Kursseja oli paljon ja retkiä tehtiin

Alli Typön muistelot jatkuu, osa 4:

1938 kevättalvella 4H-kerholaisten ompelukurssi Taavetin tuvassa. Kuva: Marjatta V.

4H-kerhotoiminta

Laihajärvellähän oli näitä erilaisia järjestöjä ja erilaisia kerhoja ja muita. Siellä oli maatalouskerho, 4H-kerho. Sitte oli martta- ja lottatoimintaa. Kerro nyt ensin tästä maatalouskerhon toiminnasta.
Maatalouskerhossa olin. Se kerhoneuvojahan oli Säkkijärvellä palkattu ja se kulki aina sitte määrättyinä viikonpäivinä. Mie en muista monta kertaa kesässä se nyt sit kävi. Kylvettii semmonen kasvimaa ja siinä viljeltii tuota juurikasvia ja tää kerhoneuvoja käi tarkistamassa sitte. Anto sitte pisteet niistä, että kuinka se oli hyvin tai huonosti hoidettu. Sitte syksyllä oli ruuanlaittokursseja. Kerran meillä kotona. Mie muistan, jotain punajuuripihvejä siellä tehtiin. Mitä siellä nyt tehtiin, mut kasviksista. Mut ne punajuuripihvit on jääny mieleen.

Tääkii ol sitä kerhotoimintaa?
Tää ol sitä kerhotoimintaa. Kesällä oli retkiä ja kerran oltii polkupyöräretkellä tuolla Tervajoella. Siellä leiriydyttiin sinne meren rantaan. Oltiin yks yö ja toisena päivänä tultii takasiin.

Oliks tässä vaan nämä Laihajärven kerholaiset?
No kyl siin oli niinku koko pitäjästä. Mie en nyt osaa sanoa, et oliks koko pitäjä. Kyl meitä oli enemmän kuin laihajärveläiset. Kerran käytii sit retkellä yhtenä kesänä ni Vahvialassa. Siel oli joku juhla, kerholaisten juhla. Sitte näitä marttojen retkiähän mä muistan. Kerran ollaan kerholaisten retkellä oltu Harjussa, siellä maatalouskoulussa käytii ja Reitkallin puutarhalla. Mut sit marttojen retkellä olen käyny molemmissa ja ainakii kerran.

1930-luvulla 4H-kerholaisia Taavetin maitohuoneen ovella. Kuva: Marjatta V.

Laihajärven martat

Täs marttatoiminnassahan ol varmaan paljon näitä kursseja ja retkiä tehtiin?
Niin siinä oli kursseja paljon. Kyl melkein joka vuos ol jonkinlaista kurssia. Syksyl oli säilömiskurssi kerran Peltolassa, Iivarilla. Yhtenä syksynä kerholaisten kurssi oli kerran Taavetilla, Santerilla ja Liisalla. Ja meillä oli Marttojen vuodevaatekurssi, mikä on se kronikkakii tuolla, Hyypiän Gretan kätköistä löytyny.

Terveydenhoidosta ol toinen marttojen kurssi. Mä muistan, tään pitäjänä oli Marjatta Pätiälä tuolta Viipurista. En muista minkä sairaalan sairaanhoitaja hää oli, mut nimi on jääny mieleen.

Terveydenhoitokurssi. Laihajärven martat. Kuva: Päivi H.

Oliks teitä paljon aina osanottajia ja oliks ne vaan laihajärveläisiä?
Ne ol laihajärveläisiä. Kyllä oli, nää jotka oli innokkaampia marttoja, ni kyllä nää oli kursseilla aina mukana. Tää Amanda Ollikka ja tyttäret etenkin. Tään Kaisan mä muistan tyttäristä, nii hää ol hyvin innokas olemaan mukana. Ol kotona viimeseks, ni hää ol, vanhemmat ol jo pois sitte. Melkein kaikista taloista oli.

Niin tää ol sitä marttatoimintaa. Oliko siellä kudontakursseja?
Kudontakursseja mie en muista yhtään. Mie oon kotona sen alun saanu. Äitihän ol käyny Säkkijärven Naiskotiteollisuuskoulun.

1910-luvulla Emma Typpö ja kutomakoulukaverit.
Emma alarivissä, toinen vasemmalta. Kuva: Marjatta V.

Oliko siellä karjanhoitokursseja? Kuka niitä järjesti? Oliko se marttojen toimintaa?
Se voi olla tarkastuskarjakon siltä puolelta vai mikä yhdistyskö siellä oli. Mie en osaa sanoa. Mie en oo ollu sellaisella kurssilla.

Marttatoiminnassa ol tärkeänä osana myös puutarhanhoito, oliko?
No kyl jonkun verran, mut ei miust oikee.

Oliko se tätä maatalouskerhotoimintaa?
Niin ei se marttoissa niin paljo ollu esillä. Siel ol enemmän tää kodinhoito ja ruoanlaitto ja terveydenhoito.

Se on iso asia, mitä kaikkia näitä kursseja on ollu. Aika paljon on saatu tietoa.
Onhan se ollu. Se on ollu kyl kylälle semmonen yhteenkokoava ja sit siel oli näitä ulkopuolisia ohjaajia, sitte neuvojia. Oma marttaneuvojahan oli pitäjässä ja sieltä kautta myytiin näitä juurikasvien siemeniä. Kyl se on ollu iso asia kylälle marttatoiminta.

Siellähän oli se Marttatalo, siellä kirkon seudulla, Kosensillalla.
Niin se Marttatalo oli ja siellä oli niinku kerholaisilla näyttely. Sinne vietiin sitte näitä kasvia, kuka oli suurempaa ja komeempaa saanu kasvatettua. Muistan siel oli isoja kurpitsoita ja kaikkia. Se oli semmonen syksyn tapahtuma sit kerholaisille. Se ol ympär pitäjää sitte.

Muistatko, kuka siellä olis saanu ensimmäisen palkinnon?
En mie muista, enkä muista et oisko meiän kyllään tullu.

Martoillahan on nyt nykyisin oma puku. Oliko se silloin samanlainen, sininen? Oliko Kaikilla se marttapuku?
Kyllä se kaikilla meiän kylän martoilla oli. Miulla ei ollu vielä silloin, mut äitillä oli. Mie oon vasta teettänyt nyt täällä. Se oli ihan samanlainen kuin nykyään ja se on niinku jakkupuku. Se pusero on vielä siit samasta kankaasta.

Oliks se sillo yksosainen?
Se ol silla yksosanen ja ruudullinen tai semmost raidallista.

Ja sit ol se marttamerkki?
Nii marttamerkki oli. Sen sai ostaa jokainen sit.

Mentiiks sinne kokoukseen tää puku päällä vai pidettiinkö sitä vain jossain tärkeimmissä tilaisuuksissa?
No vähemmän sinne puku päällä mentiin sinne joka toinen viikko niihin kokousiltoihin. Mentiin omissa tavallisissa vaatteissa. Mut jos oli jotain juhlaa, niin sit enemmän pidettiin marttapukua. Saattohan siellä jollakii olla marttapukukii. Sitähän sai pitää.

Laihajärven martat. Kuva: Antti H. 

Oliks siel kylässä mitään yhteist astiastoa esim. martoilla, mitä sai lainata, ku siel taloissa pidettii hautajaisii ja häitä? Vai lainattiinko vaan naapurista?
Mie en muista, että oliks siellä martoilla astiastoa. Kyl niitä enemmin naapurista lainattii, jos mitä oli. Mut ku meil ei olt oikee, ei miul oo jäänyt tuo sil viisi mieleen, kun ei ollu mitään suuria. Mä en Saima-tädin häistä muista mittään.

Lotat

Siehä kuuluit myös lottiin.
Joo, mut se ol aika pientä mitä mie lotissa olin, mut olin mie liittyny. Miul ei olt vielä lottapukua, ku silla ei saanu enää sitä kangasta.

Oliko lotilla kokouksia ja miten ne toimivat?
Lotilla oli kokouksia ja Monnon Mirjamhan siinä oli yhdyshenkilönä ja tää Kerttu Laihajärveltä, Husun Kerttu. Kyllähän niillä, jotka kauemmin olivat olleet mukana oli enemmän toimintaa, mut mie en osaa siihen sanoa mittää. Siihenhän varmaan joka talosta kuului nainen, niiku tää Martta ja Aino ja Paavoin tytöt. 

Nuorisoseura

Olitko sie nuorisoseuran toiminnassa mukana?
No mää olin sen verran, kyl mie muistan, et mää olin yhess näytelmässä mukana. Talvel ol aina juhlat koululla, nuorisoseuran juhlat. Kerran mää olen ollu näytelmässä. Laulukuoroon kuuluin, se esiinty kaikissa juhlissa. Koulu tuli käytyä, nii sit opettaja vei mukaan sinne laulukuoroon.

Mikä siun osa oli siinä näytelmässä? Mikä se oli nimeltään?
En mie muista ees näytelmän nimiä, vielä vähemmän osaa.

Kuka sitä näytelmää ohjas?
No sitä ohjas tää Ahonpään Anttoon ja opettaja avusti siellä ja Ahonpään Antton oli semmonen nuorisoseuran napamiehiä tai vetäjiä, miten sitä nyt sit sanoo.

Laulukuoro

Oliko laulukuorolla esiintymisiä usein?
No mitä oli kylässä juhlia, ni laulukuoro esiinty aina äitienpäivillä ja mitä nyt oli kylässä juhlia.

Esiintykö se myöskin hautajaisissa?
Ei miust se hautajaisissa esiintyny. En muista kyllä yhtään. 

Ompeluseurat

Oliko siel ompeluseuroja muuta mitä martat pitivät?
No martat pitivät ompeluseuroja talossa vuorotellen, kuka milloinkin otti sitte.

Oliks se joka viikko vai harvemmin?
Se oli niiku kahden viikon välein, ei se joka viikko ollu.

Tehtiinkö siellä omaa käsityötä vai mitä?
No siellä tehtii omaa käsityötäkii. Mut tehtiin, kerättiin noita villoja ja tehtiin sitte niin kuin yhdistykselle. Amanda kehräs paljon ja sitte niitä lankoja jaettiin jäsenille, neulottiin ja sit pidettiin keväällä myyjäiset.

Miten nämä varat sitten käytettiin?
No niitä käytettiin retkiin, kun tehtiin kesällä retkiä, niin siihen. Ainahan kerättiin se kahvikolehti, että varmaan jäsenmaksu meni sitte yhdistykselle. Martat teki varmaan joka kesä retken. Mie en monella marttojen retkellä ollu vielä mukana. Kyl ne teki joka kesä ja se oli Kolholan ja Laisniemen martat sitte samassa.

Alli ja muita laihajärveläisiä nuoria vuonna 1938 kerholaisten leirillä Viipurin mlk:n Karppilassa. Kuva: Marjatta V.

(Laihajärven kylätoimikunta. Haastattelu: Orimattilassa 30.3.1995).