lauantai 6. elokuuta 2022

Laihajärvellä ovat juureni

Se oli joskus viime syksynä, kun minulle annettiin tehtäväksi kirjoittaa juttu "laihajärveläisestä joulunvietosta" Säkkijärvilehden 2021 joulunumeroon. Aivan mahdottomalta kuulostava tehtävä 60-luvulla syntyneelle. Mistä aloittaa, mitä kirjoittaa? Keneltä kysyä joulumuistoja perinteistä? Saamillani "en minä oikein muista, oli meillä joulukuusi, jne"-tiedoilla ei kovin pitkää juttua kirjoitettaisi.

Mieleen muistui ensimmäinen Laihajärvipäivä, johon osallistuin vuonna 2013 Sippolan Järventaustan koululla. Tuolloin päivän aiheena oli haastatella Laihajärvellä koulutiensä aloittaneita. Yhden esillä olleen vanhan lastenlehden kansikuva oli jäänyt mieleeni. Etsin valokuvan omista arkistoistani -nyt minulla olisi yksi kuva, se olisi jo hyvä alku. Sitten alettiin selvittää, mistä lehti löytyisi. Otavan "Joululahja 1943" löytyi ja siinä sivussa useita muitakin sen ajan lasten joululehtiä, jotka olivat selvinneet evakkomatkoista ja säilyneet näihin päiviin. Edelleen oli kysymysmerkkinä, millaisia ne jouluperinteet lopulta olivat olleet siellä Karjalassa. 

Vanha pulpetti Sippolan Järventaustan koululla.
 Vanha pulpetti. Laihajärvipäivä 2013 oli Järventaustan koululla Sippolassa.

Muistin haastattelut, joita Laihajärven kylätoimikunta oli tehnyt 1990-luvulla. Ne olisivat kaseteilla ja CD-levyillä, mutta olin nähnyt myös ruskean arkistomapin Laihajärven historiikkia kirjoitettaessani -en vaan ollut sitä sen enempää tutkinut, sillä mappihan oli täynnä mennyttä aikaa, ajalta ennen syntymääni. Historiikki puolestaan 25 vuoden ajalta, alkaen vuodesta 1989. Tuolloinhan alettiin tehdä ensimmäisiä kotiseutumatkoja Karjalaan. Sain mapin käsiini, kiinnostus heräsi, scannasin satoja sivuja arvokasta tietoa, jotka oli purettu C-kaseteilta ja kirjoitettu kirjoituskoneella arkistoon. Joulujuttuni olisi jäänyt kirjoittamatta annetussa ajassa, mikäli näitä tekstejä ei olisi löytynyt ja olisin joutunut purkamaan ne kaseteilta -kaiken lisäksi vielä osin murteella. -Hätä keinot keksii ja onneksi hallitsen "jonkin verran" tätä nykytekniikkaa. Aika täpärälle kuitenkin meni jutun kirjoittaminen, mutta yli aukeaman verran sitä juttua lopulta syntyi lehteen (kuvituksen kera). 

Nuo haastattelutekstit kuitenkin pyörivät mielessäni. Niissä olisi materiaalia kirjaksi asti, mutta kuka sen kirjoittaisi tai ylipäätään ostaisi -se olisi pitänyt kirjoittaa jo vuosia sitten. Kesäkuussa kylätoimikunnan kokouksessa päätimme: alkaisimme kirjoittamaan blogia. Vai pitäisikö sanoa, että alkaisin kirjoittamaan ...  

Aika näyttää, saavutammeko lukijakuntaa, jota kiinnostaa Laihajärven kylä menetetyssä Karjalassa -sen perinteet ja historia. Tarkoitus olisi jakaa niitä muistoja, joita Laihajärveltä lähteneet ovat meille jättäneet. 

Tänään on jälleen Laihajärvipäivä kahden korona-vuoden tauon jälkeen. Tälläkin kertaa laihajärveläiset jälkipolvineen tapaavat Kouvolan Sippolassa -vain eri koululla kuin tuolloin kymmenkunta vuotta sitten aloittaessani kylätoimikunnassa. 

Tervetuloa lukemaan blogia!

Ei kommentteja: