torstai 6. lokakuuta 2022

Meil ol palvelija aina kesällä, mut talvel ei ollu



Typön Allin muistelot, 30.3.1995

Niin, myö on nyt puhuttu tässä Laihajärven asioista ja muisteltu niitä. 
Kerropa, mitä sie muistat nyt ihan siint varhaislapsuudesta ja sieltä Typön mäeltä? Kuin paljon sie muistat?
Niin mie muistan tään, et myö oltiin mie ja Urho vaan. Siitä mie alan muistamaan. Ja sit ol Eila, ol samanikäinen ja Koson Mikko. Meillä oltiin paljon. Meillä leikittiin sakiltaan ja kun alettiin nyt semmoseks tulla et kulettiin jo kylällä.

Alli, Raili, Ilona ja Urho v.1934. Kuva: Marjatta V.

Minkälaisia leikkiä työ leikitte?
No Eila ku ol enemmän niiku miun ikäinen, niin nukkeilla leikittiin ja kesällä leikittiin ulkona ja oltiin Haapaniemellä. Siellä oli kiva maasto ja semmosta, miks sitä nyt sanotaan. Kävyistä tehtiin lehmiä. Tikuilla tehtiin talon rajat ja siel ol navetat ja tikuista ol ihmisetkin.

Oliks kaikki leikkikalut kotona tehtyjä, oliks mitään ostettuja?
No nuken päät ol ostettu, mut kyl niille vartalot ja vaattet ol tehty. En mie muista ostettuja leikkikaluja.

Oliks nää sellaisia roolileikkejä, et joku oli isä ja joku oli äiti ja lapsia?
No justiin semmosia ja tietyst ne meni niihin aikuisten askareihin ne leikit sitten, niinkun niitä peilas.

Sul oli niitä sukulaislapsia siinä naapurissa?
Niin, ku Eila oli serkku ja Mikko oli serkku. Hää nyt sit vanhempana alko vast käymään, kun Urhokin sit oli. Hyö on syntynyt toine on syntyny 25 ja toinen 26, niin aika paljo samanikäisiä sitte. Eila ol vuotta nuoremp miua, niin myö sit oltiin. Eila ol paljon meillä, ku hää ol yksinää ja meit ol sentää jo neljä. Meil ol iso tupa, missä juostii.

No entä sitten ko nää sisarukset synty? Muistat sie Urhon syntymää?
En mie Urhon syntymää muista, mut Railin syntymän mä muistan jo. Hää on syntyny kotona ja kätilö kävi ja ristiäiset oli. Mut Railin kummia mää en muista, kuka se oli. Mut Urhon kummi, sen mä on kuullu, enhän mie sitä muista, tää Harjulan Aino.

Montako kummia oli?
Sitäkään en muista, mut Ilonan kummi on ollu toi. 
Meil ol palvelija, joku Amalia, se ol jostain tuolta Ala-Urpalasta varmaan. Se oli hänen kummi sitte. Kaikki oli kastettu kotona.
Niin kaikki on kastettu kotona. Ja sen mie muistan, kun Ilonaa on kastettu. Tää Lahti pappi oli kastamassa ja hää pyys miua sit vielä et jos mie, Säkkijärven Yhteiskouluu perustettiin ja siel ol vähän oppilaita. Hää tahto, et jos mie alkasin, tulisin Yhteiskouluun, mut miul ei ollu semmosia haluja. Eikä ois ollu varmaan edelletyksiäkään. En mä ole semmonen lukutoukka ensinkään.

Urho ja Alli v.1927. Kuva: Marjatta V.

Miten oli ennen lapsen syntymää, kerrottiinko siitä, että nyt meille odotetaan vauvaa?
Ei kerrottu kyllä. Se oli kyllä ihan yllätys.

Entäs sitte kun näitä rotinoita tuotiin? Kuinkas pian niitä tuotiin? Kuka niitä toi?
No ei meillä oikein tuotu niinku rotinoitakaan, niin että miulle ei se oo jääny ainakaan mieleen. En mie aikaisemmin tiedä, mutta ei ainakaan Railille eikä Ilonalle, en ainakaan muista sitä. Sillo kun laps synty, niin vietiin rotinoita, leivottiin iso rinkeli, pyöreä letitetty rinkeli. Kuka leipo sitte piirakoita, mut rinkel ol usein kuitenkin. Silloin vielä vähemmän leivottiin kakkuja, saattoi joku viedä. Tiedäks sä mitä siun äiti on saanu?
En, en tiedä. Eikös se ollut lähinnä sen takia, että kun mentiin katsomaan sitä lasta ja tää äiti ei vielä ehkä itse pystynyt tekemään ja leipomaan, niin vietiin tuliaisia. Niin kyllä.

Niin sie kerroit, että teitä on ollut kuusi lasta, myö luultiin, että teitä on vaan neljä. 
Kerropa nyt näistä kahdesta.
No tää Helvi-sisko on. Mie oon päässy siihen käsitykseen, et hää on kakskymmentä syntynyt ja hää on kuollu kyllä, että Urho ei oo vielä syntynyt. Miul ei oo niinko minkäänlaista kuvaa siintä. Tuolta kuvista näkee sen, ku hää on arkussa pihalla. Urho on syntyny sen jälkeen, Onk hää sit ollu muutaman vuoden vanha. Enkä sitäkään muista, kyl äiti on varmaan puhunut, et mikä hänellä oli ku hää kuoli. Mut tää Jaakko-veli tää on syntynyt 34 tai 5. Hää on kuollu ihan muutaman kuukauden ikäisenä, ihan pienenä.

Helvi v.1925. Kuva: Marjatta V.

Tiedätkö mikä sairaus tää oli?
Sitäkää en muista kyl. Onko siitäkää ollu koskaan mitään puhetta. Sen mie muistan, että tää Sjögrenin Anton, Ainon isä hää teki arkun, ku hää oli sellainen puumies. Oli varmaan tää Helvi-siskon arkkukii hänen tekemä, mul on ihan sellanen käsitys.

Missä tätä vainajaa säilytettiin ennen hautajaisia?
Aitassa, aitassa säilytettiin. Hautajaiset oli kotona, se muistotilaisuus. Hevosellahan sitä siihen aikaan vietiin arkku kotonta. Hautajaissaatto oli, mutta sitä tilaisuutta en muista kyllä yhtään. Jaakko veljenkään ei meillä ollut, jos ne naapurit olivat, mutta ei sellaista saattoväkeä ollut kuin vanhemmilla ihmisillä oli, jos tuota oli.

Oliko hänet haudattu Kokkomäkeen?
Helvi-sisko on haudattu sinne kirkon luokse, siel on hänen hauta. Äidin isä on haudattu Kokkomäkeen, hän eli viimeiset vuodet meillä.

Milloin hän kuoli?
Raili oli kaksi-kolmevuotias, kun hän kuoli. Vanhaisä leikki paljon Railin kanssa ja tuli hänelle niinkuin tutummaksi kuin oma isä, kun hän oli päivät aina tuolla töissä pellolla. Vanhaisä oli aina siinä pihassa ja hän tykkäs lapsista.

Urho oli syntynyt 1926, entä Raili?
Raili on syntyny 1929.

Milloin Ilona on syntynyt?
1933.

Teitä oli neljä lasta. Mitenkä tää lastenhoito oli järjestetty silloin, kun sie et vielä pystynyt?
Meil oli aina joku nuori tyttö. Tään mie muistan tään, sanottiin Amannan Kaisaksi, Kaisa Ollikka. Sen mie muistan, että hää ol meillä lapsenlikkana ja kesäaikaan varmaan oli paimenena sitten. Meiltä oli pitkä matka lehmiä kulettaa sinne toiselle puolelle kylää, niin sitte samalla oli.

Silloin ei ollu vielä äitiyspakkausta. Mites nää lapsen vaatteet, muistatko minkälaisia ne oli, ihan sellaisen pienen vauvan?
No, ne oli tehty. Äiti ol näppärä käsistään, hää oli ommellu ne paidat ja semmoset housut itte pumpulikankaasta ja ihan ne vauvan räsyiks sanottiin, nehän oli kaikesta vanhasta, jotka ol pehmeetä, miesten paidan helmoja tommosia. Oliko sitte viimeisinä aikoina jo sideharsoa.

Niin, silloin ei ollut vaippojakaan.
Ei silloin ollut vaippojakaan, mutta jonkinlaista tarvittiin kuitenkin. Silloin ei mitään tällaista, nykyään on helppoa sekin.

Eiks siihen aikaan kääritty vielä kapalot ihan tiukalle. Ol napavyö, vai mikä se oli sellainen, mikä käärittiin navan ympärille.
Sitä mie muistan, että se ois ollu jo sideharsoa. Se on varmaan Jaakon aikana ollu sit. Sitte ol jotakin villasta, johonka talven aikana laitettiin kapaloon. Sehän oli sidottu tiukalle, et mihinkään ei päässy liikkumaan. Sehän täyty olla vähän isompi sitte, että niinkö nuo päähuivit, tommoset liinat. Niin, se oli tosiaan ihan käät ja kaikki oli siinä kapalossa. Niin kaikki. Kyl mie muistan hyvin, ko se ol sidottu siihen nyyttiin.

Niin ja sitten tää lapsen vuode tai sänky, mikä se oli?
Se oli se kehto, heija, siinä heijattiin. Talvella, kun äitikin teki käsitöitä, niin sitte jalalla kiikutti sitä. Sitte ku oli muita hommia, niin sitte myö vanhemmat tehtiin sitä hommaa.

Vanha nukke Rajalan kotimuseossa. Kuva. Mervi T.

Niin myö puhuttiin niistä leikeistä, mutta mites se työnteko sillon lapsena? Mitenkäs se alko?
Sitä piti olla siellä aikuisten mukana. Ja sit ku alko jotakii jaksamaa ja pystymää tekemää, niin sit oli pieni harava. Niinku heinäpellollakii oltii haravoimassa ja nappuloita laittamassa seipäille. Siellähän sitä kulettiin mukana. Ainahan sitä oltii kesällä työssä mukana siellä heinäpellolla ja viljapellolla. Sänki pisteli vielä jalkoihin.

Niin, eiks sitä pitänyt siellä kuorman päälläkin olla tallomassa?
Tallomassa piti olla ku heiniä ajettiin sisälle ja se ei aina ollu mukaa, ku ne oli oikein kovia, kuivia ne heinät, ne raapi.

Niin, sitte lypsyaikana mitäs silloin lapset tekikää?
Talvella ei nyt sillä viisiin oltu mukana siellä vielä, mut kesällä piti ku kärpäsiä oli, niin hoteloimassa. Koivun tai lepän oksia oli monta kertaa tuonu paimen tullessaan. Sillä sitte, se ei olt mitenkään mielenkiintoista hommaa, ku se ol vähän pakon edestä.

Siinä kärpäset varmaan pyöri?
Nii kärpäset pyöri kovasti, ku lypsyä varten tehdyssä tarhassa olivat lehmät, niin siinähän oli kärpäsiä paljon kesäaikaan.

Minkä ikäisenä sie sait alkaa opetella lypsämään?
No, mää olin siinä toisilla kymmenillä vähäsen. 1938, 1939 mie jäin ihan yksin sitte. 39 ihan yksin sitte lypsin kesällä. En muista, oliks se äiti jossain sairaalassa, vai miten se oli. Meil ei ollu silloin enää palvelijaa. Meil ol palvelija aina kesällä, mut talvel ei ollu. Äiti hoiti ja isä oli tietyst ruokkimassa siellä hänen kanssa. Mut kesällä sitte mie olin apuna äitin kanssa lypsämässä ennen jo rippikoulua joskus 36 tai 7. Kyl mie aika nuorena olin, että niiku Railinkaa ei oo tarvinu niin nuorena olla mukana sitte. Täähä siihe sit tuli tää sota-aikakii väliin, et seki sit helpotti sitä hommaa, kun ei ollut karjaa silviisii.

 

(Laihajärven kylätoimikunta. Haastattelu 30.3.1995).

Ei kommentteja: