"Kenen pantti tämä on, joka tulessa ja tervassa palaa ja mitä sen on tehtävä?"

Kylän poikia Matin kammarin ikkunan alla Laihajärvellä. Anttilan Eino, Kivelän Väinö, Lyijysen Jouko ja Veikko,
Kivelän Heimo, Anttilan Tauno ja Pöngän Jorma. Kuva Veikko Lyijysen albumi/Terttu H.

Sivin Lahjan muistelot osa 1/1996

Kerropa Lahja minkälaisia leikkejä pikkulapsina leikitte siellä?
Oltiin piilosillaan ja näppiä ja kivitippaa.

Minkälaista oli kivitippa?
”Pois eestä kivi pallaa”. Juostiin toiselle kivelle, jos kerittiin. Mut jos kerkis toinen ottaa kiinne, ni se jäi taas tipaks.

Mitäs muita leikkejä oli?
Sit ol sirkkaa. Se ol vanha peli. Sellanen 25 senttinen kapula, joka ol terävä kummastakkii päästä ja sit se laitettiin sellaselle puualustalle ja sit ol sellanen keppi, millä sitä lyötiin sitä sirkkaa sit siihen toiseen päähän ja sit se lens. Yks väli siint jäi pois. 

Sit ol piippu, mikä ol samanlainen muuten, mut sitä lyötiin tästä näin ja sit sillä kepillä sitte kuin monta kertaa sai sitte kosketttaa sitä. Jos se tipaht pois sit maahan, ni se ol seuraavan vuoro taas. Sirkka ol vissiin sellaist, et kuka pitemmälle löi, ni se voitti. Sitä väliä mie en muista.

Sit ol sellanen paimenes ku oltiin, ni niit parkiviä. 

Viis kiviä ol ja sitten, sillä pelattiin ja heitettiin aina ne kaikki ja sit otettiin. Ol ykkäset ja kakkoset, kolmoset, neloset ja viitoset ja sit ol vielä niin pitkälle, et kymmenikkökkii, mut ne ol jo nii vaikeita. Ei ne numeroitu ollu ne kivet, mut täällä pelissä se kuulu. Ensin viskattiin yks kivi ilmaan ja toiset kivet ol tässä maassa näin. Yks kivi viskattiin ilmaan ja sit se koitettiin ottaa nää ylös tästä ja sit se kivi sielt ilmasta. Ja sit ko tul kahen vuoro, ni sit heitettiin kaks kivee ilmaan ja taas otettiin nää tästä maasta ja näin aina siihen viiteen saakka siit, ku viis kiveä ol. Ja sit ne viskattiin taas kaikki yhtaikaa tuon ilmaan. 

Kun esim. hippasilla ollessa luettiin hipan määräämiseksi erilaisia loruja. Muistatko niitä? 

Mikä se oli se ko hyppäs sinne saunan lauteille ja ukko huus, et pois. 

Ei muista.

Missäs, ne parhaat leikkipaikat oli?
Meillä sai olla tuvassakkii aina ennen vanhaan. Saatiin leikkiä. Myö oltiin piilosillaan ja millon mitäkin siellä ja tuota. Ol sellasia taloja, jossa sai olla isossa tuvassa ja siellä voi leikkiä kaikenlaista. Sitte piilosillan oltiin. 

Venäläisenmäällähän ol niin paljon solia, et siel ol aina hyvä olla piilosillaan ja kaikki kun mänivät sammaan piiloon, ni se pitäjä, joka nyt ol -myö sanottiin pitäjäks sitä- jäi kattomaan, ku kaikki mänivät yhtaikaa sanomaan nimet kirjoihin, ni se ei kerint laittaa kenenkään nimiä kirjoin, sit jäi taas seuraavaks kerraks se pitäjä. Koulussa usein tehtiin sillä viisiin, että kaikki kun oltiin yhtaikaa, ni ei siinä kerint muuta ko kattel vaa, ei kerint sanomaan mittää.

Leikittiinkö sisällä avaimen piilotusta?
Ol, se ol millon mikäkin ja sit tuota sitä sanottiin, et polttaa ja sitte kylmää, jos männee kauemmaks. Se pit vissii pikkusen näkyä.

Sit myö oltiin sitä panttia. Mut se ol vähän isompiin. 

"Kenen pantti tämä on, joka tulessa ja tervassa palaa ja mitä sen on tehtävä?" 

Jokaiselta kerättiin pantti. Sit yhdeltä peitettiin silmät ja sen piti sanoa, mitä kenenkin oli tehtävä. Se ei tietänyt kenen pantti se oli.

Sit ol kirkkaita helmiä turkin hihasta, mut se tul niin jokapäiväseks. 

Kivelän Kaleville myö tehtiin se, ku se ei tietänt, et mitä se ol. Mut voi ku se suuttu, ku meil ol meiän iso turkki. Kalevi makas täs lattial ja meil ol meiän iso turkki ja se katto hihasta ja joku vei kauhalla vettä sen silmille. Se tul niin tutuks, eihä sitä voint ennää tehä.

Tuliks naapurista lapsia leikkimään?
Tottakai, Kankaanrannan ja Oronmäältä. Monnonmäällä ei oltkaan vielä sillon sellaisia ja Venäläisenmäällä ol yhteensä 24 rippikoulun käymätöntä, ni siitä kerräänty.

Tuliko koskaan riitaa näissä leikeissä ja miten sitten kävi?
Ei myö suuremmassa määrässä, mut kerran myö Kokon Tuovin kans otettiin yhteen, mut tuota ko mie hävisin, ni en mie sen jälkeen ennää sanont sille vastaan. Tuovi ol kova tappelemaan poikiin kans.

Missäs oli parhaat uimapaikat?
Sillo aikanaan käytiin siellä lammissa, mut sit ko se kuivattiin, ni sielt sai syyhyä, ni sinne ei ennää sitte, mut sit meil ol niityn ojassa siinä sellasia paikkoja. Ei siinä nyt uimaan pääst, mut saiha siin navan märäks. 

Sit ol Pilkkaniemi ja Kilkinojan suu siellä suures järves. Mie en ehtint Haapaniemel käyä, ko mie olin huono uimaan - pelkäsin, ko se ol niin jyrkkä. Pilkkaniemi ol sellainen, mis myö käytiin pyhännä.

Muistat sie, oliko Pilkkaniemen ja Haapaniemen välillä matala paikka, missä voi uidessa huilata?
Nii en mie sitä muista, mut Kuuselan Aino ui siintä ja ei kai toi Sylvikii uint vissiin.

Minkälaisia leikkikaluja oli lapsilla?
No pallohan se oli melkein se, millä pelattiin. 

Ja sit meil ol kittilä. Kittilää pelattiin, ku alko sula maa tulla. 

Ei meillä leikkikaluja olt oikeastaan, ol kelkka ja sukset. 

Nukkeja ol sit, mut eihä meil olt aikaa leikkiä niien nukkein kans, ko meit ol niin paljon ja oltiin aina menossa muuten. 

Pallot ol omatekosia, siel ol jotakii sisällä, korkkia ja sit ol narulla köytetty ja langalla ommeltu kiinni. Sellasia ol meiän omatekoset pallot, mut ol sit kaupan pallojakkii sellasia nyrkin kokosia kumipalloja. Myöhän pelattiin paljon seinäpalloa sillo kouluaikana, kun ei voint mittää muuta pelata viellä ulkona muuten ni sit seinäpalloa tai sisällä sit. Palloa viskattiin seinään joka puolta jalan alta ja täältä. Se aika niin, et enstäin heitettiin palloa siihen seinää ja otettiin koppi. Jos sai pallon kiin, ni se jatku se peli, mut jos se putos se pallo, ni sit seuraava pääs pellaamaa. Se toinen kerta otettiin sit näin tällä viisiin ja sitte kolmas kerta ol sakset ja sit ol jalan alta. Kädet eri asennossa otettiin pallo kiinni. Sitte selän takaa ja sit ol sellanen, et kahella käällä heitettiin seinään ja viimenen ol sit se pyörähdys, ku pallo ol seinässä, ni pit keritä pyörähtää, mut se jatku se peli vielä, et pit pyörähtää useamman kerran. 

Kiusattiinko siellä tyttö- ja poikaporukassa ja kouluaikana toisia?
No kylhän siellä aina joku, jostain kuralammikosta vettä toisen päälle roiskutti. Sit valitettiin opettajalle, et se tek sitä ja se joutu seisomaan sit. Mut ei meillä oikein pahemmin, myö oltiin aika sovussa.

Sellaista koulukiusaamista niinko nykään ei olt?
Ei. Kosolan Vapulla ol sellanen villamyssy ja sit siin ol sellanen jäniksen häntä laitettunnaa sinne tupsuun. Ei se olt ko sen yhen päivän. Pojat kiusas sitä, ni se hävis.

No mistä ne yleensä kiusas, vaatteista taikka ulkonäöstä tai mistä?
No ihan tuollaisesta vaan, ettei mitään niinko henkilokohtaista kiusaamista, mut jostain, jos ol sellaset kengät tai mistä ne sit ottivat, mut ei mitään sellaist yleistä kiusaamista olt.

No mitä siinä jäniksen hännässä oli kiusaamista?
No mitä siinä nyt ol sitte. Pojat rupesivat jäniksestä kiusaamaan, ni ei siinä sen kummempaa olt.

Kerrotko sitten lasten pelottelutavoista?
No mörköjöhän ne olivat, mörköistä peloteltiin, mut mie en ihme kyllä olt oikein arka niie mörköin pelkäämisestä. Mut ol niit toisia sellaisia, että eivät uskaltanneet mennä pimiäl ulos ennää, eikä mittää. Silla ennen vanhaan, ku ne kertovat niistä kummituksista, että missä mitäkiin ol sellaista.

Olks sitte näistä kaivoukoista?
No se ol miulle sanottu, et kaivolle ei saa männä. Sitä mie pelkäsin kyl, etten mie lähelle mänt.

Mites sitte, ko oli tuhma, peloiteltiinko sitte vai saiko tukkapöllyä?
Ei minnuu tukistettu, miut laitettiin nurkkaan taikka suoraan sitte vittaa, jos ol niin tottelematon. Opettaja laitto koulussakkii vielä, Anttilan Einokoha se, vai kuka siel seiso nurkassa. Ko ens vuosina oltiin, ni nurkkaan vaan. Ei siinä sen kummempaa. Siellä seiso toisiin eessä sit.

 

Sisarukset Monto Lahja ja Eeva v.1932 Säkkijärvellä, Laihajärven Monnonmäellä. Kuva: Malla T.

(Laihajärven kylätoimikunta. Lahjan muistelot 21.2.1996.)