torstai 13. lokakuuta 2022

Mie jäin omin lupineen Siville yöks


koululaisia 1930-luvulta
Laihajärvi, Säkkijärvi. Koulukuva 1930-luvun alusta. Kuva: Marjatta V.

Typön Allin muistelot 30.3.1995 jatkuu, osa 2:

No sitte kouluun, mänitkö sie 7-vuotiaana?
Mie menin kiertokouluun varmaan, meninköhän jo 6-vuotiaana. Sitte kato ko se oli ensin ja sit alko se alakoulu. Se kiertokouluhan oli Orolla syksystä. Sitte kevätpuolella käytiin siellä Kokolla, Venäläisenmäellä.

Oliks silloinkin vielä sitten, että kaikkea koulua ei käytykään siellä koululla, vaan käytiin Orolla?
Oli se ensimmäinen talvi sillä viisiin. Mie muistan sitte, että kevättalvella, ku siellä Kokolla oltiin, niin mie jäin omin lupineen Siville yöks. Isä tullee sitte illalla myöhään ettimään, että ”et sie meinaa ensinkään kottii tulla.” Mie mänen piiloon sit vielä siellä ja muistan, että se on jääny syömisestä mieleen, et oli sitä leipäressua tai sitä puolukkapuuroa uunissa haudutettua. Se maistu hyvälle. Tietyst ainahan sitä oli kotonakin, mut kuitenkin se kylässä syöminen on jäänyt vielä enemmän niikun mieleen.

Mitäs siellä kiertokoulussa opetettiin?
No siellä opetettiin niitä kirjaimia ja kirjoittamaan ja laskemaan ja lukemista.

Oliks teitä paljon silloin siellä Orolla?
Mä en tuota muista, että paljoks meitä oli, lukumäärää en muista,

Oliks silloin jo kirja?
Kyl sillo jonkinlainen aapinen oli, olihan se aapinen silloin. Siintähän se alkoi.

Uusi Aapinen, Aukusti Salo, Kustannusosakeyhtiö Otava 1919.
Kuvauspaikka: Rajalan kotimuseo. Kuva: Mervi T.

Oliks siellä jatkuu pulpetit, vai missä työ istuitte? 
Pöydän vieressä.

Kaikki sopi siihen ison pöydän viereen? Niin.

Kuka siellä oli opettaja silloin?
Nimiä mie en muista, Lahjan kanssa on ollu joskus puhetta. Hää muistaa kyl nää opettajien nimetkin, mut mie en kyl muista nimiä.

Sitte seuraavana vuonna keväällä työ olitte siellä kansakoululla?
Siellä oli alakoulunopettaja.

Mut tää kiertokoulu, oliks tää syksyllä Orolla ja oliks se sitte vielä keväällä Kokolla?
Joo kevättalvella oli Kokolla.

Kuis kauan se kesti kerrallaan?
Sitä en muista, että mihin aikaan se alko ja mihin aikaan se loppu.

Oliks sielläkin välitunti?
Siellä oli välitunti, niin ku koulussa on välitunti. Ei se ollu yhtäpäätä se.

No talonväki pysytteli pois sitte sinä aikana.
Niin, molemmissahan oli se keittiö erikseen, niinku Orolla ja Kokollakkii, niin talonväki oli siellä. Ja molemmissa taloissa se opettaja asu siinä yhessä huoneessa. Kokolla nyt oli pienempi pere, mu Orollahan oli perettä enemmän. Mut olihan se tupa sit käytössä.

Laihajärven koululaisia v.1933. Alli Typpö ylärivissä keskellä.  Kuva: Marjatta V.

Entäs sitte ku sie menit alakouluun. Kuinka kauan se kesti? Oliko se samanaikaisesti kuin yläkoulu?
Se oli samanaikaisesti. Alakoulussa oli oma opettaja ja tämä opettaja asui siinä toisessa päässä. Siinä oli tehtynä huoneet, kaksi huonetta toisee päähän niinku siihen tien puolen päähän. Se ku oli tälläne vinkkelimallinen. Siihen oli tehty alakoulunopettajalle asunto ja käsityöluokassa pidettiin ne tunnit samanaikaisesti, kun oli se Vilamaan Alman koulu siinä toisella puolella, koulun puolella. Sitä käytiin kaks vuotta, kahtena talvena. Lahja muistaa kyl tään opettajan nimenkin.

Sit olitte yläkoulussa?
Sit oltii yläkoulussa se neljä vuotta. Mä kävin sit vielä sitä jatkokoulua kahtena talvena aina iltasella.

Olik se pakollinen kaikille, se iltakoulu?
Kyl se ol niiko pakollinen, koska siellä kaikki kävi. 

Oliko siellä ja Alma Vilamaa opettajana?
Kyllä hää opetti sitä jatkokoulua vielä illalla, ku hänel ol kansakoulu loppunu. Hänel ol vielä se alakoulu siinä sivussa. Siinä saa sanoa, että opettajalla ol iso urakka. Mis välis siinä kerkes korjata ne koulutehtävät, vihot tarkastaa, vaikka se olikin supistettu koulu, ettei olt niin paljon niitä oppilaita.

Poikkesko nämä jatkokoulun aineet paljon kansakoulun aineista? Oliks siellä jotain uusia aineita?
Siel ol enemmän tämmöistä yleistietoa, ettei samaa ollu maantietoa ja historiaa niinku kansakoulun puolella.

