevosta, ni sit aina haettiin toiselta hevonen.
No kuinka paljon, muistatko yhtään kuinka paljon sitä kynti päivässä parihevosella?
No ei sillä oikein paljon kyntänyt. Se ol jos neljännes hehtaarin kovaa maata kynti, ni kyl siinä piti kävellä rankasti.
Niin, se ei ollu ku kymmenen tuumaa, vai mitä se aura oli?
Ne oli siinä kymmenen ja kakstoist tuumasii ja sit oli pienempiäkkii auroja.
 |
| Sodan jälkeen oli puutetta kaikesta. Tämän pellin taustapuolella on paistettu pullia. |
No mites apulannan määrät, oliko ne kuinka suuria ja minkä merkkistä apulantaa kylvettiin toukotöiden yhteydessä?
Se oli kalisuola, tuomaskuona ja sitten oli fosvaattilannoitteita joku sit en muista sen nimeä, mut kaik oli kangassäkeissä ja 100 kiloa painavissa säkeissä.
No oliks tää kuinka kallista ostaa?
Hintoja en kyl muista, mut myö kyl siin toistasataatuhatta kiloa siinä taloissa aina niinko kylvettiin keväällä. Kasvullisuus ol kyllä hyvää, ei sitä voi moittia.
Minkälaisella vehkeellä perunaa istutettiin?
Se ol yhen hevosen vetonen -perunasahraks sanottiin. Siin oli kaks semmosta, se oli puinen, mut kaks sellaista piikkiä. Niien piikkien päissä oli tuota Monnon Iivarin tekemät rautapiikit, ettei ne katkenneet.
Mihis aikaan sitä perunaa yleensä laitettiin maahan?
Oliks siinä mitään semmosta sanontaa, niinku joillain töillä oli, että mihinkä aikaan perunapellolle mennään ja mihinkä aikaan heinäpellolle?
Toukopellolle mentiin, niin mutamaille mentiin, sanottiin ”kirren päälle”. Maa oli jäässä, et siin oli kymmenkunta senttiä sula se pinta. Siihen kylvettiin kaurat, mutta kovat maat tuota kynnettiin sit ku se routa ol hävint.
Peruna tehtiin, sanottin aina, että ”perunaa ja ohraa ei saa kylvää enne ko maa on
lämmint”. Sen jälkeen se vasta kylvettiin se peruna, mutta tuota sen perunannosto oli, se oli aina käsityötä. Sellaisiin kouriin kanssa sitä sieltä hämmennettiin, mut sit Bycklingin Juhani osti sellaisen koneen, kun mie olin sellainen nuor mies, ni tuota se osti sellaisen koneen, mis oli tuota sellainen kahen hevosen vejettävä ja siin oli tuota sellainen, sellaiset hangot, mitkä pyörivät ja pitkät puuaurat ja siellä ylläällä ol sellainen rengas, missä ne varret oli kiinni. Siin oli siinä perunakoneessa sellainen rautalevy, mikä nosti sen penkin ylös ja sitä voi vielä sitä levyä, että kuin paksust siit otetaan ja sit tuota siin oli sellainen ratas, mikä pyöritti niitä, mitkä hämmens sen perunan ja heitti siihen saralle levälleen. Ni se erotti sen siitä mullasta irti ja sitten tuota aina käi niitä maanviljelyskaupan kauppiaita Viipurista ne tuota kauppas meillenkin sitä kamreerijyrää ja sitä perunakonetta. Isävainaa sano, et ku tuota se tulee se perunakone sellainen, ettei noita heinähangon varsta siinä oo, et se on rautanen, ni heti saatte tuua meille ja samaten se kamreerijyrä. Mie olin sellanen ennen sotaväkkeen mänöä tuota jo, kun se sit ol tuoneet sanaa, et nyt Viipurissa on niitä sellaisia, ni isävainaa pani hevosen valjaisiin ja ajo Viipuriin ja toi sieltä kamreerijyrän ja perunannostokoneen. Tään kans ajettiin sit paljon perunaa, koko kylän, puolen kylän porukka oli aina nappimassa niitä perunoita ja tuli, sillä talkoovoimalla sit noukittiin sieltä maasta pois.
Oliks siinä pelko, ku tuli tämmönen koneellinen nosto, että se peruna ois viottunu ja viottuko niitä?
Kylhän siinä tuota vähän viottu, mut se piti osata säätää niin tarkkaan se mullanotto siintä, ettei ota liika paksulta ja liika hienolta, jos otti ni tuota ne perunat meni halkki.
Kuinka paljon yleensä tuli aarilta perunaa?
En muista, mut sit ko myö kasvatettiin siel mutamailla ja perunaa, ni ei sen kauniimpaa perunaa ole nähny enää sen jälkeen. Ne oli kauniita ja sato oli hyvä.
Minkä merkkistä muistatko tää peruna oli?
En muista niitä perunan merkkiä, meil oli esiampaa merkkiä niitä perunoita, sillä isä oli semmonen, että hän tahto aina saaha uutta.
Heinää tehtiin. Yhen hevosen niittokone oli jo niin kauan ku mie sitä muistan, mutta sitte ne huonot paikat niitettiin viikatteella ja haravoitiin käsiharavilla, siel oli mummoja paljon aina haravoimassa.
Kaik pientareen reunat haravoitiin tarkkaan ja oltiin nuukia siinnä, et saataan enemmän tavaraa ja heinäsato oli hyvillä mailla hyvä.
Mites tää kuivattiin, käytettiinkö haasioita vai seipäitä?
No meil oli suurin osa seipäitä, mut setällä niillä kylän peltoilla niillä oli. Ne oli haasioita, pitkiä haasioita oli toinen toisissa melkein kiinni. Sieltä tuli tavaraa.
Minkälainen tää haasia oli?
Haasia oli sellainen, et siin ol sellainen niinkon pylväs, sellain tolppa, käsivarren paksuinen ja siihen ol kaivettu reikiä noin parinkymmenen sentin kolmenkymmenen sentin päähän aina reikä ja siin ol sellanen tappi läpi ja sit kaks riukua tuli siihen ja tuota toiset käytti vaan yhtä riukua, mut paremmin kuivi, jos siin ol kaks riukua ja se annettiin siinä haasialla kuivua. Sit tuota ajettiin siitä nelipyöräkärriillä sisään.
Siihen haasiaan laitettiin se heinä niinko kerroksittain, aina kerros heiniä ja taas uudet riuut siihen väliin.
Kyllä, kyllä sillä viisiin ne laitettiin aina samoten tuota tehtiin suolla turpeennoston kuivikkeeks, mut niistä mie puhun myöhemmin.
No niitettiinkö vilja sirpillä, viikatteella vai koneella?
Enstään, olin pikkupoika, ni se oli sirppitouhua. Talossa oli monta sirppiä ja kaikki mummot ja kaikki ihmiset oli niit leikkamassa sitä. Sellaisii lyhteisiinhä ne sitottiin ja pantiin kökkösille ja kuhilaille rukiit. Kökkösessä oli 10 lyhdettä ja 2 lyhdettä oli hatussa. Ne sitottiin yhteen ja latvat alaspäin, että 12 lyhdettä.
Montaks ruislyhdettä oli kuhilaassa?
Ruislyhteitä oli siinnä, oliks siinnä enemmän, siinä oli 16. Siin oli 2 aina päällekkäin sit siinä 4 joka välissä ol 1 ja sit 2 hattua, et ne oli käännetty toisel viisii ku kökkönen. Kökkönen ol pystyssä tyvet, mut näissä käännettiin pitkin sitä kuhilaan reunaa.
No oliks siinä nyt sitte mitään väliä, että mihin päin se hattu laitettiin siihen kuhilaan päälle, ni mihin ilmansuuntaan se yleensä laitettiin?
No siin oli jonkunlainen ero, et ne käytti sitä niin monella tavalla, mutta tuota aina niinku etelään päin. Pohjoiseen päin pantiin se tyvi, sit ku se taitettiin ja etelään päin latvat, että ne kuivi siinä hyväst.
Kuinka kauan ne oli kuhilaina, jos ei sateisia aikoja ollut, ni pidettiin pellolla?
Ei ne siellä montaa viikkoa olleet. En ihan tarkkaan muista, että monta viikkoa ne oli, mut se riippu niin paljon ilmoista, että minkälaiset oli ilmat.
Mites teillä puinti tapahtu? Puitiinko riihessä vai oliko jo puimakoneita sinun aikaan?
Olen ollut monessa varstariihessä, kyllä se oli työtä.
Mites ne ajettiin sinne riiheen ja mites tapahtu se kuivaaminen?
Ne ajettiin, riihessä ol semmoset parvet, mihin se ahdettiin, sanottiin riihen ahtamiseksi. Ne ajettiin sinne ja siellä ne kuivattiin pari kolme vuorokautta. Siellä oli aina tulet siellä riihen uunissa sellanen iso uuni ja se oli se puitiin varstoilla.
Oliks siinä pelko, ku tuli tämmönen koneellinen nosto, että se peruna ois viottunu ja viottuko niitä?
Kylhän siinä tuota vähän viottu, mut se piti osata säätää niin tarkkaan se mullanotto siintä, ettei ota liika paksulta ja liika hienolta, jos otti ni tuota ne perunat meni halkki.
Kuinka paljon yleensä tuli aarilta perunaa?
En muista, mut sit ko myö kasvatettiin siel mutamailla ja perunaa, ni ei sen kauniimpaa perunaa ole nähny enää sen jälkeen. Ne oli kauniita ja sato oli hyvä.
Minkä merkkistä muistatko tää peruna oli?
En muista niitä perunan merkkiä, meil oli esiampaa merkkiä niitä perunoita, sillä isä oli semmonen, että hän tahto aina saaha uutta.
Heinää tehtiin. Yhen hevosen niittokone oli jo niin kauan ku mie sitä muistan, mutta sitte ne huonot paikat niitettiin viikatteella ja haravoitiin käsiharavilla, siel oli mummoja paljon aina haravoimassa.
Kaik pientareen reunat haravoitiin tarkkaan ja oltiin nuukia siinnä, et saataan enemmän tavaraa ja heinäsato oli hyvillä mailla hyvä.
Mites tää kuivattiin, käytettiinkö haasioita vai seipäitä?
No meil oli suurin osa seipäitä, mut setällä niillä kylän peltoilla niillä oli. Ne oli haasioita, pitkiä haasioita oli toinen toisissa melkein kiinni. Sieltä tuli tavaraa.
Minkälainen tää haasia oli?
Haasia oli sellainen, et siin ol sellainen niinkon pylväs, sellain tolppa, käsivarren paksuinen ja siihen ol kaivettu reikiä noin parinkymmenen sentin kolmenkymmenen sentin päähän aina reikä ja siin ol sellanen tappi läpi ja sit kaks riukua tuli siihen ja tuota toiset käytti vaan yhtä riukua, mut paremmin kuivi, jos siin ol kaks riukua ja se annettiin siinä haasialla kuivua. Sit tuota ajettiin siitä nelipyöräkärriillä sisään.
Siihen haasiaan laitettiin se heinä niinko kerroksittain, aina kerros heiniä ja taas uudet riuut siihen väliin.
Kyllä, kyllä sillä viisiin ne laitettiin aina samoten tuota tehtiin suolla turpeennoston kuivikkeeks, mut niistä mie puhun myöhemmin.
No niitettiinkö vilja sirpillä, viikatteella vai koneella?
Enstään, olin pikkupoika, ni se oli sirppitouhua. Talossa oli monta sirppiä ja kaikki mummot ja kaikki ihmiset oli niit leikkamassa sitä. Sellaisii lyhteisiinhä ne sitottiin ja pantiin kökkösille ja kuhilaille rukiit. Kökkösessä oli 10 lyhdettä ja 2 lyhdettä oli hatussa. Ne sitottiin yhteen ja latvat alaspäin, että 12 lyhdettä.
 |
| Sirppejä ja keritsemissakset |
Montaks ruislyhdettä oli kuhilaassa?
Ruislyhteitä oli siinnä, oliks siinnä enemmän, siinä oli 16. Siin oli 2 aina päällekkäin sit siinä 4 joka välissä ol 1 ja sit 2 hattua, et ne oli käännetty toisel viisii ku kökkönen. Kökkönen ol pystyssä tyvet, mut näissä käännettiin pitkin sitä kuhilaan reunaa.
No oliks siinä nyt sitte mitään väliä, että mihin päin se hattu laitettiin siihen kuhilaan päälle, ni mihin ilmansuuntaan se yleensä laitettiin?
No siin oli jonkunlainen ero, et ne käytti sitä niin monella tavalla, mutta tuota aina niinku etelään päin. Pohjoiseen päin pantiin se tyvi, sit ku se taitettiin ja etelään päin latvat, että ne kuivi siinä hyväst.
Kuinka kauan ne oli kuhilaina, jos ei sateisia aikoja ollut, ni pidettiin pellolla?
Ei ne siellä montaa viikkoa olleet. En ihan tarkkaan muista, että monta viikkoa ne oli, mut se riippu niin paljon ilmoista, että minkälaiset oli ilmat.
Mites teillä puinti tapahtu? Puitiinko riihessä vai oliko jo puimakoneita sinun aikaan?
Olen ollut monessa varstariihessä, kyllä se oli työtä.
Mites ne ajettiin sinne riiheen ja mites tapahtu se kuivaaminen?
Ne ajettiin, riihessä ol semmoset parvet, mihin se ahdettiin, sanottiin riihen ahtamiseksi. Ne ajettiin sinne ja siellä ne kuivattiin pari kolme vuorokautta. Siellä oli aina tulet siellä riihen uunissa sellanen iso uuni ja se oli se puitiin varstoilla.
Sieltä kaattiin aina osa niin paljon, kun siihen lattialle sopi lyhde paikkaan ja sit käytiin varstojen kans nulikoimassa ne jyvät irti ja tuota ne viskaamalla otettiin sillo ko olin pikkupoika ni viskaamalla otettiin et ne heitettiin jyvät mäni kauemmaks ja ne helpeet ja ne akanat jäi siihen lähemmäks ja silviisii ne puhdistettiin ja sit ol suuret seulat, millä se loppusilaus tehtiin, mutta sitten tuli niitä koneita, hevoskierto ja meilläkii ol hevoskierto ja siellä istuttiin hevosen selässä ja toisis kiertoissa oli oikein istuin siin tangon päässä, missä istuttiin ja ajettiin, ohjattiin sitä hevosta, että se pyöri siinä aina ja sit oli ylempänä sellanen niinku kakskerroksinen ja siellä oli sit sellanen puimakone, mitä hevoskierto, siihen syötettiin niitä lyhteitä ja sitte se mäni sinne alemma ja siel olisit semmonen Rahikan Kosensillalta. Rahikka teki niitä koneita puhastuskoneita, niitä väännettiin ihmisvoimalla ja siihen mätettiin lapion kans sit niitä jyviä ja siihen tuli ain siihen lattialle ja taas siitä mätettiin ne jyvät tavarat säkkiin ja kannettiin aittaan.
Oliks teillä sitomapuimakone vai olitteko siinä kylällä kiertävässä puimaosuuskunnassa mukana?
No sitten tuli tuota se lokomo. Mikko käytti sitä höyrykonetta. Se oli painava laitos, että kaks hevosta oli normaalist vetämäs, mut meillenkii ko sieltä Kolholan tieltä tultiin, ni piti olla kolme hevosta, että sai sinne höyrykoneen sinne rautapyöräsen koneen sinne mäelle ja siin olisit taas porukka, mikä tuota puimakone sit oli siihen keksitty ja se tuota siintä mäni jyvät meilläkii Kuuselassa ne mäni elevaattorilla sinne yläkertaan ja siel oli ne viljasalvat. mutta niitä mones paikkaa kannettiin ne säkit sit ne suuret kangassäkit kannettiin vaan olalla aittaan.
Mites tää kuivaaminen sitte kun tuli nää puimakoneet, jos oli märkää viljaa ni tarviko kuivattaa ja missä teillä kuivattiin?
Meillä kuivattiin riihessä. Isävainaa teki sellaisia niinkun mehiläiskennoja ja niitä riippu siellä riihessä niissä parsissa riippu paljon ja sit niihin sopi niinku säkin verta aina siihen yhteen kennoon ja sellaisissa ne kuivattiiin ne mikä oli märkä vilja, mutta vehnä ja ruis se kuivattiin siellä parsilla.
Mites jauhatus tapahtu, oliks kotona myllyä vai käytiinkö jossain myllyssä?
Ei ollut myllyjä silloin. Käytiin myllyssä tuota Muurikkalassa, siel oli niillä sellanen mylly niin kauan kun mie muistan Lavosen poikiilla niil oli siinä raamisaha ja mylly, se käi vesivoimalla. Siellä käytettiin, ettei ollu mitään, piti eläimen jauhot ja kaikki käyttää siellä.
Oliks teillä sitomapuimakone vai olitteko siinä kylällä kiertävässä puimaosuuskunnassa mukana?
No sitten tuli tuota se lokomo. Mikko käytti sitä höyrykonetta. Se oli painava laitos, että kaks hevosta oli normaalist vetämäs, mut meillenkii ko sieltä Kolholan tieltä tultiin, ni piti olla kolme hevosta, että sai sinne höyrykoneen sinne rautapyöräsen koneen sinne mäelle ja siin olisit taas porukka, mikä tuota puimakone sit oli siihen keksitty ja se tuota siintä mäni jyvät meilläkii Kuuselassa ne mäni elevaattorilla sinne yläkertaan ja siel oli ne viljasalvat. mutta niitä mones paikkaa kannettiin ne säkit sit ne suuret kangassäkit kannettiin vaan olalla aittaan.
Mites tää kuivaaminen sitte kun tuli nää puimakoneet, jos oli märkää viljaa ni tarviko kuivattaa ja missä teillä kuivattiin?
Meillä kuivattiin riihessä. Isävainaa teki sellaisia niinkun mehiläiskennoja ja niitä riippu siellä riihessä niissä parsissa riippu paljon ja sit niihin sopi niinku säkin verta aina siihen yhteen kennoon ja sellaisissa ne kuivattiiin ne mikä oli märkä vilja, mutta vehnä ja ruis se kuivattiin siellä parsilla.
Mites jauhatus tapahtu, oliks kotona myllyä vai käytiinkö jossain myllyssä?
Ei ollut myllyjä silloin. Käytiin myllyssä tuota Muurikkalassa, siel oli niillä sellanen mylly niin kauan kun mie muistan Lavosen poikiilla niil oli siinä raamisaha ja mylly, se käi vesivoimalla. Siellä käytettiin, ettei ollu mitään, piti eläimen jauhot ja kaikki käyttää siellä.
Jatkuu ensi viikolla ...
Laihajärven kylätoimikunta.
Toivo Koson haastattelu Utissa 2.11.1995.
Valokuvat laihajärveläisten kotialbumeista.
Kommentit