Siinä touhussa sytty sauna palamaan, mut miehet tuli äkkiä apuun

1920-luvulla Kosonlahdelta Oronmäen suuntaan. 

Mikko ja Pekka Koson muistelot, osa 4:

Kuinka paljon teillä oli lehmiä ja minkä rotuista se oli? Montako hevosta oli?
Kylhän lehmiä oli ja se oli vissiin jotain sekarotuista, mutta tuota sellaista jotain rotuistakin oli joukossa. Siinä neljää - viittä, tais enimmällää ola kuus lehmää.

Yks hevonen ja varsahan siinä sitte välillä oli kasvamassa. Kasvatettiinko lampaita ja kanoja?
No niitäkin oli, mutta en niiden määrästä muista mitään mut omiks tarpeiks vaan.

Kuuluitteko karjantarkkailuyhdistykseen? Kävikö teillä asistentti?
Kyl siihenkii ihan vissin muistaakseen vaan muutaman vuuen ennen sotia.

Myytiinkö voita?
Joo kyl sitä voita myytiin mikä liikeni. Siellä kävi semmonen Häkälän Mikko niitä keräilemässä ja oli jotain muitakii, jotka ostivat voita.

Välittiks tää Laihajärven Osuuskauppa voita? Vietiinkö sinne myytäväks? 

Ei, ei meiltä vissiin sinne, en ainakaan muista, et olis menny.

Kävivätkö sellaiset, joilla ei ollut lehmiä, taloista kotoa ostamassa?
Eiköhän, en minä nyt tuohon osaa oikein sanoa.

Entä oliks teillä tällaisia tinkiläisiä, jotka haki maitoa suoraan?
Oli niitä ainakin kaks, Edvard Kautolle hakivat ja sitte opettaja Vilamaalle.

Hakivatko ne sen maidon aamulla vai illalla?
Tais olla, toinen haki illalla ja toinen aamulla, heti lypsyn jälkeen, heti lypsyn jälkeen.

Siellähän kylällä toimi VPK. Muistuuko jotain tulipaloja mieleen ja olitko itse mukana?
No sen Alatalon palonhan mie muistan, olin sielläkii, missä emännälle kävi pahasti. Sit meillä oli marttojen kinkunpaistokurssit ja siinä touhussa sytty sauna palamaan, mut miehet tuli äkkiä apuun, ni ei siinä käyny aikeenkaan pahasti.

Siellä ei ilmeisesti tulipaloja kovin usein tapahtunut?
Ei vissiin, ei miulle oo ainakaan jäänt mieleen.

Kukas siellä kävi nuohoamassa?
Olikhan niin, et jokainen hoiti omansa, en muista.

Sit olisin kysyny teiltä kummaltakin, että harrastitteko urheilua ja mitä lajia? Oliko koulussa jotain sellaisia urheilulajeja, hiihtoa tai muuta, mitä on tullu harrastettua?
Mikko: No ei enempää kuin se mitä pienet pojat harrastaa, mut tuota koulujen väliset oli kolmen koulun kesken, Laihajärvi, Laisniemi ja Kolhola. Jokatalvinen tapahtuma talvisotaan saakka, ei tainnu enää välillä olla. Oli vuoronperään, eli joka kylässä aina vuorollaan.

No, eihä siellä muuta ollu ku hiihtokilpailut oli, ne tais olla sarjat niiku luokittain, vai en ihan tarkkaan muista sitäkään. Ei se yhessä sarjassa, kyl siinä useampia sarjoja oli.

Kuinka pitkä matka hiihdettiin ja minkälaiset oli ne välineet, ku hiihdettiin?
No ei se nyt kovin pitkä matka ollu. En tiiä liekkö tuota nyt kukkaan tarkemmin mitannut, kilometri, kaks korkeintaan.

No ne ol sellaiset, oisko jollain ollu jo suksissa siteet, mut saatto toisilla olla vaan nahkalenkitkii.

No voideltiinko suksia sillon, oliko voiteluvaikeuksia? 

Muistuuko mieleen minkälaisilla voiteilla niitä voideltiin?
No niitä vaikeuksiahan oli ja taittiin niitä vähäsen voiellakkii jollain. Kyl sitä kaupasta sai vissiin jonkinlaista suksrasvaa, mitä koitettiin sit sinne laittaa.

Ne ol tervatut puusukset, millä hiihdettiin. Muistuuko mieleen kuka siellä oli aina parhaimpia, oliko laihajärveläiset, laisniemeläiset vai kolholalaiset?
Tervatut puusukset niin. En nyt oikein, mut kyl miust tuntuu, et Laisniemi oli niinko niskan päällä ja en mie nyt sitä kehtaa sanoa, et myö taiettiin olla kaik huonompia.

Muistuuko nimeltä ketä, kuka ois ollu niinku ylitse muiden?
No ainakii, mitkä niiku samassa sarjassa, ni Toivo Kunttu Laisniemestä ja Veikko Väkevä, ni ne nyt oli vissiin toisia parempia.

No missä tulisitte mäenlaskua harrastettua, missä käytiin laskemassa suksilla mäkeä?
No Oronvuorihan se oli, Alatalon vuorhan se tais olla, niin sehän ol se vakipaikka, mut sitten kun kyken jo vähän pitempään ni.

Oliks hyppyrimäki?
No, kylhän sinne vähän kyhättiin hyppyriäkin, mut siinä ol kyytiä tasasessa mäessäkii meikälaiselle.

Työ asuitte järven rannalla, ni oliko teillä luistimet ja tuliko käytyä luistelemassa siellä Koson lahdella?
Luistimet oli niin pienestä, ku vaan rupes luistimien päällä pysymaan, mut ne oli sellaset sepän tekemät. Seppä teki rauat ja isä siihen puun, mikä ol niinku jalan sija. Sit miulla ol kokonaan rautaset, mutta nekin ol semmoset, ne ois saanu kenkään kiinni muutenkin, mut tuota ne piti remmillä kiinnittää, niinku ne sepän tekemätkii.

No Pekka tuliko käytyä luistelenassa? Oliko sulla luistimet?

Pekka: Kyllähän ne oli, Hyypiän Väinön tekemäthän ne oli, millä sitä luisteltiin ja sit sain sen verran kokeilla sillo olikohan se sit sotien välillä ku Hyypiän Antilla oli hokkarit. Sen verran sain kokeilla, että ne pysy jopa huomattavasti paremmin jalassa ja parempi oli luistella. Aina syksyllä ku oli jäätä jo niin ohuelta, että se kanto, mut näky läpi, ni nuijan kanssa siellä niitä kaloja mätkittiin pieniä ahvenia.

Tehtiinkö sinne jäälle napakelkka, kun jäät tuli syksyllä? 

Minkälai se napakelkka oli? Kerrotko vähän siitä?
Mikko: No sehän oli joka syksynen homma se napakiikun teko.
No jäähän reikä ja siihen tolppa pystyyn ja tolpan päässä oli rautatappi. Sit oli pitkä riuku, missä oli (epäselvä) liki tyvipäätä. Laitettiin siihen tappiin ja riuun toisessa päässä oli kelkka, missä kyyitettävä istu ja riuusta työnnettiin. Siihen niin paljon työntäjiä, ku sopi. Siitä sai mahottoman kyyin.

Siihen kerääntyi varmaan kovasti väkeä oottaa kyytiä ja pyörittää?
Kyllä vaa, lähiseudulta siintä Oronmäeltä ja Alatalolta ja Typöltä.

Silla sotien välillä, jatkosodan aikana Pekka varmaan muistaa kerholaisena ku oli, mitä siellä kasvatti? Kuka oli kerhoneuvojana?
Pekka: En muista, kuka oli kerhoneuvoja. Niin olihan mulla kerhopalsta semmonen pieni joskus -43 se nyt olis ollu. Aika normaaliahan juurikkaita siinä tuli kasvatettua ja sit sillon ol siihen aikaan se tupakankasvatus, kessuu ja virginiaahan sitä kasvatettiin. Mie muistan ne kasvo oikein rehevästi ja niitä sitten kuivateltiin siellä katoksessa ne narulla roikku. Markkinointipuolta en muista, että tuota vieläks siitä sitte minkälaista hanketta oli, kun ei kotona kukaan polttanut.
Kai ne tuli myytyä sitte.

