torstai 4. toukokuuta 2023

Mamma oli emäntä ja äiti oli miniä

Kyllikki Hyypiä-Lehtosen ja Kaija Jekusen muistelot osa 3


Sitte näistä töistä siellä kotona. Oliks teillä jotain sellaisia erityisiä töitä, mitä voi sanoa, että ne oli naisten töitä ja jotka oli niinkun miesten töitä? 

Sillonhan ei ehkä sellaista tasa-arvoa ollu, niinkuin nyt puhutaan. Oliko karjanhoito pääasiassa naistentöitä? 
Musta tuntuu, ettei meillä ollu niin hirveän tarkkaan eroteltu naisten töitä ja miesten töitä. Oli kyllä niin, että äiti ja Aippi olivat navetassa, hoitivat niinkuin sen puolen, lehmät ja muun karjan, ehkä siellä nyt isäkin oli mukana esimerkiksi heiniä pudottamassa, mutta se oli pääasiassa äidin ja Aipin vastuulla. Hevoset oli miesten hoidossa.


Mites sitten keittiön puolella, oliko ne naisten töitä, niin ettei miesväki osallistunut tiskaamiseen, ruoanlaittoon? 
No ei siellä, ei kotokarjalassa. Käsityöt olivat erilaiset naisilla ja miehillä. Naiset kutovat kankaita, raassivat ja kehräsivät villaa ja pellavaa. 

Minkälainen työnjako oli vanhan emännän ja nuoren emännän välillä? 
No jonkin aikaa oli niin, että mamma oli emäntä ja äiti oli miniä, mutta sitten kun he ostivat sen, ni se muuttu. Eiks se ollu sinun (Kaijan) syntymän aikoihin, kun se muuttu, niin että isästä ja äidistä tuli isäntäpari, mutta kuitenkin aluksihan se oli niin, ettei se heti muuttunu.

Vanha emäntä kuitenkin työskenteli tilalla? 

Ehdottomasti, hänhän oli se, joka oli kaiken keskipiste. Osallistui talon töihin niinkuin ennenkin, vaikka isännyys muuttui nuoremmille. Mutta mamma ei ollut sitten enää esimerkiks heinäpellolla, eikä viljapellolla. Se oli äiti, joka oli sit siellä pellolla. Miust tuntuu, että mamma sisällä sitä ruokaa ainakin emännöi, en muista kuka sitä ruokaa sitten teki siellä. Se oli varmaan ihan järjestelykysymys. 


Hyypiän nuori emäntä heinäpellolla. Kuva: Jekunen Tuula


Oliko teillä säännölliset ruoka-ajat ja minkälaiset? 
Nyt mä en ainakaan muista sitä, että oliko sitä ennen navettaa mitään, mutta kuitenkin sehän oli se murkina, joka oli sen jälkeen, kun tultiin navetasta ja sehän oli puuro. Navettaan mentiin ehkä viiden kuuden välillä. Oli kaikenlaisia puuroja, tattaripuuroa ja myöskin jauhopuuroa -kaikenlaisia, mitä nyt löytyi omasta takaa, paitsi tattari ja hirssi, mikä ei ollut omasta.

Sitten murkinan jälkeen lähdettiin päivän töihin. Juotiinko päiväkahvia? 
Sitä minä en muista, mutta sittenhän oli puolpäivänen. Se oli oikein ruoka. Siin oli perunaa ja kastiketta, lihasoppaa tai hernesoppaa, mitä sitte siinä olikaan. 

Lähettiinkö puolpäivä sen jälkeen heti töihin, vai oliko siinä mitään lepoaikaa? 
No 
miehet tietysti oli silloin selällään pihalla 
niin kauan, kun vaimoväki tiskas. Sitten lähdettiin jatkamaan. No mä en oikein tiedä oliko se näin, mutta tuli mieleen, ettei miehet missään tapauksessa tiskannu. Tiskattiin ja sitten lähdettiin porukalla pellolle. 

Oliko iltapäivällä kahvia? Oliko kahvin kanssa kahvileipää? 
Oli ainakin sen mä muistan niinkun kesäaikana, ku se oli niinkun sellanen huippuhetki, kun kannettiin sillä pärekorilla sitä kahvia pellolle kahvin kanssa oli pullaa. 

Mihin aikaan noin suurinpiirtein lopetettiin ulkotyöt? Lähdettiin navetalle? 
En mä kellon aikoja muista. Mul on sellanen mielikuva, että se ois ollu joskus iltalypsyn jälkeen, kun ne sitten tuli syömään, et oisko se kesällä ollu sitten pikkusen myöhäisempi ja talvella vähän aikaisempi, töistä riippuen. 

Mites sitten, kun iltanen oll syöty ja puhdetöitä tehty, juotiinko sitten vielä kahvia ennen nukkumaan menoa? 
Mustaviinimarjamehua mä muistan. Voileipää ja teetä mä muistan, koska mä en ollut kahvin juoja siihen aikaan. 

Muistuuko mieleen minkälaisia ruokia teillä valmistettiin juhlapäivinä, jouluna, pääsiäisenä? 
En mä mitään muuta muista ko omat mieliruokani. Kun minulta kysyttiin, mitä sinä haluat, niin minä vastasin aina, että lihhaa ja marjapiirakkaa. Perunapiirakat oli nitä mitä meillä leivottiin, niitä sellaisia vähän isompia, l
eipälapion kokoisia hyllypiirakoita ja riisipiirakkaa. Riisipiirakka oli sellainen paksu ja kuiri päällä ja samaten hakkoopiirakka, mihin laitettiin perunoita ja läskiä ja lanttua. 


Hyllypiirakoita. Kuva: Mervi T.

Oliko säännölliset leipomispäivät? 
Loppuviikosta leivottiin; päivää en osaa sanoa. Ja laitettiin korkeareunaiseen pannuun sekä sianlihaa että raavaslihaa ja se oli melkein koko yön kai uunissa, että se oli seuraavana aamuna syötävää. Siinä kastettiin sitä perunapiirakkaa. Mamma ja äiti leipoivat. Pullaa leivottiin ja oli aina. Leipää leivottiin viikon annos ja jos jotain jäi, niin se meni elukoille. Mammahan teki nimenomaan nää hapanlohot ja sit mitä se oli nää virolahtelaiset hapanvelliä ja mitä pironaa se oli. 

Oliko teillä tapana viedä lämpimäisiä naapuriin mennessään? 
Minä en osaa tuohon sanoa. Nimittäin, mehän ei päästy hirveän usein Kaijan kanssa kylään, vaan meiän piti olla omassa kotipiirissä, et se oli oikeastaan hyvin erikoista, et me päästiin mihinkään. Kokon Tuovi kävi meillä hyvin usein ja Tuovi aina sanoi, etten mä voi mennä sinne Matille, kun se Kyllikki aina itkee mun perään. Hän oli niinko isosisko siinä sitte, mut me oltiin niinko omassa pihapiirissä hyvin paljon, et me ei päästy kylään sillä tavalla. Sitä ku Mamma taikka äiti lähtivät sitten naapurissa käymään, ottivatko he sitten mukaan jonkun, sitä en osaa sanoa. 

Ketäs kaikkia siinä teidän kotitalossa asui? 
Isovanhemmat Hanna ja Simo ja sitten äiti Airi, isä Lauri ja sitten me kolme tytärtä Kyllikki, Kaija ja Terttu. Sitten palvelijoista tosiaan talviaikana oli yksi ja joista ehdottomasti parhaiten me muistetaan tää Aili Vinnari (Aippi), joka elää tänä päivänä Haminassa. Hän oli meillä vuoden -37 syksystä ja samanaikasesti vähän ennen oli tää Hovin Aili meillä, mut minä en muista missä vaiheessa hän oli ja asuiko hän meillä muistaakseni ei, mut hän oli meillä ainakin kesällä. 


Simo ja Hanna Hyypiä sekä pojanlapset Kyllikki ja Kaija.

Ketä teillä oli siinä mäellä lähinaapureita? 
Oli Kokot, jossa oli Hilma ja Eemeli ja sitte oli Kokon Eino ja Tuovi. Sitte siellä oli Sivin (Monnon), Sivillä oli Anna ja Simo ja Lahja ja Eeva. Ja toisella puolella oli Lyijysen Simo ja Mari ja Veikko. Sitte oli Anttilan talo, joita kaikkia en muista (Anton ja Mari Venäläinen ja lapset Viljo, Tauno, Eino ja Aini). 

Minkälaista kanssakäymistä oli naapurien kesken? Tehtiinkö töitä yhdessä? 
Sen mä muistan, että ne Kivelän pojat ne oli ainakin heinäaikana paljon meillä. Kyllä kai talkoissa käytiin, mut minä en tiedä, mul ei olo kyllä muistikuvia. 

No mites käytiinkö teillä sitte kylässä? Kävikö vanhemmat naapurissa tai kävikö naapurit teillä? 

Oliko illalla niinkuin sanottiin myriäisiä istumassa ihmisiä? 
Meillä päin kyllä käytiin, mutta rnie en muista olisko meiltä käyty. Sitä en osaa sanoa, olisko isä ja äiti käyneet, mutta meillä kyllä käytiin, varsinkin sitte ku meillä oli se radio. Ni Salpausselän kisat mie (Kaija) muistan sieltä saakka, kun ne naapurin pojat tulivat kuuntelemaan niitä Salpausselän kisoja. 

Kävikö nää arki-iltoina vai enemmän pyhäpäivisin? 
Pyhäpäivänä ne, jotka tuli jumalanpalvelusta kuuntelemaan, ni ne tuli pyhäaamuna ja se oli Anttilan Mari, se vanha ihminen siellä, ni kun radiosta ei meinannut ensin kuulua hyvin, ni hän sano, et ku Lauri otti pappia nenästä kiinni, ni jo rupes kohta kuulumaan, eli toisin sanoen hän haki sen aseman, et se ensin rätis. Tosiaan se radio oli meillä ennen Tertun syntymää, et se on ollu -36,-37. Terttu on syntyny-38. Vanha Loorenz, mikä meill oli. 


Oliks se sähköradio? Kaija muistaa Salpausselän kisoista selostuksen sillon, ennen talvisotaa. Muistuuko muita ohjelmia mieleen? 
Kuunneltiinko teillä niin kun lastentunti tai jotain? 

Se oli sähköradio. Kuunneltiin joka torstai. Se oli Markus-setä ja uutiset kuunneltiin. Markus-sedästä on jäänyt mieleen tietysti se kaurapuuro ja Mikki Hiirilevyt, mut ei mitään sen kummempaa muuta. Jumalanpalvelusta oli kuuntelemassa nimenomaan näitä vanhempaa väkeä sieltä Anttilasta ja mul on sellainen mielikuva, että Lyijysen Marikin olis joskus käyny, mut se Anttilan Mari hän kävi useammin ja sitten Anni, Anttilan Anttonin sisko. 


Oldsmobile vm1928. Hyypiä Lauri, Airi ja tytär Kyllikki.

No teillähän oli myöskin henkilöauto. Muistuuko mieleen, minkälainen se oli? 
Se oli Oldsmobile ja se oli vuoden, äiti ja isä on menneet kihloihin vuonna -29 ja isällä on sitä ennen ollu se. Se on sit vuosmallia joku -28 taikka -29. En tiedä, mitenkä sillon autot myytiin, et myytiinkö ne seuraavan vuoden mallia vai, viimeistään -29, mut minä (Kyllikki) olettaisin -28. Se oli avoauto. Siitä voitiin laskea katto alas. 

Minkälaista käyttöä sillä oli? Käytiinkö sillä Viipurissa? Oliko sillä sellaista huvikäyttöä? 
Kyllä sillä oli huvikäyttöä sillä tavalla, että mie (Kyllikki) muistan, että joku kesäsunnuntai me ajettiin, en nyt muista tarkalleen minnekä, jonnekin meren rannalle ajettiin uimaan. Mie muistan, että äidillä oli sellanen lehmuksen vihreä uimapuku ja musta äiti oli niin kaunis, kun se ui siellä meressä. Siinä oli joitakin muita ulkopuolisia mukana, kun oli äiti, isä, Kaija ja minä, mut en muista ketä. Se oli ennen Tertun syntymää ja se oli yks niitä erittäin kauniita niinkun aurinkoisia kesäpäiviä, jonka mä muistan. Ja sit tietyst Säkkijärven kirkollahan käytiin meiän isovanhempien luona, niin hyvin usein ja sit joulukirkossa käytiin autolla ja kerran jäätiin kinoksiin kiinni ja todettiin, et hevonen ois ollu parempi. 

Pyysivätkö kyläläiset usein teidän isää kyytiin? 

Kyllä isä kyyti ja sen minkä, mitä mä olen noista vanhoista vanhempien kirjeistä lukenu, ni ennen naimisiin menoa isällä oli hyvinkin paljon tällasia, esimerkiks nuorisosseuran jotakin kyytejä, että oliko se tanhuujia tai soittajia, taikka mitä ni ne meni autolla, kuinka monta, viis tai kuusko siihen siit mahtu, sai lastata sitten. Ja kyl miul on sellainen mielikuva, että jos joku tarvitsi lääkäriin menoa taikka jotain tällaista, niin isä lähti, mutta se autohan meiltä sitten, isä myi sen pois ennen vuotta -39, et en osaa sanoa tarakalleen, milloin se sitten hävis, mut ennen sotia kuitenkin. 

Siellä kylällä ei ilmeisesti muita henkilöautoja ollut ennen talvisotaa? 

En ainakaan muista, mul on sellainen mielikuva, et jollakin tuli niihin aikoihin sitten, kun isä siitä luopu. Et olisko se ollut sit tuollanen niinkun puoliammattivuokra-auto tai mikä se olis ollu, mut tää on ihan hämärä mielikuva, josta en uskalla sanoa enempää. Kuorma-autohan siellä oli sitten kuitenkin ennen sotaa Lauri Kosolla. 


Talon emäntä Airi ja vanhin tytär Kyllikki.

Laihajärven kylätoimikunta  /Kyllikki Hyypiä-Lehtosen ja Kaija Jekusen haastattelu Lahdessa 6.3.1996.

Kuvitus: Tuula Jekunen.

Ei kommentteja: