Pärttylin päivännä lampaat kesällä kerittiin

Valkosen Ailin muistelot 

LAITUMELLA

Missä lehmiä laidunnettiin?

Meillä oli metsähaka siellä Laivarikos alapuolella, mut siithän myö lopetettiin. Se on niin pitkä matka sinne. Piettiin siinä järven rannassa ja syksypuolella saivat olla pellolla siit, kun sai kerran heinät niitettyä ja alko kasvaa uutta, ni sit pantiin peltoon. Syömistä riitti ja vähä vihantarehua lisäks vielä. (kasetin nauhan suunta vaihtuu)

Isän ja äitin lehmä ol seittämäs kun lähettiin kesäsotaevakkoon.

Oliko lampaita, sikoja ja kanoja?
Olhan meillä lampaita mut eihän meillä sillon sikkaa olt. Pien porsas ol ku lähettiin. Se pantiin tynnyriin. Vietiin elävännä isossa tynnyrissä Miehikkälään astikka Kokon Eemelille.

Oliko ennen talvisotaa sikoja? 

Ei olt.

Käytettiinkö lehmien aluksina turpeita? 

Kyl meillä vähän oli, ei olt oikiaa turvetta. Se ol enemmän mutasta. Munasuosta kun nostettiin oikiaa sammalta.

Miten nosto ja kuivatus tapahtui? 

Lapioin kans nostettiin ja pantiin seipäille kuivumaan. Ves senkun tippu kun nostettiin niitä ylös seipään päähään. Se oli aikamoista. Niin kauan kuivatettiin, että ne tuli kuivaks. Kun ajovat talvella pois ni ne levitettiin vielä nurmellen, kotonna kuivatettiin vielä ja käännettii että ne tuli varmasti ihan kuivaks.

Miten kuution muotoiset palat käsiteltiin?
Kuka hienons mitenkiin. Konneillakkiin, Hyypiällä ne hienonnettiin konneilla. Veivistä väännettiin, siinnä kone raapi ne hienoks. Myö hakattiin kirveellä. Hyvinhän se mäni, se ei olt ihan turvetta.

Käytettiinkö havuja lehmien alla? 

Ei meillä käytetty havuja, olkia vaan.

Mihin aikaan kotona yleensä teurastuksia tehtiin?
Se ol aina syksyllä marraskuun alkupuolla teurastusaika. Kaikki ulkotyöt ol tehty sit ol aikaa syventyä jo niihen. Lampaita, sikoja ja sonnimullikoita teurastettiin. Lampaanliha kevväällä palvattiin sitte, et ne ei olleet siit ennään kesällä suolaveessä. Pistettiin saunaan ja palvattiin.

Kasvatettiinko teuraat omiksi vai myyntitarpeisiin? 

Kylhän niitä myytiinkin sikoja ja jotakin nautamullikoita.

Kun lihat pantiin suolatiinuun, tehtiinkö teurasjätteistä saippuaa? 

Eihän niitä hukkaan pantu. Saippuaksihan ne täyty laittaa. Laitettiin sitä lipiäkiveä ja keitettiin niin kauan aikaa et ne suli. Olhan ne määrät kuinka paljon sai laittaa sitä lipeäkiveä. Aikovat hyytymään, koitettiin välillä et millon se alko kestää koossa ja sitten pantiin jäähtymään. Kun se ol hyvä ni leikattiin sopivan kokosiiks palasiiks.

Mitä teurasjätteitä tähän käytettiin? 

Suolirasvat vaan. Suoliakkiin, lampaansuolet.

Käytettiinkö omatekoista saippuaa saunassakin?
Ei myö ainakaan pesty saunassa. Pyykkisaippuanna käytettiin.

Miten pyykinpesu tapahtui kesällä ja talvella?

Kesällä sai pestä järven rannassa. Vietiin pata sinnen ja siinä kuumennettiin vesi ja paljussa pestiin ja järvessä huuhottiin. Talvella pestiin saunalla sitten samalla viisiin. Pyykki keitettiin. Mie laiton ainakiin veen sekaan omakeittoista saippuaa. Toiset laitto lipiäkiviä, tekit tuhkalipiää. Puhasta tuli. Ensin pykälälaualla hangattiin, sitten kiehumaan ja sitten huuhottiin. Ja sitten kuivamaan. Kuiva pyykki pantiin kapulan ympärillen ja kapuloitiin siliäks. Se oli kaulin. Mitä pit raualla silittää, silitettiin kuumalla silitysraualla. On ne miulla tuolla nytkiin.

