Koulumatkat myö käveltiin niin sovinnossa

Väinö ja Aino Venäläisen pesuetta sekä Annin Eeva ja Helle.
Sylvi äitinsä edessä oikealla. Kuva: Pirjo M.

Venäläisen Sylvin muisteloita osa 1

Mitenkä Laihajärvellä hoidettiin vanhuksia? Hoidettiinko heitä kotona vai kunnalliskodissa?
No minun muistin mukaan ni kyl ol niinko kotonna. No sit jos oikein huonokuntoseks tietyst tul, et ol pakko viiä. Mut vanhuksetha ol aina niinko perheen yhteyessä. Et ainahan perheet ol niinko yhessä sillon ja vanhukset ol siin mukana ja osallistuvat talon töihin niin kauan kun jaksovat. Nuoremmat ihmiset ko ol töissä, ni vanhemmat ihmiset katto lapsia ja tek taloustöitäkii vointinsa mukaan.

Olks Laihajärvellä ns. kunnan "elättejä", että kunta makso hoitomaksun talolle?
En mie ainakaan muista sellaista. Saatto ehkä olla, mut ettei minun muistissa ole.

Oliko kylällä orpolapsia? Mikä tällaisten lasten kohtalo oli?
En mie muista ainakaa, et siel meiän puolella ois olt ketään sellasia.

Oliko kylällä kätilöä? Kuka hoiti niitä hommia, vai haettiinko kätilö kauempaa?
No en mie tiiä. Ei meiän kylällä vissiin kätilöä olt, mut sit ol sellasia vanhempia ihmisiä, mitkä autto. Meillä ainakiin on kaikki kotona synnytetty. Uutelan täti, Hailin Vappu, ol meiän lapset vissiin kaikki päästäny paitsi tuon Antin. Antil ol Amanda, Ollikan Amanda.

Teitä oli kahdeksan lasta, 

niin sanoppa nyt kaikki vanhemmasta nuorempaa, nimet ja iät tai syntymävuodet. 

Pauli -20 syntynny, Arvi -23 syntynny, Onni -25 syntynny, Eino -27 syntynny, mie (Sylvi) -29, Irja -31, Esko -34 ja Antti -37.

Montako huonetta teillä oli siellä kotona?
Eihä meillä ollu ko iso tupa ja sit kammari ja toinen kammari sellanen pienempä. Sit vinttiin ol tehty sellanen kesäkammari. Missä sit kesällä sai nukkua, mut se ei ollu mikään lämmin.

Minkälaisia leikkejä leikitte lapsena, ennen kouluun menoa?
Neljää maalia ainakin pelattiin ja sit tota seinäpalloa ja sit kittilää, sit kinkattiin sellasta mitä nykyäänkiin pelataan vielä. Sitähän tul paljon potkittua ja hypittyä. Heiteltiin kumipalloa seinälle ja siin ol omat liikkeet sit selän takanta ja jalan alta ja ympär pyörittiin. Pallo heitettiin seinään ja sit se pit saaha aina kiinni se pallo. Sit jos se putos maahan se pallo, ni sit vuoro vaihtu. Seuraava alotti taas alusta. Se joka sai kaik vaiheet tehtyä, ni sit se ol voittaja. Liikkeitä ja vuoroja ol aika paljon ja siin ol ihan omat säännöt. 

Evakkoajan kuva Porin seudulta 10v Sylvistä. Kuva: Pirjo M. 

Kun piilosilla ollessa luettiin sellaisia loruja, kuka jää pitämään, niin muistatko näitä?
"Enttel, tenttel, teelika menttel" ol yks ja sit "Maalari maalaa taloa, sinistä ja punasta. Illan tullen sanoo hän, minä lähden pois". En mie muita muista. Olhan niitä tietyst muitakii, mut ne on vaan unohtunu.

Oliks teillä nukkeja sillon lapsena?
Oli meillä joitain. No omatekosia ol melkein. Iivar-setä, Herra-Iivar, toi meille sekä Irjalle että miulle sellasen ostetun nuken Helsingistä kerran. Se ol aika ihmeellinen, kun sai sellasen. Meil ol sellasia, mis ol ostettu pää ja sit ol seIlasia mis ol pääkiin tehty itte. Ei ne tehny mitään temppuja, ei aukassu silmiä. Nythän ne tekee kaikkia.

Ketäs lapsia oli kavereina leikkimässä?
No Jarvan Jaakko ja Vuorelan Senja ja tää Jarvan Kerttu ja Kiiskin tytöt. No siinä ne melkein olivat ne lähimmät. Ulkonahan myö leikittiin kesän aikana ja kenen kotona aina milloinkii. Piilosillaan oltiin välillä.

Uimapaikasta
Meilt ol aika pitkä matka sinne, mut kyl myö siellä Haapaniemen rannassa käytiin. Jalkasiin aina käveltiin sinne. Usiamman kerran kesässä. Kyl myö mäntiin ihan omineen. Porukalla aina lähettiin. Kerkis hiki tulla jo ennen kuin kotona takasiin ol. No sen verran ku nyt osaa, ni oppi uimaan. Sillo ko mie olin Rahikalla, ni sillon sinä kesänä mie kävin siellä Pilkkaniemen rannassa. Mie olin sellasena vaan kesätyttönä. Ku meiän Pauli oli sillon siellä niin kun renkinnä, ni Eero ja Olka halus minut, et jos viihdyn, niin saan tulla sinne ja olla. Ol se Eero ol aika mukava mies. Sit ko se tul jostain reissusta ain, ni sit se toi miulle karamellipussin.

Luettiinko teillä ja oliko kotona kirjoja? Tuliko teille sanomalehtiä ja minkä nimisiä?
Ei meillä koton ollu silviisii kirjoja mut lainastost otettiin kirjoja, koululta. En mie muista niitä, että mitä ne ol. Oliks se Karjala vai mikä se oli. Eiks se tullu sinne joka paikkaan. Tuliha Yhteishyvä, missä Tommi Typykkä oli sarjakuva. Ei meille muistaakseen tullu mitään kuvalehteä. Joululehteä tul melkein aina sit ko koululta annettiin se Joulutonttuja, oliks siellä vielä jotain muitakiin niit.

Lähetettiinkö ja saatiinko joulukortteja sillon?
No jonkun verran, mut aika vähän, että miulle ei oo jäänt mieleen, et niit ois lähetetty niinko nykyään lähetetään isot pinkat

Ketkä teillä olivat lähimmät naapurit Laihajärvellä?
No Jarvat, sit ol Anttoon Jarva ja Mutrun Simo ja Helena ja Vuorelat (Anton Vuorela).

Minkälaista toimintaa oli naapureiden kesken? Käytiinkö auttamassa töissä, heinänteossa, viljanleikkuussa ja tämmösessä?
Kyl myö niinko Vuorelassa meiän käytiin. En mie muista, että muissa naapureissa olis silviisii, mut se ku tietyst ol niin läheinen ja sukulainen, ni siellä tuli käytyä niin lapset sekä aikuiset. Kyllähän kylässä käytiin naapurissa ja niinko nimipäivillä meiän äitikii käi aina.

Lapsenpiikana mie olin sillon sotien välillä (jatkosodan aikana). Olink mie sillo sit 15, ko myö lähettiin - 44. Sillon ko siel Iivar-setän talol ol näät se koulu. Ni siellä mie olin sillo sit sen Kertun poikaa kattomas, opettajan poikaa. Ku se Kerttu pit koulua, missäs se pit Laisniemessä vai missä.

Sylvi ensimmäinen tummamekkoinen tyttö vasemmalta ylhäällä.
Ripille Sylvi pääsi Artjärven kirkossa v.1944. Kuva: Pirjo M.

Kerttu pit koulua Peltolassa, Iivar Hyypiällä. Siellä aloitettiin ja sit se ol Kuntulla. 

No se olkii Peltolassa sillo, ko meiän Esko ol koulussa ja se istu vielä näien kolmosiin vieressä jonkuu, olkha se Kirstin vai ja sit se ol Kuntulla. En mie muistantkaa, et se ol Peltolassa. 

Kiusasivatko koululaiset siellä koulutiellä toisiaan? 
En mie ainakaan, minun mieleen ei jääny yhtään, et ois kettään kiusattu erikoisest oikein. Koulumatkat myö käveltiin niin sovinnossa Lamminrantaa myöten aina. Myö oikastiin mäntiin Lamminrantaa myöten aina siihen Valkosen Hugon luo ja siintä sit tielle. Kyl siintä kaks kilometriä ainakiin tuli, entiselle Laihan koululle. Voi tulla vähän ylikin. Talvella sit mäntiin suksiilla jään yli. Sit se oikaskii vielä enemmän. 

Sylvi koulussa Laihajärvellä (etupulpetissa, toinen oikealta). 

Peloteltiinko?
Ei meit oo ainakaan peloteltu koskaan. Mut kaivoukost kyl sanottiin, et sinne ei saa kurkkia. Siel on ukko, mikä voip vaikka viiä mennessään. Mut ei muita mitään sellasia pelotuskonsteja olt. Ei ukkosta peloteltu. Toiset pelkäs ja toiset ei. Ja kylhä se nyt vähä sentäs pelkäs jokanen. Meiän äiti ol niin rohkea silviisii itte, et se ei näyttäny lapsillekkaa sit pelkoa. Sota-aikanakkaa, sillo ko pommikonneitakkii män, ni ei se koskaan niinko näyttäny, et pelottaa. 

Oliks nää kaikki lapset sillon vielä kotona? 
Kyl ne ol silviisiin niinko kotona asuvat, mut jos sit kuka ol missä töissä tai silviisii, niinko nyt olivat, meiän pojistakkii, olivat paimenpoikiinna, et ol sit aina välillä pois. Mut omaan kodin ruokakuntaan kuuluvat kuitenkin. Meiän Eino ol Vilamaalla, Pauli ol Rahikalla ja Onni ol Rantalassa sellasena paimenpoikana. 

Entäs sitten, kun takaisin menitte -41, oliks kaikki lapset sitten taas kotona? 
No muut olivat, mutta Pauli oli sit menny naimisiin ja se jäi Artjärvelle, mut nää toiset oli. 

Oliko sinun isäsi vieraan työssä? 
Meil oli sit sotien välillä, nää tek niitä tiiliä, nää meiän porukka. Meil ol siellä vanhan lavan luona siellä Hieteenkankaalla sellanen tiiliverstas. Sementtitiiliä tekivät. Siel ol nää meiän pojat ja sit isä ja Uutelan Viljokii viel ol niillä siellä. Uutelan Valpur oli isän täti. 

Kävikö äitisi vieraan työssä? 
Ei, paitsi sit jos kenen pellolla käi ko sillo sirpillä ennen vanhaa, ennen sotia leikattiin, ni se ol Vuorelassakkii leikkaamassa.

(Sylvin (os. Venäläinen) haastattelu Anjalankoskella 14.3.1996 / Laihajärven kylätoimikunta)

Venäläinen Irja ja Sylvi. Kuva: Pirjo M.