Muistakkii Sylvi, että nurkat pittää ja siivota

Alatalon Sylvi, osa 3.

Lähimmät naapurit

Kaik lähin naapuri oli Kantola, Eino ja Hanna, Matti ja Vappu el ennenvanhaan ja Olka. Sitte ol Kuuselan Simo ja Eeva-Liisa ja niitten lapset. Niien kans ol paljon yhteistyötä. Puimassa oltiin yhessä ja perunapellolla oltiin yhessä. Maat oli vierekkäin, rajanaapureita oltiin. 

Heinäpellolla työt sujuivat joutuisasti yhdessä naapureiden kanssa.
Hyypiän talkoissa. Laihajärvi, Säkkijärvi. Kuva: Terttu H.

Kantolan Hanna opetti minnuu leipomaan ja siivoamaan
Sillon kun äiti kuol, ni myöhä oltiin sillo pieniä, ni ei myö mitään osattu leipoa eikä muutakaan. Hanna käi aina opettamassa. Joka aamu se, ku sai omat askareet tehtyä, ni se tul kattomaan, et mitäs nyt on tehty. Siivon ja kaiken se opetti Hanna miulle. Hanna katto aina ja sano, et ”muistakkii Sylvi, että nurkat pittää ja siivota, ettei vaan keskeltä lattiaa laasta lattioita”. Ja leipomaan, aina se käi alustamaskii taikinan, mut sit se sano, et kyl sie saat opetella itekkii. Sit se käi tarkastamas, miten se ol alustettu, et olks siel hiirenpesiä, et jos jäi jauhoja kasalle, ni sit se sano aina, että "nyt on hiirenpesiä". Ja uunin ja kaiken, täytyhä se opettaa, et kui paljo sit täyty lämmittää ja luutia. Kyl se ajan kans sit alko onnistuakkii kaikki, leipomiset ja. Nyt mänee jo kaikki. Mie kävin koulua samaan aikaan ja jouduin tekemään työt.

Sylvi toinen oikealta alarivissä. Kuva: Terttu H.

Naapuris käytiin kylässä. Myö oltiin Reiskan kans kovia siihen aikaan, kun toiset ol navetassa vielä, ni myö lähettii sillo ja istumaan tupaan, et saatas sitte jotain hyvää, ja Vappu tulee navetalta ja kysyy, että ”no kenes lapsia täällä on”, ni Reiska sano miulle, että "Tano, tano Tylppä kennen tyttö" (Sano, sano Sylppä kennen tyttö) ja heti tul puurot aamulla. Siellähän myö istuttiin nenät lotillaan jo kun toiset tulivat navetasta aamulla, ku äiti ol kuollu ni isä ja Eila män siihen aikaan navettaan ja olhan meil se piikakii sit sen yhen talven. Et kyl meil oli hirveen hyvät naapurit. Kummi tek miulle aina tonne kuusjuhliin ja kevätjuhliin hameen ja omista tarpeistaan. Tää kummi ol Kantolan Olka. 

Hiihtokilpailut
Koulussa ol koulujen välisiä, Kolholan, Laisinkylän ja tään Laihan hiihtokilpailuja. Mie hiihdin kilpaa. Kaikhan siel hiihdettiin, ei se nyt pakko olt, mut että intokii ol. Meil ol sitte jo siteetkii sillo ihan viimeisil luokil. Mie en muista, mitkä ne sitein nimet oli. Sellaset mis ol tässä sellanen nauha, mikä veettii kiinni. En muista, kyl ol Voitto-siteitäkkii siihen aikaa jo ja kiihtokengätkii ol, mut hiihtohousui ei olt, villasukat ol. 

Mie pärjäsin aika hyvin hiihtokilpailuissa. Matka, olisko olt 3 km ja 5 km. Sitä mie en muista kuinka monta kertaa voitin, mut kyl mie etupäässä olin siel alkupäässä. Eila ol hyvä hiihtämään. Eila hiihti sitte jo isommassa porukassa. Eila ol jo vanhempkii. Se hiihti sitte jo seurojen välisissä kilpailuissa ja sit se oli jo siellä Säkkijärven kirkollakkii hiihtämässä.
Siellähän oli pääseura Säkkijärven Ahjo ja sit Laisniemen ja Laihajärven oli tää Jäntevä. Eila hiihti sit jo Kolholaskii. Ol siellä jäällä, et se hiihti useammas. 

Sylvi Laihajärvellä 1930-luvulla. Kuva: Terttu H.

Pitääkö paikkansa, et Eila ois jäniksiä hiihtänt kiinni? 
Eila hiihti yhen jäniksen kiinni. Se ol kuullu, et joku ol hiihtäny jäniksen kiinni, nii se läksi kokeilee ja sai jäniksen kiinni hiihtämällä. Se sano, että siinä män pari tuntia. Jänis kiers nii ja sit se tuolta Kilkkilän pellolt sai sen kiinni viimeseltään. Sit se jäi niinko siihen. Se väsy. Väsyttämällä hiihti. Pan reppuun ja toi kotia. Se ol valkia jänis. 

Laihajärven nuoria hiihtämässä. Jouko L, Lahja M ja Veikko L. Kuva: Terttu H.

Kortinpeluupaikat 
Siel ol Latakankangas, siel ol se lava, ni siel ne pyhäsittäin pelasivat ja sit ol toi osuuskaupan kangas, samaten sit Pöngän Viljon vatapäätä, siinäkii ol kuiva kangas sellain hiekkakuoppa. Siellä kokoontuvat sen puolen miehet varmaan. 
Ne peläsivat rahapeliä ja turakkaa. Turakka ol sellainen yleinen peli. Mut miehet melkein pelas rahapeliä. Eihän siihen aikaan isoja rahoja varmaan kelläkää ollu. Ei siel taloja pelattu. Pientä se ol, ajanvietettä. 

Siellä kävi pelaamas Hengon Otto, Hämäläisen Aulis ja sit toi Kivelän Jussi ja Kantolan Eino. Kyl siel varmaan ol muitakii, kyl siel enemmän ol, mutten mie muita muista. Ei Pöngän Ville olt, enkä mie Uskin Jussia nähnt pelaamas. Tää ol sunnuntaipäivisin, ei kai arki-iltoina pelattu. Siihen aikaan tehtiin pitkää päivää töitä. Rahapelihän on ollut kautta-aikojen kielletty, mut kyl ne melkein rauhassa sai pelata, ei siel poliisia näkynyt. Kyl varmaan joskus, jos ne pelasivat sille ko ol iltamat, sitte voi olla. Tuskin siel poliisit kävi. Ei kyläläiset kannellu. 

Lehdet, joulukortit, kirjat
Maakansa ja sit Yhteishyvä tul Osuuskaupan kautta. Joululehtiä tilattii joka joulu. Opettaja otti ylös, kuka mitäkii lehtiä tilas. Ne sai ennen joulua sillo kuusjuhlilla. Siel ol lasten lehtiä erikseen ja aikuisten lehtiä. En muista niit nimiä, joku Koti se ol, mut en muista olko siin jotain jatkoa vai oliko se vaan Koti. Ne ol kuvitettu ja ol niissä sellasii pieniä kirjotuksiikii. 

Koululla ainakii lähetettii joulukortteja, mut mie en muista lähetettiinkö niitä mihinkään kauemmaks kellekkään. Kaupassa oli myytävänä kortteja, mut en mie lehtiä muista. Voi siel olla lehtiikii, mut en muista yhtää lehtii, et olis ollu. 

Kirjoja meillä ei luettu eikä meillä kirjoja ollu. Koululla ol kirjasto, mut myö oltii laiskoja lukemaa. Hyvä ku tui vaa läksyt tehtyy. Se riitti meille.

Kalastus 
Käytiin ongella lapsena ja sit kalastettiin muutenkin. Meil ol katiskoita. Ol meillä sellanen ruuhi. Lammessa käytiin kalassa Se ol siellä Monnon rannassa meiän ruuhi. Ei meillä Rahikan rannassa ruuhia olt, muuta ko mitä käytettiin sit. Se ol siellä kalastuspaikalla. 
Kyl siel ol aika paljon niit ruuhia melkein. Ol siel nyt veneitäkkii, mut ne veneet oli enemmän niiku tällä järven puolella. Se ol niin matala se lammi, ni siel ol ruuhet. 

Ruuhi on sellanen matala, tasapohjanen ja ne reunat ol niinku kaksikymment senttiä, kolmekymment senttiä suurin piirtein. Keskeltä se ol niinku sellanen kupera, et siit voi olla kolmekymment senttiä. Voi olla vaan kymmenen senttiä se toinen pää. Tasaset päät oli ruuhessa. Toises pääs ol vähäsen sellaist niinku kokkaa, mut ei sellaist niinku nyt on veneen kokka. Pohja ol vähän kupera, molemmat päät niinku ylempänä. Kyl siihen neljä, viis sopi. Sitä soudettiin. Airon paikat ol keskellä ja päissä ol sit ne istuinpenkit ja keskel ol istuinpenkki. Et se ol niinku vene, mut tasapohjanen. 

Nuorisoa soutelemassa Laihajärvellä. Kuva: Terttu H.

Kelkkamäki
Kelkoilla ei laskettu muuta ku siitä omasta mäestä ja Oronmäestä. Ol meillä potkukelkka sekä sit ol sellasia pieniä kelkkoja. Isä ol tehny sellaset kippurakärkiset, niinku veskelkat, puusta tehtyjä. Hankikelillä pääs suksilla ja potkurillakkii. 

Ropakot
Kävin itse ja käi meilläkii ropakoita. Se ropakoiminenhan ol sille aina niinko Loppiaisena. Käytiin ripakoimassa ja pantiin päälle kaiken näköist. Tehtiin ite naamarit ja mitä hullumpaa vaatetta löyty ni. Silloha myö käytiin sota-ajan jälkeen (jatkosota) oikeen hevosella iso lauma. Kierrettii ympär kylää. Käytii niin pitkältä, ku taloja riitti. Se tapahtu illalla, tai illan suussa. Koko porukka män taloon juu ja rymisteltii ja laulettii kaikennäkösii lauluja. Missään muualla meit ei hätistelty ku Rainiossa. Ne ei tykänneet ropakoista. Kyl ne päästivät sisään, ko myö mentii vaan, ko ne ei tienny, mut ei ne tykänneet ropakoista. 
Kylhä ne jotain aina anto, jos niil ol jotain antamista, mut sinne mentiin muuten vaan. Se ol vaan niinko sellain huvi. Siin män yks ilta hyvin, iltapäivä jo, ku valmisteli. 
Talonväki yritti tunnistaa, että kuka on. Kepit käsissä meillä ol. Hätisteltiin niitä, että ei saa tulla lähelle. Se ol vähän niinko noloa, jos ne tunnisti, ettei osannut naamioitua. Äänestä ja kaikesta pit yrittää niinko ääntäkii muuttaa, ettei ne vaan tuntis. Kyl myö joskus onnistuttiin. Käytiin vaan oman kylän alueella. 

12.4.1942 Laihan nuoria Anttilan pihalla, Venäläisen mäellä. Kuva: Ossi T.

Lopuksi muutamia kysymyksiä:

Pidettiinkö myriäisiä vai möriäisiä? 
- Myriäisiä 

Kun mentiin hartaustilaisuuteen, mentiinkö saarnoihin vai saarnaan? 
- Saarnoihin lähettiin. 

Kävikö morsian kerjuulla vai kerruulla? 
- Ehkä ne ennen sano kerruulla.

Mikä on ahinlauta riihessä? 
- No se on se sellain, minkä päälle laitetaan näitä lyhteitä, sinne ylös, ko riihtä ahdetaan. 

Missä on "Hyytin kivi" niminen uimapaikka? 
- En tiiä. 

Laihanlammella, Monnonmäen kohdalla.

Missä on Turppaan suo? 
- Eiks se ollu siellä Äijänkankaalla, Latakan takana.

(Laihajärven kylätoimikunta. Sylvin haastattelu Artjärvellä 21.2.1996)