Kasvatitko sikuria, sitähän ne vissiin kasvatti siellä?
Joo ne oli ne porkkana, kyllä sikuria oli, sitähän oli sillon ja kai punajuuria ja lanttua. Kaalia en muista, mut ilmeisesti sitäkin oli. Nehän piti olla sellaista vähän monipuolisempaa se homma.

Sitte muistan vielä, ku tehtiin retki Viipuriin sitte kerholaiset. Niin myö oltiin vähäsen vallattomia, niin se meiän kerhoneuvoja oli hirmusen vihanen, kun hirven selkään myö yritettiin päästä silleen, että toiset seiso toisten olkapäillä. Ja Viipurin linnan torniin mäntiin sinne lipputangon juureen ja tää meiän kerhoneuvoja oli kontallaan siinä parvekkeen puolella ja kauheast huus. Tällainen oli se kerhoreissu.

Palkittiinko kerholaisia siintä toiminnasta? Oliko mitään merkkiä tai todistusta?
Ei en mä muista ainakaan, että ois ollu mitään semmosta, palkitsemista.

Oliks ne kerholaisia vai koululaisia, jotka keräsivät jotain romua ja kumia, metalliromua ja sellaista silla sotien aikana?
En mä tota muista, oisko sellaista siinä ollu. Tää vaan tämä viljelyspalsta ja kuinka paljon sitä tuli ite hoidettua. Jäikö se äidin kontalle kitkemiset sun muut, mutta hyvä ainakin oli sellainen palsta.

Sit olisin kysynyt tuliko mottitalkoisiin osallistuttua?
Mä nyt olin niin paljon nuori sillan, että en ilmeisesti. En tiiä, jos apulaisena jollakin olin, mutta on mulla vielä kotona se kirves, sellainen rintamerkki motinteosta säilynny. En mää tiiä sitte kenen se on, onko sit Mikon vai iskän vai kenen lie.

Entä Mikko kävitkö mottitalkoissa?
Mikko: En minä ainakaan muista, että olisin semmosissa ollu.

Tuossa oli aikaisemmin puhetta siintä, että kun porsaita otettiin ja oli näitä emäporsaita ja sitte oli toista puolta, niin tapahtu porsaan salvaminen. Miten se tapahtu? Kerrotko Pekka siitä. Ja minkä puoleen se tehtiin?
Pekka: Niin sillähän oli nimityksiä salvaminen, kuohinta ja leikkaaminen. Sehän on, urosporsaalta leikataan kivekset poies ja se ilmeisesti edesauttaa siit sitä koko kasvamistakiin ja lihan laatu tulee toisenlainen, koska ne vaan teuraseläimiä olivat, mitä taloissa kasvatettiin.

Näitkö, miten se homma tapahtu?
Joo kyllä mä näin. Siinä apumies piti takajaloista kiinni ja sellaisella, olkohan se nyt useimmiten ku nahkaveitsi tai joku sellainen oikein terävä veitsi, pieni viilto ja sieltä pullauttivat sitten kiveksen poies ja poikki ja viskasivat mänemään.

Käytettiinkö siinä mitään desifioimisainetta?
Olikohan jodia, jodi oli vissiin joku sellainen, millä se vähän desifioitiin, pyyhittiin enstäin.

Entäs sitte, kun se laskettiin sinne karsinaan, niin pitikö siellä olla sitte puhtaat oljet?
Puhtaat pahnat niin, ettei sieltä mitään bakteeria tullu. Ei kai niistä tullu, en mää ainakaan kuult, että ois pahemmin tulehtunutkaan,

No entäs sitte orivarsa?
Se oli aivan sama juttu, kun siitä ruunia tehtiin, niin siinä oli aivan sama homma.

Kukas niitä teki siellä kylällä?
Eikhän, se oli eläinlääkärin hommaa. Se oli niin paljon suurempaa hommaa kun nää porsashommat.

(Laihajärven kylätoimikunta. Mikon ja Pekan haastattelu Vehkalahdella 27.3.1995.)