Pyykinkaulin

  

Valmistettiinko perunajauhoa kotona itse?

Sota-aikanna täyty tehä sitäkiin. Eihän sitä kaupasta saant. 

Raaputettiin perunat. Meil ol oikeen sellanen iso raastin tehty sitä varten saavin päälle missä niitä raapattiin. Isot perunat raapattiin siinnä vaan. Vähän aikaa seisovat, vettä päälle ni sit siivilöitiin ne rojut pois. Pestiin usiammalla veellä ja siitä tul ihan valkiaa. Se kuivattiin ja murennettiin hienoks. Tuli ihan käyttökelponen tavara. Kuivatessa se meni kokkareiseksi. Ei muuta kun piirakkarullalla hienoks.

Valmistettiinko teillä siirappia?
Ei meillä tehty siirappia. Ei olt sokerjuurikastakaan Suomessa.

Kasvatettiinko teillä sikuria?

Ei oikeastaan kyl se vähäsen ensi alkuun sillon oli. Se pilkottiin ja kuivattiin. Sit pantiin paahtumaan uunissa ja jauhettiin. Se ol niin suurtöinen homma.

Kävivätkö rinkelikauppiaat muulloin kuin kylänlukujen aikana?
Ei sunkan ne muullon kiertäneet. En mie ainakaan kuult muualla kun kylänlukusiissa. Ulkonnahan ne vaan myi pullaa vaan. Pikkusia pullia. En muista mitä ne makso. Eikö ne aika halpoja olleet siihen aikaan viel. Hevosiilla liikkuivat pullakuorma perässä. 

Vilajoelta ol ainakiin Paavilaisen Simo, mykkä-Simo. 

En tiiä kuka se möi Mustosen pullia. Ei ne ite olleet myymässä. Mustosen pullat ne kaikkein paraita olivat. Ne sit ol hyviä tosissaan. Ne olit kaks kauppiasta yhtä aikaa siellä. 

Ol vielä kolmanskiin se Huttusen kauppias, se loppu sitten, ei se ennään miun aikanna Laihalla käynt. Tietyst niillä ol kilpailu kaupassa. Eihän se muuten ole mitään. Eikä siinnä maistiaisia huolint kyllä ne tiesi ihmiset ne pullat ilmankiin, kellä minkiin makusia ol.

KARJA

Minkä rotuista karjaa teillä oli ennen sotia?
Ersiiri-karjaa (nimi epäselvä) Niemenlauan kartanon (nimi epäselvä) perua. Se ei olt mittään isoa, aika pientä karjaa. Onhan veikeitä, hyvä rasva ja hyviä lypsämään.

Paljonko teillä oli karjaa ennen sotia?

Kun lähettiin talvisottaan ol neljä. Yks pit tappaa siihen pihaojjaan. Se vajos siihen eikä olt aika lapioimaan. Hugo ampu sen siiheen.

Käytettiinkö maito omiin tarpeisiin kaikki?

Niin, kirnuttiin voiks ja maiot käytettiin omiin tarpeisiin. Syötettiin sioille ja kelle kelpas. Voi myytiin ja meil olkiin numeroitu voi. Sitä ei olt Laihalla mones talossa. Se ol tarkastusnumero myö saatiin osuuskaupasta leimatut paperit ja ite pit tehä se numero siiheen. Meien numero ol 33. Hyypiällä olja ja Jarvan Ainolla ja Hugolla. En tiiä muita mut ei niitä montaa olt. Siitä numeroiusta sai vähä paremman hinnan.

Miten ne tarkastivat voin laatua? 

Ne määräsivät vaan sen numeron, jos siinä ois olt jottain vikkaa, niin numeron perusteella ois saant sen huomautuksen.

Miten maitoa kesän aikaan säilytettiin?
Jäitä ei nostettu. Meil ol kellari niin hyvä että kyl siel säily voit ja maiot.

Nostettiinko kylällä jäitä?
Kyl siellä nostivat. Ainakiin kaks taloa tiiän mitkä nosti. Hyypiän Laurilla ja Kokolla ainakiin.

Miten lampaanvilla käytettiin? 

Ei myyty villoja, kyl ne ite käytettiin. Pärttylin päivännä lampaat kesällä kerittiin (Pertun päivä 24.8). Kaks kertaa vuotenna ne kerittiin. Toista aikaa en muista. Kevväällä ennen uloslaskua johonkin aikaan. Kesävillan mie muistan, kun mie siel kopissa kerissin.

Mitä villalle sitten tehtiin? 

Millo ol aikaa, siit ruvettiin karstaamaan ja kehräämään. Ei sitä kesällä kerint. Talvella tehtiin lapasia ja sukkia ja sarkaa ja senkiin tiiän et joku teki Laihalla hienoa pukukangastakkiin ommiista kehräämisistä. Antti teki sit pukuja.

Tehtiinkö lampaille kerppuja vai miksi niitä sanottiin?
Ei tehty, kun meil ei olt sellaista paikka mis ois kasvant sellaista.

Tehtiinkö vihtoja?

Ne haattiin sielt Laivarikonmäestä. Mäen alta. Siel ol hyviä rauduskoivuja.

Missä kattopäreitä tehtiin?
Miun aikanna ei meil tarvint yhtään pärettä tehä. Olit vissiin katot niin uusia vielä.

Oliko Monnon Iivarin pajan luona pärehöylä? Muistuuko mieleen? 

Muistan siellä nähneenkin sen.

Tehtiinkö teillä koreja ja kiskottiin päreitä? 

Ei tehty.

Missä saha- ja höylälautaa tehtiin? 

Rikkolan sahalla ne ol kaikki tehty. Tukkiinna sinne vietiin. 

En tiiä monta kuormaa hän sinne vei, mut poispäin toi yhessä kuormassa.

Kiskottiinko aitavitsakkeita kuusesta puuaitaa varten?

Ei tehty sellaista aitaa. Riukuaitaa tehtiin.

Laihajärvellä oli oriyhdistyskin. Pidettiinkö kilpa-ajoja?

Laihajärven jäällä talvella. Siel ol paljon hevosia ja kovat ajot. Kesällä kirkolla Kokkomäellä. Jäälle aurattiin rata, en muista olko pyöriä vai soikio rata lähempänä Laisiinkylän rantaa. Miun isä ainakiin ol ajamassa usiampanna vuonna. 

Yks Pohjonen Virolahtisia ol myös. Se tek sellasen tempun et anto Virkkuin Riemulle kapan kauroja illalla varkain. Milläs se ennään juoks aamulla. Sit Pohjonen ite voitti sen. Pappa sano sen et sillä sie voitit kun käit antamassa kapan kauroja. Olihan siel paljon ihmisiä katsomassa.

Oliko sen jälkeen palkintojenjako ja tanssia?
Laisiinkylän Humisevalla ne palkinnot jaettiin ja tanssit ol siellä. Humiseva ol talon nimi.

Oliko Laihajärvellä tulipaloja? Oli VPK kuitenkin.

Oli siellä se yks öljykannun räjähys Alatalossa. Vappu palo siinnä, emäntä ite palo mut eihän siintä tulipaloa tult. Vappu vietiin Viipuriin mut henki läks kumminkin. Niin paljon pahast palo. Hyypiän Lauri vei Viipuriin. Hänellä ol henkilöauto siihen aikaan.

Miten sait tiedon tulipalosta? 

Paloruisku ol Hyypiällä ja tul sana jotta pittää lähtiä viemään paloruiskua sinne ja Lauri vei ja juoks hakemaan autoa, että pittää lähtiä viemään emäntää sairaalaan. Oltiin lypsyllä tarhalla. Siinä sivumännen hihkas vaan et täytyy mennä Viipuriin.

Miten palokunta hälytettiin ilman puhelinta? 

En tiiä. Joku varmaan juoks. Eihän sitä muuten saant.

Kerrot, että laihajärveläisistä urheilijanuorista oli Säkkijärvilehdessä runo vuonna 1935? 

Oli kyllä. Siin ol muistakii, eikä vaan laihajärveläisistä. Oisko olleet pitäjiin väliset, koska siel ol vahvialalaisetkiin. Ol Mälkin Mikkokiin. Kelloseppä Pussinen tek runon niistä. En muista niitä runonpätkiä, se ol niin pitkä runo. On tämä yks pätkä vaan muistissa, se sattu omalle kohalle, se sattu jäämään mieleen: ”Sadan metrin pikajuoksun voitti rehevästi Hovi, sisu häll ol kiukkuinen ja kuumanlainen povi.”

Mikä siinä oli se alku? 

En muista mut siinä ol vaan, ”ettei Hyypiä hyvvää laulant”.

Laihajärvellähän toimi myöskin marttoja. Osallistuitko marttojen toimintaan?
En oikiastaan, vaikka marttanna olin. Enhän mie pääst mihinkään, lapsen kans pit ain olla joku.

Järjestivätkö martat kursseja tai muuta toimintaa?
Joka kylässähän ne piti keittokursseja. Lampisen Hildahan se oli niin kova kurssinpitäjä. Sehän käi joka kylässä vissiin pitämässä. Miekiin kotikylässä olin ennätyksen perunankuorimisessa Säkkijärven maatalousnäyttelyyn löin paremman tuloksen, kun Säkkijärven maatalousnäyttelyssä (epäselviä lauseita)

Oliko Säkkijärvellä järjestetty maatalousnäyttely? 

Olihan siellä. En mie sillon tient Laihajärvest vielä iitä enkä aata. Enkä tiiä, kuka siel mitä esitti.

Kylällä oli myös Suojeluskunta. Muistatko, kuka oli vetämässä suojeluskuntalaisia? 

Hyypiän Matti. Osallistujien lukumäärää en tiiä, mut aika monta ol, koska ne läksivät Ristniemeenkin isolla sakilla. Läksivät paljo ennen ku kukkaan muu sotamies syyskuussa ennen talvisotaa. Kirkolla käivät harjotuksiissa. Olhan niillä kilpailujakiin, koska Hugokin yhen kerran voitti ensimmäisen palkinnon ampumakilpailussa. Sillon ne olit Salajärvellä. Muistan niin hyvin ku ne olit justiin tuotiin, isä ja äiti olit tuomassa kotilehmää, kun Hugo tul sielt kilpailuista.

Kun sota syttyi, olivatko suojeluskuntalaiset sodassa vai vielä kylällä? 

Kyl ne komennettiin omalle linnakkeelle Ristniemeen.

Pidettiinkö teillä talkoita?

Ei meillä oikiastaan olt mittään talkoita.

Minkälaista kotiruokaa tehtiin arkena ja viikonloppuna?

Viikonloppuna laitettiin uuniin lihat valmiiks pyhän ajaks, ettei siit olt sitä hommaa ja ruuan laittoa niin paljon. Perunat keitti, se tul niin äkkiä. Arkenna keitettiin perunaa, kastiketta ja lihasoppaa ja velliä, millon mitäkiin, puuroa ja paistettiin kallaa. Vakituiset ruoka-ajat oli. Kaks kertaa päivässä ihan se keittoruoka. Syötiin illalla millon mitäkiin, jos ol päivästä Ioppua, otettiin sit maitoa ja leipää lisännä. Aamulla ja päivällä juotiin kahvia. Ei myö illalla juotu. Hugohan ei juont siihen aikaan viel kahvia. Joi pelkkää vettä, maitoa sekkaan, ei kelvant teekään. Loppujen lopuks ol siin niin kova kahvillen. Sota-aikanna oppi korvikkeeseen.

Muistuuko Tahvanan ajoista mitään mieleen? 

Tuli käytyä. Hevosen kans ajettiin. Isä ol kova ajamaan ja kysymään, jotta onko Tahvana kotonna jo neljän aikaan aamulla. Se meinas jotta hään on Tahvanana syntynt, mut eihän se olt ku joulupäivänä syntynt. En tiiä mitä missäkii sille vieraalle tarjottiin. Vai veikö Tahvana ite omat tarjouksesa männessään. Oisko usiammassa paikassa käynt, en tiiä.

Laihajärven kylätoimikunta. Ailin haastattelu 18.1.1995.