Ken veteen putoo tai astuu, hän aivan varmasti kastuu

Valkosen Eevan ja Kokon Tuovin haastattelu, osa 1

Laihajärvellä

Puhutaan ensin näistä kehtolauluista. 

Muistuuko mieleen minkälaisia kehtolauluja on lapsena siellä Laihajärvellä kuullut? 
No se on ainakiin se just et "Nuku, nuku nurmilintu, väsy, väsy västaräkki. Tie pellolle pesäsi, hangelle havumajasi" ja sit toinen tällaista, mitä lauloit, että "Aa, aa, allin lasta, pientä linnunpoikaa. Ei ole isää, ei ole äitiä, kuka sitä hoitaa." Nää on kaks mitä mie niinku muistan. Miulle varsinkin tätä toista tietyst ... 

Minkälaisia runoja on mielessä, lausuitteko lapsena tai koulussa runoja? 
Einari Vuorelan ainakii se "Satu meni saunaan, pani laukun naulaa" mikä se nimi sit ois ollu. 

Tuovi: Mie olen niin huono muistamaan, mut yks runo ol sellanen. Mie en siitä muista muuta kuin "Ken veteen putoo tai astuu. Hän aivan varmasti kastuu". Muuta en siitä runosta muista ja niitä Einari Vuorelan runoja. 

Eeva: Se koulussa opeteltiin, mut sehän on nykyisin lauluna. Tään minkä Immi Hellen on kirjottanu, se "Maan korvessa kulkevi". Sitä luettiin runona sekä sitä laulettiin ja opetettiin meille. Se on ihan niinko lapsesta jäänny mieleen. 

Muistuuko sit mieleen sellasia loruja, mitä lapsena hoettiin siellä? 
Tuovi: "lmmeri maaraa, kimmeri kaaraa, ippon pippon pois". (Laskiaisen viettoa) Siellä nyt ol sellanen meteli aina päällä. Sit ol reki, millä laskettiin ja mukuloita reki täyteen ja huuto kova päällä, mut eihä niitä muista. 

Missäs se mäki oli? 
Tuovi: Meiän tuvan eestä, kato sinne kujalle. Kirkkoreki sen verran, et kakarat jakso sit vettää aina ylös mäen ja sinne Sivin läävän taakse meiän pellolle laskettiin. Pystyssä pysy, ei se niin paha mäki olt. Laskiaisena laskettiin. 

Oliko teillä kiikut pääsiäisenä, kiikuitteko? 
Pääsiäisenä kiikuttiin ja sit ol ne isot kärrin reslat, ne semmoset nelipyöräsen kärrin reslat ja no isot pojat sit tietyst tekivät sellaset kiikut ja kerran ne sit särkyvät ne reslat. Sit Sivin riihen luota hakivat toiset reslat. Kato meiän Juho-pappa ol vähän sellanen nuuka, ku meinas, että nyt kakarat särkivät tuon. Ne hakivat sit sieltä reslat toiset tilalle, ettei pappa tiiä, et nyt myö särettii. Mut ei siinäkää sit kennellekää mitään käyny pahemmin. 

Minkälaisia joululauluja jouluna laulettiin? 
Eeva: No näit tavanomaisia mitä nykysinkin lauletaan. "No onkos tullut kesä" ja "Joulupuu on rakennettu". Ja "Koska meillä on joulu, juhla armas lapsien, eikä rasita koulu" -sitä leikittiin koulun joulukuusellakkii. Ja sit tuota, mikä se ol, missä kissaa ja hiirtä leikittiin. 

Mikäs laulu se oli? Mites se mäni. Sitähän paljon laulettiin ja. 

Sanoppa Tuovi niistä paikannimistä, mitä tiedät? 
No meiän Välsuon pellolla ni toinen pää ol Rapsihäntä ja sit toinen pää Kannatoksiinpää ja sit siinä vieres ol Munasuo. Ne ol niinko suopelto tää, mut että tätä en muista, et mistä nää on nää nimet saatu, siis niinku alkuun lähtöisiin. 

Kerroppa sit Tuovi, mistä ne pirtunkuljettajat kulkivat Laihajärven kautta. 
No ne kulki sieltä Lihavansuon, sano et vasemmalta puolta. Ne tulivat rannalta. Kirkon puolta Lihavansuota ja sit ne kulki siintä parikymment metriä pois siintä tiestä, mistä myö lehmiä kuletettiin ja sit kerran sattu, pojat veivät hevosia hakaan ja polissit ol siellä. 

No tietysthä polissit sit poikia haastattelivat, ni Arvi kehu sit, et ”tää toinen hevonen ei nyt ole niin hyvä, mut täl toisella männee vaik taivaaseen”. Ne vaan tuolleen poikia haastattelivat ja sit siinä sivussa kyselivät vähän niitä, että miten siellä sit liikkuu niitä pyörämiehiä ja minkälaisia niil ol ne kantamukset. Miekii muistan sen ihan hyväst, ku siellä näky niitä, mut et se on vaan, et ne kulki vähän siellä metässä. 

Ne tuli sieltä Satamasta. Mihinkä päin ne meni sit sieltä? 
Niin Jokkylästä sieltä. Sitä ei sit, et mihin päin ni siitä, vaik ois tulleet Laihalle. Sitä ei tiiä. Siel ol kulkureitti ja se ol tietyst siellä metässä. Mut ol se sit niinku niillä polissiillakii tiiossa, koska ne tulivat. Ne ol niinko vahtimassa siellä. 

Kertositteko sitten näistä seuratoiminnasta. Siellähän oli monenlaista seuraa. 

Osallistuitteko itse mihinkään näistä? 
Eeva: No en osallistunu mie ainakaa, koska mie olin niinko laps sillon. Eihä meil ollu mitään muuta, ku pyhäkoulus käytiin ja pyhäkoulun niitä juhlia oli ja joulujuhlat, ei mihinkään muualle. Paitse se mitä sit aina kuuntel ku vanhemmat haasto, et olhan siellä nuorisoseura toimi ja se piti jotain näytelmiä, koulullakkii oli. Et yks ol se, missä miekii olin, siellä kästyöluokassa, ko se ol se näytelmä. Siellä ne esittivät ja se ol viel sen kappaleen nimi "Kadonnut morsian". 

Miul on ainakii tällainen mielikuva. Ketäs laihajärveläisiä siinä oli? 
No sitäkää mie en muista. Matin Lauri siin ol ainakii ja Monnon Mirja. Nää on miulle niinku jääny mieleen. Oisko ne sit olt, toinen ol sulhanen ja toine morsian. Sitäkään mie en muista. Se on jääny mieleen, mut muuta mie en siint muista. Ne ol jotkut iltamat. 

Ja sit laulukuorohan siel toimi ja siintä miul on niin jäänt mieleen tää, ku Paavoilla (Matti Monnolla) ol läksiäiset. Se ol tään Rokan Helvin läksiäiset sillon ja sitte tää kuoro laulo siinä tään laulun "Mökin pienen ja sievän järven rannalle teen" ja ku se Elma, se morsiammen sisko se ku itki oikein kovast ja miul jäi penskan mieleen, et mitä varten, et näähä on häät ja ja näähä on iloiset juhlat. Täällähän kohta tanssitaan ja muuta. Mitä varten morsiammen sisko itkee. Sit vast isompan tietyst aattelin, et miten se haikeaks teki sen, ko sisko läks pois ja tälleen. 

Ja sit ku näitä uskonnollista puolta, ni sen mie muistan, niitähän oli niitä ristillisiä seuroja piti Vainion Tauno ja Elma oli. Sitte tää Valkosen Emma, ne ol ainakii sellasia, mitkä oli ja järjesti niitä. Ja sit noita saarnojahan siel oli paljon, et Kiren Matti kävi useast, Taavetilla oli. Nehän oli ja se Taavetin porukka, Hyypiän Santeri ja Liisa ja sit se Helena. Siellä paljon piettiin näitä seuroja justiin. Siel oli milloin oli pappi ja usein oli tää sanottiin Kiren Matti, mikä oli Jokkylästä Sunin Matti, mikä oli niinko siinä sitte se pääpuhuja. Ja koululla ol paljon piettiin ja siel ol usein pappi ja siel piettiin seuroja ja mieku tätyskän kans ja olin, ni ainahan se sit miua vei, ku se meni sinne vanha ihminen, mie olin sit mukana niissä. Nää niinku on jääny mieleen. 

Kävikö siellä paljon ihmisiä? 
Kävi, ihmisiä kävi kyllä. Koulul ol aina pulpetit täyteen. Et se ol kyllä, et jos siellä jotakiin oli, ni porukkaa siellä oli, et kyl ne hyvin osallistu niihin. Sit taas ku äitienpäiviä piettiin, siel oli sillon paljon sakkia ja valkovuokot oli ne, mitkä laitettiin jokaisen äitin rintaan. Ne laitettiin nuppineulalla kiinni, ne kukitettiin aina ja koululaiset esitti sitte sen äitienpäiväohjelman siellä. 

No kerroppa sitte siitä, kun siellä Laihan lavalla sinä olit. 
No se on jääny mieleen, et ensimmäisen kerran olin esiintymässä kuva-arvoituksessa, ku Laihan lavalla oli kesällä tuota. Se oli nähtäväst sitte urheiluseuran kesäjuhlat, koska tää oli tää Kekkonen, oli niitä pamppuja, pomoja ja se oli siellä pitämässä juhlapuhetta. Se niinku jäi silleen mieleen. Siel ol ja kovast sitä porukkaa. Oiskoha se sit ollu koko pitäjää käsittävä ja varmast oli koska siel ol niin paljo sitä sakkia. Jotenkii niinku hävetti ja ujostutti, mut kyllä minä vaan ompelin suttasin, mut sitä en muista, et mikä sen kuva-arvotuksen nimi oli. Se ol vähän ennen sotia. Oiskohan se olt -38 vuonna kesällä. 

No kerroppa sinä Tuovi näistä kerholaisista (4H).

No mie en siitä ja muuta muista, mut tää ol tää, se on nykyään Suurpää, Meeri Suurpää ol meiän kerhoneuvojana siellä ja sit tuota sit oli Siiri Tilli ol yks ja sit siel ol lavalla ol sit meillä semmonen kesäjuhla, kerholaisiin kesäjuhlat. Kuuselan Aino sit niitä kurkkuja suolas oikein suureen saaviin ja ne ol vähän sellasia ylikasvaneita kurkkuja, mitä sit, tietyst sinne - eihä niitä nyt kaikenlaisia hyviä vietykään. Sitä en sit muista, et olik sillon sit miten paljon väkiä siellä. 

Myytiinkö niitä kurkkuja siellä? 
Ei ku se ol vaan siin kuvaelmas, ku niit suolattiin, kurkkuja. 

 

Mitäs siellä kerholaiset viljeli? 
No miulla ol kaalia ja sipulia ja sit tuota se Mutrun Martti se tul sit syksyllä aina meiltä kaalia. Se sano et "Ostin taimet, nyt pittää tulla hakemaan kaalit. Ei minun kaalit kasvaneet." Se sit aina hak kaalia ja Kosolan Selma kävi kaalia ostamassa, mut sit hintaakaan en muista, et mitä niil ol. 

Sie kasvatit sit niin paljon, et sitä voi myydä? 
Niin ja sit hapankaaliahan siit tehtiin. Eihän niitä siihen aikaan säilytetty missään muuta, kun sit hapankaalina.

Käviks se kerhoneuvoja sit kesän aikana kattomassa? Palkittiinko näitä kerholaisia sitte? 
Kävi useamman kerran kattomassa. No tietyst sellasiil, kel ol oikein puhtaana, mut ei miul oikein puhtaana ain olt, ei tullu aina niin. 

Se kerhoneuvoja sit aina niinku arvosteli sen kerhomaan? 

Niin, kyllä. 

Oliko siihen aikaan kerholaisilla eläimiä hoidossa? 
Ei ainakaan meillä siellä. Sit vaan niinku se juurikasvi. Sikuria meillä viljeltiin, mut ei meillä myytäväks sitä. Se vaan omiks tarpeiks. 

Oliks poikia ja mukana tässä kerhotoiminnassa, vai oliks se vaan tyttöjen hommaa? 
Sitä mie en muista, mut sit että retkillä käytiin. Kerrankii käytiin Karppilassa saakka siellä Vahvialassa. Semmosia kesäretkiä, että yökuntiissa oltiin. 

Oliks sit muuta toimintaa, ku nää retket ja juhlat? Kokoontuks kerholaiset talven aikaan? 

Ei, en ainakan muista, kesällä vaan. 

Mistä siemenet ostettiin? 
Siellä kävi semmonen, kun Sonnin Anni, sitä en tiiä sit, et mikä tään sukunimi ol, mutta että Sonnin Anniks sanottiin, siemenkauppias. Se ol niinko marttoin siemeniä. Sit aina Anni sano, et "ostakaa larkkia", se on niinko kukkasiemeniä. 

Osallistuitko marttojen toimintaan? 
En kerinny, kato mie olin niin paljo nuor sillon vielä. Äiti kyl ol. 

(Laihajärven kylätoimikunta. 

Valkosen Eevan ja Kokon Tuovin haastattelu Salo-Miehikkälässä 20.3.1996.

Valokuvat laihajärveläisten albumeista).