Niin tästä koulusta vielä, kävitkö sie pyhäkoulua?
Kyllä mie käin pyhäkouluakkii ja Rainion Lempi piti meijän puolella ja Taavetin Liisa piti sitte. Hyö piti niinku vuoropyhinä. Mut enemmän tää ol niinku Lempin huolena, että Liisa ei niin paljo, ku Rainiossa ol useampi henki ja Liisa oli yksinään naisia kotona. Lempi piti kyl paljon ja Ilmarkii ol sitte apuna, ku hää sielt opistost tuli. Joskus piti meille pyhäkoulua ja siellähän käytii joka pyhä ja taloissa vuoron perään jokaisen kotona. 

1910-luvulla Emma Mäkelä oli Laisinkylän toisena
pyhäkouluopettajana. Kuva: Marjatta V. 

Laisinkylän pyhäkoululaisia ja -opettajat 1910-luvulla. Kuva: Marjatta V. 

Puhutaas vähän rippikoulusta. Sie oot käyny vuonna 1938 rippikoulun.
Niin 37 syksyllä ja 38 keväällä. Se ol sillo kaks viikkoa syksyllä ja 2 viikkoa keväällä.

Miten se tapahtu se rippikouluun meno?
Kylässä oli kylänluvut. Siellä sitte pappi kuulusteli tai lukkari. Katkesmustahan ol luvettu ja raamatunhistoriaa koulussa ja siltä pohjalta sitte. Eihän siellä kukaan ehtoja saanu. Jokainen pääs rippikouluun, joka oli pyrkimässä ja.

Oliko Laihalta silloin monta, kun sinä olit?
Meitä ei tyttöjä ollut kuin Anttilan Aini ja mie. Meijän luokalla ei ollut muita tyttöjä. Sitte ol tää Kujalan Veikko oli tää Jorma seki tais olla Eilan luokalla. En muista oliks ketään muita poikia.

Miten sinne kirkolle kuljettiin? Se oli sentään 10 km se matka.
Mää olin syksyllä, kun Roope-setä perheineen asu ihan siinä kirkolla 1 km päässä keskustasta, niin mie asuin siellä. Mut keväällä mä kulin pyörällä. Kun koulu päätty toukokuun lopussa, niin sit ol rippikoulua 2 viikkoa. Mä kulin pyörällä, mul oli jo oma pyörä sillo.

Entäs silloin syksyllä, kauanko se silloin kesti ja missä kuussa?
Kaks viikkoa.

Missä kuussa se oli?
Se oli ennen koulun alkua, et se oli varmaan elokuuss sitten, täytyy olla miun mielestäin.

Mitenkä nämä kenellä ei ollut sukulaisia siellä, missä he asuivat syksyllä?
Mie en osaa tuohon sanoa. Pyöriä jo oli, mutta oliko monellakaan vielä.

Oliks silloin tytöt ja pojat erikseen? Vai oliko kaikille yhtäaikaa?
Kaikille oli yhtäaikaa,

Teit oli varmaan aika paljon?
Oli aika paljon, mut en muista lukumäärää, koko pitäjän lapset. Kyllä se oli iso ryhmä.

Säkkijärven rippikoululaiset v.1938. Kuva: Marjatta V. 

Kaikki oli yhtäaikaa?
Kaikki oli yhtäaikaa. Kirkossa oltiin. Kunnantuvalla oli se rippikoulu ja kirkossa oltii sitte ehtoollisella.

Mitenkä sitte tää päätöspäivä, konfirmaatio? Kerropa siitä.
Aamulla mentiin kirkkon niinku tavallisesti. Ei se miun mielestä poikennut siitä, mitä meiän lapset on käyny rippikoulua ja kirkossa ja ehtoollisella.

Se oli jumalanpalveluksen yhteydessä.
Se oli jumalanpalveluksen yhteydessä niinku meiänkin lapsiin aikana.

Oliko siun vanhemmat siellä?
Vanhemmat oli niin, ja silloin mentiin hevosella kirkkoon.

Oliko teillä kotona mitään juhlaa, niinkuin nykyisin pidetään?
Oliko sukulaisia ja kummeja?

Ei meillä ainakaan mitään suurempaa ollu, ei miun oo jääny mieleen.

Niin siihen aikaan ei ehkä ollut tapana.

Ja valokuvassa kävitte.
Valokuvan on ottanut tää Herra Iivari, Hyypiän Iivari, ku heillä ol kamera. Hää on ottant valokuvan siellä heiän pihalla. Silloin kukki ruusut. Olen siinä ruusun oksa kädessä, ruusun kukkia.

Alli Typpö rippipäivänä v.1938. Raili ja Ilona.
Valokuvaaja: Herra Iivari. Kuva: Marjatta V.

Minkälainen oli puku silloin valkoinen vai musta?
Valkonen.

Oliko kaikilla valkonen?
Niin, tää oli tää Harjulan Aino tehny sen. Ku hää ol ompelija siinä naapurissa, nii hää teki kaikki vaattet. Äitikii olis pystyny, mut ei hänellä ollu aikaa.

(Laihajärven kylätoimikunta. Haastattelu 30.3.1995)

Alli Typpö rippikuva v.1938. 
Valokuvaajana Herra Iivari. Kuva: Marjatta V.

Ei kommentteja: